Filippus pyysi Jeesukselta: 'Anna meidän nähdä Isä.'
Kummallinen pyyntö , johon Jeesus vastasi oikeastaan tällaä tavalla: 'Filippus, avaa silmäsi. Minähän istun aivan tässä lähellä. Minä itse olen se Jumala, jota sinä kaipaat.'
Jeesus tietää erinomaisesti, että Jumala on meille näkymätön. Ei vain hänen jumalisuutensa, vaan myös hänen hyvyytensä näkeminen on mahdotonta. Siksi hän ei jätä meitä pelkkien sellaisten vakuuttelujen ja juhlallisten julistusten varaan, että 'Jumala on siis itse hyvyys, hän on todellakin teille Isä.'
Sen sijaan Jeesus istuu meidän joukkoomme sellaisena persoonallisuutena, sellaisena huolenpitona ja sellaisena rakkautena, jotka tekevät kaiken tämän meille uskottavaaksi: Hän tulee luoksemme ihmisenä, ihmisen hyvyydessä. Sitten hän havainnollistaa tätä hyvyyttä meille vuosikausia juuri sellaisella tavalla, joka vaikuttaa ihmisiin voimakkaimmin:
Hän itkee itkevien kanssa, seisoo ystävän haudalla ja itkee.
Hän tuntee sääliä nääntyneitä kohtaan.
Hän parantaa sairaat.
Hän lohduttaa pelkääviä.
Hän on halveksittujen ystävä.
Hän antaa anteeksi syyllisille, eikä tuomitse heitä.
Hän kärsii epäoikeudenmukaisesti.
Hän kärsii niiden puolesta, jotka pilkkaavat häntä.
Hän kuolee niiden puolesta, jotka tappavat hänet.
Kertaakaan Jeesus ei luovuta. Kertaakaan hän ei moiti katuvaa mistään. Kertaakaan hän ei puhu kovin sanoin murtuneille.
Sitten Jeesus sanoo, niin että se kaikuu halki kaikkien vuosisatojen ja tukahduttaa kaiken melun ja monien, monien ihmisten epäonnistumisen ja itkun: 'Avatkaa silmänne! Juuri tällainenhan minä olin. Sellainen on Jumala. Minä itse olen se Jumala, jota te kaipaatte.'
Katkelma Leif Andersen kirjasta: Rukoilinko riittävsti.
Kummallinen pyyntö , johon Jeesus vastasi oikeastaan tällaä tavalla: 'Filippus, avaa silmäsi. Minähän istun aivan tässä lähellä. Minä itse olen se Jumala, jota sinä kaipaat.'
Jeesus tietää erinomaisesti, että Jumala on meille näkymätön. Ei vain hänen jumalisuutensa, vaan myös hänen hyvyytensä näkeminen on mahdotonta. Siksi hän ei jätä meitä pelkkien sellaisten vakuuttelujen ja juhlallisten julistusten varaan, että 'Jumala on siis itse hyvyys, hän on todellakin teille Isä.'
Sen sijaan Jeesus istuu meidän joukkoomme sellaisena persoonallisuutena, sellaisena huolenpitona ja sellaisena rakkautena, jotka tekevät kaiken tämän meille uskottavaaksi: Hän tulee luoksemme ihmisenä, ihmisen hyvyydessä. Sitten hän havainnollistaa tätä hyvyyttä meille vuosikausia juuri sellaisella tavalla, joka vaikuttaa ihmisiin voimakkaimmin:
Hän itkee itkevien kanssa, seisoo ystävän haudalla ja itkee.
Hän tuntee sääliä nääntyneitä kohtaan.
Hän parantaa sairaat.
Hän lohduttaa pelkääviä.
Hän on halveksittujen ystävä.
Hän antaa anteeksi syyllisille, eikä tuomitse heitä.
Hän kärsii epäoikeudenmukaisesti.
Hän kärsii niiden puolesta, jotka pilkkaavat häntä.
Hän kuolee niiden puolesta, jotka tappavat hänet.
Kertaakaan Jeesus ei luovuta. Kertaakaan hän ei moiti katuvaa mistään. Kertaakaan hän ei puhu kovin sanoin murtuneille.
Sitten Jeesus sanoo, niin että se kaikuu halki kaikkien vuosisatojen ja tukahduttaa kaiken melun ja monien, monien ihmisten epäonnistumisen ja itkun: 'Avatkaa silmänne! Juuri tällainenhan minä olin. Sellainen on Jumala. Minä itse olen se Jumala, jota te kaipaatte.'
Katkelma Leif Andersen kirjasta: Rukoilinko riittävsti.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jeesus tuli osoittamaan elämällään, millainen Jumala on.