Onko sodanjohto hukassa mitä tehdä?
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/24556a89-377d-4542-81ba-b162e44d6502
Venäjänhän se piti olla hukassa.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/24556a89-377d-4542-81ba-b162e44d6502
Venäjänhän se piti olla hukassa.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ukraina antautuu aloittaa neuvottelut
Jotain osia täytyy säilyttää
Zelen saa lähteä ensin
Pitäisi saada aikaan rauha. Zelenskin pitäisi luovuttaa valta seuraajalleen.
Tällä menolla sotimisesta ei seuraa mitään hyvää.
Putin ei ole ikuinen.
Vuosituhannen alussa Venäjällä oli elämä hyvässä mallissa ja maiden väliset suhteet toimivat hyvin. Vallanvaihdos molemmissa maissa tekisi nyt hyvää suhteille.
Zelen lupasi tuoda rauhan pettänyt kaikki lupaukset Ukrainan kansalle tuonut kurjuutta
Slava russua🇷🇺🇷🇺🇷🇺🇷🇺🇷🇺🇷🇺🇷🇺🇷🇺🇷🇺🤣🤣😊
Venäjä moukaroi nopeasti Ukrainan kohteita hyvää työtä rauhan puolesta 👍👍👍👍😊😊😊😊🇷🇺🇷🇺🇷🇺💓💓💓💓
Slava russia🇷🇺🇷🇺🇷🇺🇷🇺
Putin jatkaa meidänkin presidentti on
Vanäjällä ei ole ystäviä ja rahat on loppu. Kiinalaisetkin inhoavat russakoita.
Kannattaa valita siellä Venäjällä vaaleissa Puten tilalle ihminen joka elää 2000- lukua !!!!
Ukrainan halvat pelinappulat loppuu kentällä
Totesi puolan pääministeri Biden kanssa keskustelussa
Dniprojoki on luonnollinen este, mutta jos jokilinjasta pääsee yhdestä kohti yli, voi sen vyöryttää helposti. Hyvin rakennettua linnoitettua linjaa taas ei voi.
Suurempi syy voi olla se, että Ukraina kärsii suuria tappioita nykyisissä asemissaan Venäjän raskaan tulen alla. Kun taakse rakennetaan hyvän suojan tarjoava linja, voidaan jokivarsi miehittää vain taisteluvartioin, jolloin tappiot pienenevät. Jos venäläiset tulevat yli, voidaan heihin kohdistaa voimakas tykistötuli, aivan kuten suomalaiset tekivät Vuosalmella ja aiheuttaa heille suuret tappiot minimaalisin omin tappioin. Myös vihollisen dronet on helpompi torjua asemassa, joka on kauemapana vihollisen asemasta.
Pitää muistaa, että jos Venäjä siirtyy taas voittoon pyrkivään offensiiviin, on Hersonin suunta tärkeämpi kuin Itä-Ukraina. Hersonista Venäjä pyrki sodan alussakin kohti Odessaa, mutta ei onnistunut, koska oli hajoittanut joukkonsa niin monelle suunnalle eri tehtäviin, että epäonnistui useammallakin rintamasuunnalla. Ei ole syytä luottaa siihen, että venäläiset tekisivät saman virheen toiseen kertaan. Talvisodassakin he alun mämmimisen jälkeen ymmärsivät keskittää joukkonsa oleellisiin kohtiin ja onnistuivat sillä voittamaan sodan (joskin jos me olisimme olleet paremmin valmistautuneita, sekään ei olisi auttanut, mutta kun emme olleet, neukut pystyivät keskittämällä murtamaan puolustuksen)
Hersonin rintaman murtuminen tarkoittaisi Ukrainan loppua, sillä sieltä on suora pääsy Ukrainan tärkeille läntisille ydinalueille. Itäisen osansa menettämiseen Ukraina on jo valmistautunut ja sen se voi jotenkin kestää. Lisäksi Hersonista käsin voi vallata Ukrainan jäljellä olevan rannikon ja saada yhteyden Transnistriaan, jolloin Ukrainan yhteydet ulkomaailmaan hankaloituisivat ratkaisevasti. Saattaa olla, että Ukrainan tiedustelu on saanut vihiä, että Venäjä ei ole heittänyt alkuperäisiä suunnitelmiaan roskiin, vaan aikoo ehkä jossain vaiheessa yrittää niitä eteläisellä rintamalla uudelleen, paremmin valmistautuneena.
Enemmän minua ihmetyttää se, miksi Ukraina ei tehnyt vastahyökkäyksiä Bahmutin ja Avdiivkan taisteluissa. Ukraina pystyi tuottamaan hyökkääjälle kyllä tappioita, mutta siltä puuttuu kyky nopeisiin vastaiskuihin hyökkääviä venäläisiä vastaan. Kun juuri hyökätessään vihollinen on arimmillaan, silloin oikein kohdistettu vastaisku voi tuottaa suurenkin menestyksen. Sen pitäisi kuulua Natonkin doktriiniin, komeita panssarihyökkäysiä ainakin harjoittelevat. Tiedä sitten millaisella tilannekuvalla.
Natokaan ei kuitenkaan ole vuosien 1939-45 Wehrmacht, joka kykeni todella nopeisiin ja yllättäviin iskuihin, alivoimaisena ja jopa ilman ilmaherruuttakin. Paljon voisi saksalaisten sodankäynnistä oppia. Julmuuksia ei ole pakko opetella, vaan operaatiotaitoa.
Siinä Kastehelmi lienee oikeassa, että Venäjä osaa linnoittamisen jalon taidon tällä hetkellä Ukrainaa paremmin, eikä Natosta ole ollut apua siinäkään. Neuvostoajan jäänteenä Ukrainankin pitäisi se osata, mutta ehkä "länsimielisyys" on siinä mennyt "liian pitkälle".
Ukrainan sota on ollut erinomainen oppitunti siitä, mistä kaikesta lännessä ollaan ehkä pihalla. Sodan tarvikekulutuksesta ainakin on oltu. Asiaa korjataan nyt, mutta hetkessä se ei onnistu ja käy taas kerran ehkä niin, että sitten kun tuotanto on juuri saatu laajennettua, sota loppuukin, valta Venäjällä vaihtuu ja sijoitukset osoittautuvat tarpeettomiksi. Ajatella, mikä mekkala taas siitäkin nousee, politiikassa kun kaikkea voi käyttää lyömäaseena.
Voi kyllä mennä toisinkin ja varustelukierre jatkuu hamaan tulevaisuuteen.