Sote-uudistus on maailmanmitassakin ainutlaatuinen paluu suunnitelmatalouteen, eikä se tule toimimaan. Tehtiin täysremontti järjestelmään, joka oli pohjoismaiden tehokkain, toimi pienin kustannuksin ja oli tuloksiltaan erinomainen pois lukien perusterveydenhuollon epätasa-arvo, joka johtuu työterveyshuollon järjestelmästämme.
Samalla otettiin valtava askel pois EU:n läheisyysperiaatteesta sekä itsehallintoon perustuvasta pohjoismaisesta menestysmallista, jossa lähipalvelut järjestetään lähellä ihmistä ja päätöksentekoa kuntatalouden kokonaisuudessa.
Mitä pikemmin toimitaan ja palataan pohjoismaiseen hyvinvointiperheeseen, sen parempi kaikille, niin julkiselle taloudelle kuin erityisesti palveluja tarvitseville ihmisille.
Viime vuonna esimerkiksi Helsinki teki 437 miljoonan euron tuloksen, Espoo 258 miljoonan, Tampere 56 miljoonan ja niin edelleen. Nämä luvut ovat peruskunnan osalta, siis ilman konserneja, jotka tulevat näitä huipputuloksia vielä kohentamaan, kun lopulliset tilinpäätöstiedot saadaan kesäkuussa.
Vaikka kunnan ja alueen talous siis jopa kohenee, kuntalaisten palvelujen laatu ja saatavuus heikkenevät – onko tässä mitään järkeä?
Ruotsissa kuntavero on keskimäärin 32 prosenttia, josta 22 yksikköä menee peruskunnalle. Valtion tuloveroa maksetaan vasta yli 5 000 euron kuukausituloista – ja kokonaisuutena ottaen hyvin menee.
Tanskassa kaikki lähipalvelut työllisyyttä myöten ovat kuntien vastuulla – passikin haetaan kotikunnasta – samalla kun maassa tähdätään 20 supersairaalaan.
Samalla otettiin valtava askel pois EU:n läheisyysperiaatteesta sekä itsehallintoon perustuvasta pohjoismaisesta menestysmallista, jossa lähipalvelut järjestetään lähellä ihmistä ja päätöksentekoa kuntatalouden kokonaisuudessa.
Mitä pikemmin toimitaan ja palataan pohjoismaiseen hyvinvointiperheeseen, sen parempi kaikille, niin julkiselle taloudelle kuin erityisesti palveluja tarvitseville ihmisille.
Viime vuonna esimerkiksi Helsinki teki 437 miljoonan euron tuloksen, Espoo 258 miljoonan, Tampere 56 miljoonan ja niin edelleen. Nämä luvut ovat peruskunnan osalta, siis ilman konserneja, jotka tulevat näitä huipputuloksia vielä kohentamaan, kun lopulliset tilinpäätöstiedot saadaan kesäkuussa.
Vaikka kunnan ja alueen talous siis jopa kohenee, kuntalaisten palvelujen laatu ja saatavuus heikkenevät – onko tässä mitään järkeä?
Ruotsissa kuntavero on keskimäärin 32 prosenttia, josta 22 yksikköä menee peruskunnalle. Valtion tuloveroa maksetaan vasta yli 5 000 euron kuukausituloista – ja kokonaisuutena ottaen hyvin menee.
Tanskassa kaikki lähipalvelut työllisyyttä myöten ovat kuntien vastuulla – passikin haetaan kotikunnasta – samalla kun maassa tähdätään 20 supersairaalaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.