Polven tekonivel

Anonyymi-ap

Onko kokemuksia, miten leikkaus onnistui? Onko 79 vuotias siihen liian vanha? Kauanko kedti että voi normaalisti kävellä? Mitä uusi nivel tuntuu käytössä. rajoittaako se? Nukutetaanko?

22

638

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Minulla onnistui hyvin tekonivel polveen,
      aika pian se parani kävelykuntoon tarkaan en muista montako viikkoa meni, mutta sairaalasta sai hyvät ohjeet ja kävelykepit jota sitten palutin kun en niitä enään tarvinnu, ei ole ollu tarvetta ollenkaa valittaa leikkauksen onnistumista, nyt ole 85 v muistaakseni povinivel laitetiin jonkinveran alle kasikympiinesnä

      vaikka mull on sepelvaltimo tauti ja sydä tahdistin ne otti kaikki nämä huomioon ja leikkas onnistui hyvin, alkuun kyllä kun ne alko mua lääkitsemään oksennin varmaan sielunki ämpriin, kai ne antoi jotain oksennuslääkettä että maha saatiin tyhjäksi leikkauksen ajaksi,

    • Anonyymi

      Tuttavan kertomaan omasta kokemuksestaan ryhmässä. Leikattiin 75 vuotiaana molemmat polvet. Ei nukutettu, kuuli rouskuntaa, muita yksityiskohtia en tiedä itse leikkauksesta. Hyvin parani eikä harmejä ole ollut. Vielä on tuolijumpparyhmässä nyt 87-88 (?) vuotiaana.
      On kuulemma pakkasella kylmät, pitää suojia polvissa, Metalli kylmenee. Kävelee ikäisekseen hitaanlaisesti, mutta aika hyvin. Ei ole kipuja ja myöhemmässä tarkastuksessa on todettu, että polvet ovat hyvässä kunnossa.

    • Anonyymi

      Nuohan on rohkaisevia viestejä, kiitos. Minulla on diabetes 2 hyvässä tasapainossa ja senkään ei katsota olevan este. Tuo yllätti ettei tarvitse nukutaa ja molemmat polvet voi kerralla leikata.

    • Anonyymi

      Monella ikäiseläsi leikkaus on onistunut. Ihmiset on niin erinlaisia.Kuhan noudatat ohjeita leikauksen jälkeen.Ne jotka ei noudata ohjeita,niille tulee ongelmia.

    • Anonyymi

      En mene polvi enkä mihinkään leikkaukseen. Kaksi tuttuani kuoli niitten komplikaatioihin.. 78 ja 80 vuotiaat.

      • Anonyymi

        jooo niimpä, kun mun polivi leikattiin se onnistui ja parani hyvin mutta otti tosilujille se laikkaus valmistautuminen leikkaukseen olin jo hiukan alle kahdeksankymppinen ja sepelvaltimotauti myös syd, tahdistin oli,
        mutta silloinki joku toinen vanhus koli polvileikkauseen kuuli käytävällä huhua siitä, mä en kuolu, mutt ei olle mulle helppokaan vaikka hyvin parani lopulta,


    • Anonyymi

      Minäkin otan mieluummin kipupillelreitä tai kärsin kivuista mieluummin,
      en uskalla mennä leikkauksiin. Pienikin leikkaus on iäkkäälle riski, siksi niihin ei lääkäritkään helposti rupea.

      • Anonyymi

        Ostin tänään ruusunmarjapulveria ja jotain toista, missä on kurkumaa.
        Kokeilen ensin niillä. Ajattelin ruveta käyttämään myös sauvoja, niin ei rasita niin paljoa polvia.

        En halua millään mennä polvileikkaukseen.


    • Anonyymi

      Kantelin vaimon ostoskassia , nyt kauhia iskias :(

      Gubbe 75

    • Anonyymi

      Itselläni leikattiin polvet muutama vuosi sitten, päälle vuoden välein.
      Polveni olivat siinä kunnossa, että nivelet olivat kuulemma pelkkää jauhoa.

      Olin jo käyttänyt kyynärsauvoja n. 10 vuoden ajan ja nyt, muutama vuosi leikkausten jälkeen käytän vieläkin. On mulla rollaattorikin, mutten (vielä) käytä sitä.

      Leikkaukset1 ja 2 tehtiin nukutuksessa. Itseäni on muutoin paljon leikelty ja kroppani on sitä lajia, että toivun leikkauksista tavallista hitaammin (olen nyt 70 v). Olin ensin n. viikon ajan leikanneessa sairaalassa, kunnes onnistuin itse jollain kelkalla yhtään liikkumaan, pääsin vessaan ja sitten vajaa kuukausi jatkohoitoa kuntoutussairaalassa, jossa opettelin yleensäkin liikkumaan ja kulkemaan portaissa jne.

      Asun sen verran sivussa "kaikesta", että jos on pakko lähteä jonnekin asioille, kuljen taksilla. Käytän myös verkkokauppojen kotiintuonti-palveluja: mm. K-verkkokauppa, apteekki-, ym:t verkkokaupat.

      Leikkauksen jälkeen itselläni suurimmat ongelmat olivat kivut sekä esim. wc-pöntölle istuutuminen, koska polvi ei vielä hyvin taipunut. Terveysasemien välinevarastolta sain sittemmin rollaattorin, wc-pöntön korokkeen ja sukan jalkaanveto-viritelmän. Nämä ovat tärkeät.

      On myös hankkimiani apukahvoja wc:ssä. On myös sängyn nousutuet.

      - Linkkejä apuväline-verkkokauppoihin:
      https://www.google.com/search?q=apuvälineitä&oq=apuvälineitä&gs_lcrp=EgZjaHJvbWUyBggAEEUYOdIBCDU4OTZqMGoxqAIAsAIA&sourceid=chrome&ie=UTF-8

      - Tukikahvat:
      https://apuvalinekauppa.fi/tuote/tukikahvat-useita-kokoja/

      Ei kannata luottaa "imukuppi"-kahvoihin, sellainen jos irtoaakin, voi kaatua. Kahvat on parasta naulata / porata seiniin tai ovenpieliin.

      - Itselläni on myös tällaiset sängyn nousutuet (asetetaan paksun patjan alle):
      https://apuvalinekauppa.fi/osasto/tapaturmien-ehkaisy/tukikahvat-ja-kaiteet/

      - Leikkauksen jälkeen kipua helpotti jalan nk. ylhäällä pitäminen. En ole hankkinut kotiini mitään tosikorkeaa tyynyä, mutta kuntoutussairaalassa sain sänkyyni sellaisen, korkean kolmiotyynyn.

      Tuolla apukaupassa on myytävänä tällainen tyyny:
      https://apuvalinekauppa.fi/tuote/rentoutumiskuutio-korotustyyny-ilmataytteinen/

      Mutta kuinka "vanhus" jaksaa puhaltaa tällaiseen ilmoja? Pumppu?

      - Apteekista löytyy jääpusseja: geelipussi viilennetään pakastimessa ja laitetaan sitten kipeälle kohdalle, leikatun alueen lähellä. Sitä ei saa laittaa suoraan aivan paljaalle iholle, vaan pitää kietoa esim. tyynyliinan sisään.

      • Anonyymi

        Kiitos sinulle mahdottomasti, että jaat tietoja!

        Kun voisin, niin tulisin sinulle avuksi!
        Iso iso hali sinulle!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos sinulle mahdottomasti, että jaat tietoja!

        Kun voisin, niin tulisin sinulle avuksi!
        Iso iso hali sinulle!

        Pikkuniksi:

        Tuotti vaikeuksia tulla sisälle, kun on korkea ovikynnys.
        Laitoin kaksi tiiliskiveä vieretysten oven eteen ja nousen ensin niille.
        Auttoi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos sinulle mahdottomasti, että jaat tietoja!

        Kun voisin, niin tulisin sinulle avuksi!
        Iso iso hali sinulle!

        Kiitos. 🌞
        Pärjäilen vielä omilla pikkunikseilläni.

        Huomenna (= tänään) pitää taas lähteä taksilla asioille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos sinulle mahdottomasti, että jaat tietoja!

        Kun voisin, niin tulisin sinulle avuksi!
        Iso iso hali sinulle!

        Se itse tekonivelen laitto:

        - Leikkaus tapahtuu siis nukutuksessa tai selkäydinpuudutuksella.
        - Kyseessä on metallinen "nivel".
        - Haava, eli tuleva (valkea) arpi on (ainakin itselläni) melko pitkä, polven yli pituussuunnassa menevä. Polven yläpuolella: reidelle yli 5 cm, samoin itse polven yli sekä sen alapuolelle.
        - Haava "tikataan" kiinni metalliniiteillä. Itselläni niittejä oli yli 30. Se on aika hurjan näköistä, mutta sitähän ei tarvitse katsella. Hoitaja vaihtaa sen päälle puhtaat, pitkät haavataitokset.
        - Niiden pois ottaminen ei suuremmin satu (joku niitti saattaa pois ottaessa hiukan "nipistää"). En muista kuinka monta vuorokautta niitit olivat. Mahd. 10 vrk ja ne poistettiin itseltäni jatkohoidossa, kuntoutussairaalassa.

        Kun menee leikkaukseen ja sairaalassa ollessa, voi jo siellä jollain tavoin päätellä kuinka pärjäisi yksin (?) kotona. Kotona pärjäämätöntä ei lähetetä kotiin (olisi heitteillejättö), vasta sitten kotiutetaan kun lääkäri toteaa, että potilas pärjää kotioloissa.

        Tämä leikkauksesta toipuminen ei katso ikää, vaan me olemme erilaisia yksilöitä. Itse olen aina hirvittävän raihnainen ja katson pitkään, kun esim. joku iäkäs, leikattu potilas vain hyppää kepeästi sängyltään ja kipittelee vessaan. Apua! Itse tuskin pääsen sängyn reunalle istumaan. Minulle tuli myös erilaisia komplikaatioita, eli leikkauksen jälkeisiä muita terveysongelmia.

        Itse leikkaavaan sairaalaan ei kuitenkaan (yleensä) voi jäädä. (Minut leikattiin Vantaan Peijaksen sairaalassa). Tuolloin sairaalassa ollessa tai jo ennen leikkaukseen menoakin voi hoitajan / lääkärin kanssa jutella mahd. jatkohoitopaikasta. Sosiaalihoitaja ja fysioterapeutti tulevat juttelemaan.

        Itse olin jatkohoidossa ent. sotaveteraani-sairaalassa, joka on nyk. (Hgin) Oulunkylän kuntoutussairaala / -keskus. Todella mukava ja viihtyisä paikka. Siellä on edelleen olemassa myös erillinen sotaveteraani-osasto.

        https://www.okks.fi/

        https://www.hus.fi/potilaalle/hoidot-ja-tutkimukset/kuntoutus-ja-erityistyo

        Muualla Suomessa on myös omat, vastaavat jatkokuntoutuskeskuksensa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se itse tekonivelen laitto:

        - Leikkaus tapahtuu siis nukutuksessa tai selkäydinpuudutuksella.
        - Kyseessä on metallinen "nivel".
        - Haava, eli tuleva (valkea) arpi on (ainakin itselläni) melko pitkä, polven yli pituussuunnassa menevä. Polven yläpuolella: reidelle yli 5 cm, samoin itse polven yli sekä sen alapuolelle.
        - Haava "tikataan" kiinni metalliniiteillä. Itselläni niittejä oli yli 30. Se on aika hurjan näköistä, mutta sitähän ei tarvitse katsella. Hoitaja vaihtaa sen päälle puhtaat, pitkät haavataitokset.
        - Niiden pois ottaminen ei suuremmin satu (joku niitti saattaa pois ottaessa hiukan "nipistää"). En muista kuinka monta vuorokautta niitit olivat. Mahd. 10 vrk ja ne poistettiin itseltäni jatkohoidossa, kuntoutussairaalassa.

        Kun menee leikkaukseen ja sairaalassa ollessa, voi jo siellä jollain tavoin päätellä kuinka pärjäisi yksin (?) kotona. Kotona pärjäämätöntä ei lähetetä kotiin (olisi heitteillejättö), vasta sitten kotiutetaan kun lääkäri toteaa, että potilas pärjää kotioloissa.

        Tämä leikkauksesta toipuminen ei katso ikää, vaan me olemme erilaisia yksilöitä. Itse olen aina hirvittävän raihnainen ja katson pitkään, kun esim. joku iäkäs, leikattu potilas vain hyppää kepeästi sängyltään ja kipittelee vessaan. Apua! Itse tuskin pääsen sängyn reunalle istumaan. Minulle tuli myös erilaisia komplikaatioita, eli leikkauksen jälkeisiä muita terveysongelmia.

        Itse leikkaavaan sairaalaan ei kuitenkaan (yleensä) voi jäädä. (Minut leikattiin Vantaan Peijaksen sairaalassa). Tuolloin sairaalassa ollessa tai jo ennen leikkaukseen menoakin voi hoitajan / lääkärin kanssa jutella mahd. jatkohoitopaikasta. Sosiaalihoitaja ja fysioterapeutti tulevat juttelemaan.

        Itse olin jatkohoidossa ent. sotaveteraani-sairaalassa, joka on nyk. (Hgin) Oulunkylän kuntoutussairaala / -keskus. Todella mukava ja viihtyisä paikka. Siellä on edelleen olemassa myös erillinen sotaveteraani-osasto.

        https://www.okks.fi/

        https://www.hus.fi/potilaalle/hoidot-ja-tutkimukset/kuntoutus-ja-erityistyo

        Muualla Suomessa on myös omat, vastaavat jatkokuntoutuskeskuksensa.

        Kiitos asiantuntevasta selostuksesta!


    • Anonyymi

      Mistä johtuu et joudutaan polvi leikkaamaan, onko luusto heikkoa kun ikää vai ylipaino?

      • Anonyymi

        Melkein kaikilla 80 v täyttäneillä on nivelrikkoa polvissa, lonkissa ja muissakin nivelissä. Rustot kuluvat jopa kokonaan pois. Ylipaino pahentaa asiaa.


    • Anonyymi

      Eikö joku vuosikymmeniä sitten tapahtunut kaatuminen sitä aiheuta?

      • Anonyymi

        On voinut vaikuttaa.
        Olis hyvä sinun röntkäyttää polvesi.

        Olen itse menossa tänään fysioterapeutille, saan varmaan ohjeita siellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On voinut vaikuttaa.
        Olis hyvä sinun röntkäyttää polvesi.

        Olen itse menossa tänään fysioterapeutille, saan varmaan ohjeita siellä.

        Röntgeniin pitää saada lääkärin lähete.


    • Anonyymi

      😋😍😋😍😋😍😋😍😋

      ❤️ Kuumat tytöt odottavat sinua -> https://www.ero4.fun/girl4love

      🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko varattu minulle?

      Mieheltä kysyn.
      Ikävä
      157
      5960
    2. Mitä ensi viikolla tapahtuu?

      Mitä toivot, että ensi viikolla tapahtuu?
      Ikävä
      114
      5545
    3. Olen miettinyt kauan

      miten reagoisin, kun näen sinut taas. Ehkä ladannut tuohon hetkeen liikaa odotuksia. Ja sitten kun lopulta olit siinä, h
      Ikävä
      46
      5237
    4. Vanhempi mies

      Jos yritän ajatella sinut pois sydämestäni, ikävä ja surullinen kaipuu tulee kaksin verroin kovempana. Olit mun unessa
      Ikävä
      32
      3235
    5. Mitä Ajattelit Kun Näit Kaivattusi

      Ensimmäistä Kertaa?
      Ikävä
      55
      2789
    6. Ostiko maailma sinut minulta?

      Kun et enää resonoi kuin ennen. Kun et enää ihmetellen katso ympärillesi ja pohdi mitä mäen takana on? Ymmärrän ja tue
      Ikävä
      25
      2601
    7. On niin paha olla

      Tarviin jotain jolla turruttaa... Kuka voi auttaa.
      Ikävä
      43
      2290
    8. Noloa että kaipasin sinua

      Toivottavasti et tunnistanut itseäsi. Ikävissään sitä on aika typerä.
      Ikävä
      23
      2090
    9. Minne sä aina välillä joudut

      Kun pitää hakemalla hakea sut sieltä ja sitten oot hetken aikaa esillä kunnes taas menet piiloon, en ymmärrä 🤔❤️ Oot ta
      Ikävä
      13
      1900
    10. On niin vaikea olla lähelläsi

      En saa ottaa kädestäsi kiinni, en saa halata. En saa silittää hiuksiasi. Enkä saa sinua koskaan omakseni. ☔ Miehelle na
      Ikävä
      15
      1811
    Aihe