Non nii ahtaaja satmant tietokonen aikaan uudistusta nopeutetaa ahtaajile lopputili

kannattiko lakkoila pösilöt

Selvitys: Satamien automatisointi on lopulta vaivan arvoista
Satamien automatisoinnin haasteet ovat isot, mutta niiden ylitse pääsee huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella.

19.12.2018
Teksti Heli Satuli kuvat McKinsey

Satamat ovat automatisoineet hitaammin kuin vertailukelpoiset alat, erityisesti kaivostoiminta ja sisälogistiikka. Nyt satamien automatisointi alkaa kuitenkin päästä vauhtiin. Näin todetaan tuoreessa McKinseyn selvityksessä.

Automaatiota hyödyntävät satamat ovat turvallisempia kuin perinteiset. Ihmisten tekemien inhimillisten virheiden määrä vähenee ja satamien suorituskyky on helpompi ennakoida.

Iso investointi, paljon sudenkuoppia
Automaatioon tarvittavat pääomainvestoinnit ovat kuitenkin melko korkeat ja operatiiviset haasteet suuret. Suurimpia ongelmia ovat selvityksen mukaan kapasiteetin puute, heikko data, siiloiset prosessit ja vaikeudet käsitellä poikkeuksellisia tilanteita. McKinseyn kyselytutkimus osoittaa, että vaikka toiminnan kustannukset vähenevät, niin vähenee usein myös tuottavuus. Sijoitetun pääoman tuotto on tällä hetkellä alhaisempi kuin alan keskimääräinen taso.

Tästä huolimatta onnistuneet kokemukset satamien automatisoinnista osoittavat, että huolellinen suunnittelu ja projektinhallinta voivat ylittää nämä vaikeudet moninkertaisesti. Huolellisesti suunnitteluissa ja toteutetuissa hankkeissa käyttökustannukset ovat laskeneet 25-55 prosenttia ja tuottavuus noussut 10-35 prosenttia.

Toimialan tehokkuuden kasvu on ilmeistä. Pitkällä aikavälillä investoinnit satamien automatisointiin johtavat tietä kohti uutta paradigmaa nimeltään satama 4.0. Satamista tulee palveluorganisaattoreita osana digitalisoituvaa maailmantaloutta. Satama 4.0 tuottaa enemmän arvoa sataman operaattoreille, toimittajille ja asiakkaille, mutta kyseistä arvoa ei jaeta tasaisesti satamien ja niiden ekosysteemien välillä. Jos satama haluaa päästä käsiksi tuohon arvoon, tarvitaan innovatiivisia liiketoimintamalleja ja yhteistyömuotoja. Sellaisia ei synny helposti. Mutta se on tulevaisuus, jonka eteen McKinseyn raportin mukaan kannattaa tehdä töitä.

AVAINSANAT

Automatisaatio Investoinnit
JAA

SijaintiEtusivu > Uutinen > Satamiin vakioidut tietoliikenneyhteydet – robottialuksiin
Satamiin vakioidut tietoliikenneyhteydet – robottialuksiin
Uutinen - 20.8.2020

Suomi on mukana maailmanlaajuisessa merenkulun tulevaisuuden autonomisten alusten ja satamatoimintojen kehittämisessä. Uudessa MASSPorts-hankkeessa on tarkoitus standardoida autonomisten alusten ja satamien välinen kommunikaatio ja tiedonvaihto tulevaisuutta varten.

Suomen lisäksi Tanska, Norja, Alankomaat, Japani, Kiina, Korea ja Singapore ovat mukana uudessa autonomisten alusten ja satamatoimintojen MASSPorts-yhteistyössä. Elokuussa Singaporessa järjestettyyn aloituskokoukseen osallistuivat myös kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO, majakkaliitto IALA ja Kansainvälinen satamien liitto IAPH.

Suomi ajaa hankkeessa multimodaalisia ratkaisuja ja oikeudellista kehystä, joka sallii myös tulevat innovaatiot ja teknologian kehityksen. Selkeät vastuut ja läpinäkyvyys toiminnan ja turvallisuuden arvioinnissa ovat edellytys automatisoidun liikenteen ja älykkäiden järjestelmien käyttöönotolle.

’’Suomella on huipputason osaamista siinä, miten nopeita viestintäyhteyksiä, automatisaatiota ja digitalisaatiota voidaan hyödyntää merenkulussa. Uuden verkoston kautta voimme tarjota osaamistamme ja vaikuttaa kansainvälisillä areenoilla, toteaa Suomen delegaation johtajana toimiva liikenne- ja viestintäministeriön Mikael Nyberg.

Hankkeessa tehtävillä konkreettisilla piloteilla on tarkoitus edistää myös yhteentoimivuutta ja standardisointia, joka koskee autonomisten alusten kulkua satamissa. Tavoitteena on myös vaikuttaa IMO:n kansainvälisiin sopimuksiin.

Seuraava MASSPorts-verkoston kokous järjestetään vuoden 2021 alussa, jota varten Liikenne- ja viestintäministeriö kokoaa yhteistyöhön mukaan sidosryhmiä osana liikenteen automaatiosuunnitelman valmistelua.

Lisää: IMO:n tiedote (LINKKI) ja LVM:n dokumentaatio (LINKKI).

Älykkäät ratkaisut täyttävät sataman
SATAMA KEHITTYY — 15.5.2022
Teksti: Vaula Aunola
Kuva: Veikko Somerpuro
Satama digitalisoi ja uudistaa toimintojaan vauhdilla. Kaikki matkustajat kulkevat nyt SmartPort-lipuntarkastuksen läpi. Lisää älyratkaisuja on tulossa.


SmartPort on satamien digihankkeita yhteensitova ilmaisu. Termiä käytetään hyvin erilaisten hankkeiden yhteydessä maailmanlaajuisesti, eikä sille ole yksiselitteistä miltään taholta vahvistettua määritelmää.

– Satama on älykäs, jos se käyttää automaatiota ja uusia innovatiivisia teknologioita kuten tekoälyä, Big dataa, IoT-ratkaisuja ja lohkoketjuja toiminnoissaan, Helsingin Sataman kehittämispäällikkö Jussi Malm tarkentaa.

Helsingissä SmartPort-kehitystä vauhditti Länsisataman uudistus.

– Mietimme, miten hallitsemme ajoneuvojen vuosittain kasvavan liikenteen uuden terminaalin alueella, jonka pinta-ala väheni ja muoto muuttui haastavan kapeaksi.

Manuaalinen liikennevirtojen hallinta ei enää toimisi.

Satama oli toteuttanut erilaisia ajoneuvojen tunnistamiseen ja porttitoimintoihin liittyviä hankkeita yhteistyössä Visy Oy:n kanssa jo vuodesta 2006.

– Lähdimme kehittämään tätä automaatiota.

Tallinnassa käynnistyi samaan aikaan vastaavanlaisia projekteja.

– Varustamot huolestuivat siitä, että meille tulisi erilaiset järjestelmät. Silloin Helsingin Sataman silloinen toimitusjohtaja Kimmo Mäki kutsui yhteisen pöydän ääreen Tallinnan ja muut lähialueiden toimijat.

Tuloksena syntyi niin kutsuttu SmartPort-standardi, joiden mukaan eri järjestelmien välinen sanomaliikenne rakennetaan. Malmin mukaan se helpotti paljon kehitystyötä.

– Voimme itsenäisesti toteuttaa hankkeita tahoillamme ja tieto liikkuu hyvin eri järjestelmien välillä. Se ei myöskään sido meitä yhteen järjestelmän toimittajaan.

Smartport-lipuntarkastus
Uusitussa Länsisatamassa luovuttiin varustamoiden omista lipuntarkastusporteista ja kaikki matkustajat kulkevat samojen porttien kautta.

– Tämä oli iso muutos. Aiemmin Viking Linella ja Eckerö Linella oli omat porttinsa. Nyt satama otti vastuun järjestelmästä, joka välittää tiedon eteenpäin varustamoille. Näin säästettiin tilaa ja saatiin tehokkuutta.

Porttijärjestelmä varmistaa, että näytetty matkalippu on oikea ja voimassa oleva, ja portista pääsee sisään vain oikeaan aikaan. Aluksi liput tarkastettiin vain terminaalin alakerrassa ja myöhemmin lisättiin toinen tarkastuspiste ennen laivaan nousua.

– Kumppaniksi hankkeeseen löytyi startup-yritys info24, joka oli jo kehittämässä vastaavaa ratkaisua Tukholman Värtanin satamaan. Meidän hankkeemme valmistui tosin aiemmin. Fortum osti yrityksen pian omiin tarpeisiinsa ja myi sen tänä keväänä suomalaiselle Weasel Software Oy:lle.

Katajanokalla Smartport-lipuntarkastus otettiin käyttöön terminaalin muutostöiden yhteydessä vuonna 2020.

– Viime huhtikuussa saimme asennettua uuden porttijärjestelmän remontoitavaan Olympiaterminaaliin.

Helsingin Sataman kaikissa isoissa matkustajaterminaaleissa on siis nyt käytössä sataman oma porttijärjestelmä, josta jaetaan tietoa kolmelle eri varustamolle.

– Systeemiin voidaan myös integroida uusia varustamoita ja sen kehitystyö jatkuu aktiivisena.
Vuosaaressa henkilöliikennettä varten ei vastaavia portteja tarvita, koska matkustajamäärät ovat niin pieniä suhteessa investointiin.

Automaattista tunnistamista
SmartPort-järjestelmässä ajoneuvot tunnistetaan kameralla ja luvat tarkastetaan automatiikalla. Ennen lähtöselvitystä ajoneuvot myös mitataan, rekat punnitaan ja niille tehdään kuntokuvaus. Puomi avautuu, kun kaikki on kunnossa.

– Turha odottelu ja tyhjäkäynti jää pois.

Raskaat ajoneuvot ja henkilöautot lastataan eri porttien kautta. Molempien järjestelmien pilotit toimivat jo Länsisatamassa.

Jussi Malm
– SmartPort-järjestelmässä ajoneuvot tunnistetaan kameralla ja luvat tarkastetaan automatiikalla, Helsingin Sataman kehittämispäällikkö Jussi Malm kertoo. Kuva: Eemeli Sarka
– Henkilöautojen osalta kehitystyö on jo aika pitkällä. Raskaalla liikenteellä on tällä hetkellä käytössä kevyempi versio.

Malmin mukaan tavoite on saada molemmat projektit valmiiksi vielä kuluvan vuoden aikana ja ottaa järjestelmä käyttöön myös Katajanokalla. Vuosaaren satamassa rekat on tunnistettu kameroilla jo alusta alkaen. Kuljettaja tekee kuitenkin lähtöselvityksen perinteisellä tavalla Gate Housessa ja ajaa sen jälkeen operaattorin portin läpi.

– Järjestelmä ei ole viety vielä aivan niin pitkälle kuin Länsisatamassa. Yhden portin järjestelmään siirtymisessä on siellä joitakin haasteita liittyen alueen useisiin toimijoihin, joilla kullakin on omat järjestelmänsä.

Myös vaarallisten aineiden ilmoitusjärjestelmän uudistus on loppusuoralla.

– Projektin viimeiset palaset saadaan varmasti paikalleen kesään mennessä. Sataman osalta työ on jo valmis. Nyt on meneillään operaattoreiden ja muiden toimijoiden integroituminen järjestelmään.

– Projektin viimeiset palaset saadaan varmasti paikalleen kesään mennessä. Sataman osalta työ on jo valmis. Nyt on meneillään operaattoreiden ja muiden toimijoiden integroituminen järjestelmään.

Älyliikenne estämään ruuhkia
SmartPort-rakentamista on myös Länsisataman älyliikennehanke, joka keskittyy lähialueiden katuverkkojen liikenteeseen ja läpäisykykyyn.

– Suurimmassa roolissa tässä on Helsingin kaupunki, jonka kanssa tehdään yhteistyötä. Lisäksi projektissa ovat mukana muun muassa Aalto-yliopisto ja Conveqs Oy.

Tämä on hyvin mielenkiintoinen kokonaisuus, jossa käytetään erilaisia laitteita ja tekoälyä.

Reaaliaikaiseen tietoon perustuvalla älykkäällä ohjauksella pyritään tunnistamaan syntyviä ruuhkia ja muuttamaan valojen vaiheistusta tilannekohtaisesti.

– Välitämme liikennetietoa toimijoille, jotka katuverkon puolella kehittävät järjestelmää. Projekti on vielä osittain kehitysvaiheessa.

– Valmiina ovat esimerkiksi laiteasennukset Länsiväylälle asti.

Vuosaaren satamasta jaetaan nyt jo tilannekuvaa, joka kertoo muun muassa liikennetilanteista ja jonoista. Esimerkiksi konttien seuraamiseen Vuosaaren vaihtoalueella on esillä useita vaihtoehtoja.

– Lisää tietoa reaaliaikaisesta tilanteesta voidaan saada kiinteiden kameroiden ja alueen yllä lentävien dronejen välittämän kuvasta, jonka tekoäly analysoi. Näistä sovelluksista on useampikin keskustelu käynnissä.

Taloudellisesti on merkittävää, kuinka kauan kontti alueella viipyy ja kuinka nopeasti operaattori löytää kontin.

– Samalla tämä lisää tietenkin myös turvallisuutta. On jo tunnistettu paljon hyötyjä, mitä näin saavutetaan.

Tavaraliikenteen optimointi
Malm toteaa, että paljon muutakin on mietintämyssyn alla.

– Kehitys on ollut valtavaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Liikenne- ja viestintäministeriön logistiikan digitalisaatiostrategia on paljon muutakin kuin vain pyrkimys päästä eroon eri toimijoiden välillä liikkuvista paperisista dokumenteista.

Helsingin Satama on mukana useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tavaralogistiikan optimointiin liittyvissä hankkeissa.

– Tiedon jakamisen merkitys korostuu. Digitaalisesti jaettu tieto on myös reaaliaikaista ja paremmin ennustettavaa. Tästä hyötyy koko ala. Manuaalisen työn määrä vähenee, mutta samalla voi syntyä aivan uusia liiketoimintamalleja.

Toimitusvaikeudet hidastavat
Koronapandemian vaikutukset hidastivat aiempia uudistuksia parin vuoden ajan. Nyt sekä Länsisataman että Katajanokan SmartPort-hankkeiden toisen vaiheen toteutuksia jarruttavat Ukrainan sodan aiheuttamat komponenttien toimitusvaikeudet.

– Tilausten toimitusajat ovat nyt hyvin pitkiä. Pyrimme tekemään valmiiksi niitä asioita, joita pystymme. Niin pääsisimme suoraan asennukseen, kun saamme laitteet. Toivomme silti, että projektien valmistumiset eivät ainakaan olennaisesti viivästy.

Satamiin investoidaan nyt sadan miljoonan vuositahtia
”Suomen hyödynnettävä liikenteen EU-rahoitusta”

23.05.2018
Teksti Esko Lukkari

Suomen satamissa on nyt vilkas investointitahti. Satamaliiton toimitusjohtajan Annaleena Mäkilän mukaan satamat ja satamaoperaattorit investoivat nyt vuosittain satamien kehittämiseen 100 miljoonaa euroa.

Mäkilä sanoo, että monien vaisujen vuosien jälkeen on valoisammat näkymät ja se antaa mahdollisuuden uusia esimerkiksi satamien lastinkäsittelylaitteita, satamalaitureita ja satamainfraa.

Satamaliiton 21.5. julkaiseman Suomen Meriklusterin yhteisen tiedotteen mukaan satamien ja meriväylien sataman puoleisen pään kunto on edelleen satamien vastuulla, ulompana väylä on valtion vastuulla. Valtion toivotaan osaltaan pitävän väylät kunnossa eli riittävän syvinä ja turvallisina.

Mäkilän mukaan väylien kehittämisen tulisi olla ennustettavaa ja pitkäjänteistä.

”Toivomme työkaluja rahoitukseen ja myös sitä, että Suomi seuraavalla liikenteen rahoituskaudella hyödyntäisi mahdollisimman paljon liikenteen EU-rahoituksia ja yhteisrahoitusmahdollisuuksia.”

Suomen Varustamot, Suomen Satamaliitto, Meriteollisuus ja Satamaoperaattorit edustavat elinkeinoja, jotka ovat meren kanssa tekemisissä. Alat ovat sidoksissa toisiinsa: satamat ja satamaoperaattorit menestyvät, jos varustamot ja meriteollisuus voivat hyvin. Ne taas tarvitsevat hyväkuntoisia satamia ja väyliä, toimivaa logistiikkaketjua sekä hyvää keskinäistä yhteistyötä.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen meriklusteri on merkittävä.

”Suomessa meriklusteri on yllättävän vähän tunnettu, kun ottaa huomioon kasvunäkymät ja sen, että ala työllistää 50 000 suomalaista”, sanoo tiedotteessa Suomen Varustamoiden toimitusjohtaja Tiina Tuurnala.

Suomalaiset ovat vahvoja digitalisaatiossa sekä ympäristöosaamisessa, jotka molemmat ovat maailmanlaajuisia megatrendejä. Tuurnala lisää vahvuuksiin merenkulun erityisolosuhteiden hallinnan.

”Suomalaiset merenkulkijat ja muut alan toimijat ovat tottuneet operoimaan vaikeissa oloissa. Merialueemme ovat karikkoisia ja matalia, ja jään alla keskimäärin 100 päivää vuodessa.”

Meriteollisuuden näkymät ovat nyt valoisat ja esimerkiksi risteilyalusten tilauskanta ulottuu pitkälle ensi vuosikymmenelle. Kasvun sekä sukupolvenvaihdoksen myötä kaivataan uusia osaajia.

”Tarvitaan laivanrakennuksen diplomi-insinöörejä, mutta heidän lisäkseen myös lukuisten muiden tieteenalojen osaajia”, Meriteollisuuden toimitusjohtaja Elina Vähäheikkilä sanoo.

Vaikka digitaaliset ratkaisut tulevat kuljetuksiin, laivat tarvitsevat edelleen riittävän syvät väylät ja toimivat satamarakenteet. Satamaoperaattoreiden toimitusjohtaja Juha Mutru vertaa satamayhtiötä kauppakeskukseen. Satamaoperaattorit eli ahtausyritykset puolestaan ovat kuin liikkeitä, jotka ovat kauppakeskuksen vuokralaisina.

”Satamien ja satamaoperaattorien yhteinen intressi on tarjota merikuljetuksille mahdollisuus sujuvaan logistiikkaan, sillä se on perusta, jolle vienti ja tuonti rakennetaan. Operaattoreilta edellytetään entistä tehokkaampaa toimintaa, sillä laivat käsitellään satamissa mahdollisimman nopeasti”.

AVAINSANAT

non niin juopot koulun penkille siitä .

saatte totutella 2500 euron kuukasi palkaan jos edes sitää saatte.. loppuu toi ylimielisyys perkele

Tulee robottiahtaajia nostelemaan kontteja, ruokarobotteja on jo ja robottiautojakin..

Robotti autojen entisöijä on vain oven takana.

Roboteissa on se hyvä puoli että eivät voi lakkoilla.

ddd

Niin se käy sinunkin työlle. Ole millä alalla tahansa.

ahtaajilla kumpi lähti ensin tukka vai järki ahhahhah ahhhhhahhaha ahhhahahha

Aloittajan kirjoitustaito on jo ulkoistettu.

dddd

dddd

ddd

ddd

hhhahah ahhha ahtaajat että naurattaa saitte lopputili lakkoilemalla ahhha olikos viisasta ahhha ahhha ahhahah

fvgbg

fsdgb

feg5b

rtydtj

ghvb

fhg

dhfm

ghrt

rtehrj

tdrht

reh

rehr

teyhj

tey4j

teyrt

tery

rte

tryj

trhtj

tr5y

rtry

54y

tryu

ytjky,

fytuj

ftj

tjy

tyfj

trytj

ryj

trjt

ftj

hgvhm

ghmh

rghtn

rey5j

rey54j

rtey5rj

rtyjt

tryj

teyrh

t54yj

5t45yh

rtey5h

sh5g

rewtgh

rwte

ret5r

wrte

reth

wr3t

wrg

dasfev

dewef

ewfrb

erwf4

wfr

weqr

eq3r

er435f4

eq4r2t5y

ddd

Mitä kieltä tämä on ? Muutaman sanan tunnistin niin että jokin suomen sukulaiskieli on kyseessä mutta mikä ?

eee

Ahtarien kännikieltä.
Mutta agendaan.
Odotan kieli pitkällä, että joku cosco yms varustamo kiinnostuisi vuokraamaan kotka-helsinki-rauma lastisatamat. Sieltä tulisi omat miehet taljaamaan kontteja. Nopeampaa kuin tekoälykurottajat paikan päälle. Ainakin siirtymävaiheessa. Voisivat nämä kaasukitaranvirittäjät siirtyä ansiosidonnaiselle ja sitten hurstin leipäjonoon.

Samaa toivon,t.työttömäksi lakon takia jäänyt UPM.ltä,palkanmaksu loppui teidän lakon takia,kiitti vaan.

hölmö olet

Eduskunnalle
Poliittiset lakot kiellettävä
Allekirjoita
Ota mukaan kaverisikin
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/13148

sss

ssss

😍😋😍😋😍😋😍😋😍

❤️ ­­V­­i­t­­­t­­u­­ ­­t­­­ä­m­ä­­ ­­k­u­­u­­m­­­a­ ­n­­­a­­r­t­­t­­­u­­­ -> https://siz.la/hotcat21

🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞