Kommunistiset asiankirjan tarkastajat

Löysitkö tekstistä kieli- tai asiavirheen? Kirjoita ja kerro.
NÄIN ME TOIMIMME; keskustan motto.
Uutisten tulee edustaa objektiivisuutta ja puolueettomuutta. Sen, mitä julkaisemme, on oltava totta ja relevanttia. Kiireellisissä uutistilanteissa voi olla vaikeaa saada kaikki tosiasiat vahvistettua, joten kerromme sinulle, mitä tiedämme - ja emme tiedä.
Arvostelujen julkaiseminen ja kriittinen suhtautuminen ilmiöihin on osa tehtäväämme. Samalla tavalla meidän velvollisuutemme on analysoida ja arvioida tapahtumia.

Meidän on tehtävä uutistyötä niin, että ihmiset pitävät meidät uskottavina. Teemme huolellista tutkimusta ja vaadimme itseltämme tasapainoisen sävyn säilyttämistä esityksessämme. Keskusta on keskellä, ulevaisuuden puolue, kun oletettavaa että vasemsmito kutistuu. Nyt SDP 4,3 %, vasemmistoliitto meni edelle 4,8 %..
Aikanaan kommunistit oli suurin vasemmiston puolue, SKDL perutettiin 1944, se liittyi SKP:n. Taas 1990 kun SKDL nimi Vasemmistoliitoksi SKP muine järjestöineen liittyi Vasenmistoliittoon.

SKDL lopetti poliittisen toimintansa keväällä 1990, kun sen seuraajaksi perustettiin Vasemmistoliitto.
SKDL perustettiin jatkosodan jälkeen 1944 kommunistien, sosialistien ja muiden ”demokraattisten voimien” liitoksi.
Sosialismi lisättiin puolueohjelmaan vasta vuonna 1967. Käytännössä liitossa toimiminen edellytti Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) johtavan aseman tunnustamista, sillä SKP:llä oli SKDL:ssä aina hallitseva asema. Perustamisessa näkyvästi mukana olleet, Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) vasemmalta laidalta eronneet, sosialistit jäivät SKDL:ssä vähemmistöksi.
SKDL:ään kuului sekä henkilö- että yhteisöjäseniä. Yhteisöjäseniä olivat SKP:n lisäksi Akateeminen Sosialistiseura/Sosialistinen opiskelijaliitto (1944–1965/1965–1990), Suomen Naisten Demokraattinen Liitto (1944–1990), Sosialistinen Yhtenäisyyspuolue (1946–1955), Suomen Toverikuntien Liitto (1946–1952) ja Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto (1967–1990).


Suomen kansan demokraattinen liitto perustettiin 29. lokakuuta 1944, kun Neuvostoliitto määräsi Suomen ottamaan pois käytöstä kommunismin vastaiset lait jatkosodan päätyttyä. Liittoa valmisteleva alustava neuvottelu pidettiin Helsingin työväentalolla 5. lokakuuta 1944. Projektia valittiin johtamaan K. H. Wiik, joka myös laati järjestölle ohjelmaluonnoksen. Perustava kokous valitsi liiton hallitukseksi suuren toimikunnan, johon kuului varsin tasapuolisesti kommunisteja ja aiempia sosialidemokraatteja. Liiton nopeasti valmistuneissa säännöissä SKDL:n tarkoitukseksi määriteltiin kansanvaltaisuuden, demokratian, vapauden ja rauhan turvaaminen. SKP:llä oli SKDL:n perustamisessa suuri rooli. Kommunistit halusivat luoda laaja-alaisen demokraattisten voimien yhteistyöjärjestön, koska SKP haluttiin pitää tiukasti kaaderipuolueena. SKDL:n ensimmäisissä säännöissä järjestön kerrottiin toimivan ”yhdyssiteenä kansanvaltaisesti ajattelevien ja kansanvaltaisten periaatteiden pohjalla toimivien järjestöjen kesken”

Tammikuussa 1945 SKDL ehdotti SDP:lle valtakunnallista vaaliliittoa, mutta asetti sen ehdoksi, että SDP:n johtavista poliitikoista Väinö Tanner, Väinö Hakkila, Väinö Salovaara ja Aleksi Aaltonen eivät asettuisi ehdokkaiksi vaaleihin. Kun SDP:n puoluetoimikunta torjui SKDL:n vaaliliittotarjouksen Väinö Tannerin kannattajien ja "asevelisosialistien" äänillä, se torjui samalla kommunistien ajaman kansanrintamapolitiikan. Suuri joukko SDP:n perusjärjestöjä siirtyi jatkosotaa välittömästi seuraavina vuosina SKDL:n alaisuuteen. SDP:n vuonna 1947 tekemän selvityksen mukaan puolueesta oli lähtenyt yhteensä 100 yhdistystä. Työväentaloja sosiaalidemokraatit menettivät 62. SDP:stä jo 1937 erotettu Akateeminen Sosialistiseura (ASS) oli yksi SKDL:n perustajajärjestöistä. Tunnetuimpia puolueen vaihtajia olivat SDP:stä 1940 erotetut ”kuutoset” ja J. W. Kedon johtama sosialidemokraattinen oppositio. Muita ”demokraatteja” ei kuitenkaan saatu houkuteltua liittoon ja SKDL:sta tuli siten vain vasemmistolaisten yhteistyöpuolue, jossa SKP:lla oli aina hallitseva rooli. SKP:nkin jäsenmäärän noustua nopeasti tuli monista sekä sen että SKDL:n jäseniä, jolloin syntyi omintakeinen ja resursseja vienyt kaksoisorganisaatio.

SKDL:n nimen takana olivat tiettävästi SKP-johdon voimapari Hertta Kuusinen ja Yrjö Leino.

Levotonta ollut. Nyt samat lakkoilee, jää historian kirjoihin lakotkin, jonka suunta Neuvostoliitto, vaikka nimenä Neuvotoliitto lopetettu, nyt Venäjä, jonka diktatuuri hallinto haluaa palauttaa Neuvostoliiton.