Helpoin ja nopeit itsemurha keino

En aio kertoa sinulle itsemurhatapoja koska joskus olin teini jolla oli itsemurha-ajatuksia ja elin elämäni parhaat vuodet teini-iästä selvittyäni. Sinulla on ollut varmasti raskasta jos noin nuorena jo monta vuotta on ollut itsemurha-ajatuksia. Mutta voin myös sanoa että tuo ikä missä olet on melkoista myllerrystä monella tavalla. Joskus hengittäminen syvään ja yksi päivä kerrallaan on paras ohje. Olotiloja menee ja tulee.

Et ole nähnyt vielä mitään. Hyvässä saati pahassa. Ellet ole näitä harvinaisia keille helvetti irti jo lapsesta alkaen. Sitä en saata uskoa. Hae apua. Elämäsi voidaan laittaa täysin uuteen uskoon. Tuon ikäisen sana jo painaa. Voit saada paremmat mahdollisuudet kuin monella on. Tehdä asioita. Joista löytyy se merkitys. Tunteihin, päiviin ja vuosiin. Kun astut itsesi ulkopuolelle löydät itsesi.

Olet niin nuori ja sulla jotain kärsimystä elämässä.Kaikki muuttuu vielä kun jaksat odottaa ja hae apua itsellesi .Mikään ei ole ikuista ,ei kärsimyskään.Tiedän mistä puhun,olen itsekin sinun ikäisenä ollut syvissä vesissä mutta selvisin niin myös sinäkin.

Aloittaja on vielä murrosiässä ja hormonitoiminta saa muutenkin aikaseksi kehossa kaikkee. Hormonitoiminta vaikuttaa myös psyykkeeseen.

Ei pidä vähätelläkään nuorten ongelmia hormonitoimintaa viitaten.
Eikö koulussa ole terveydenhoitajaa, jonka puoleen voisit kääntyä ?

Nuoret ovat lyhytnäköisiä ja masennus lyhentää ja vääristää maailmankuvaa sitäkin enemmän. Ongelma on ylitettävissä. Olisko aika terveysasemalta seuraava askel, niin pääsee laittamaan elämäänsä kuntoon.

Itsemurha ei kannata, seuraavassa elämässä on sama tilanne edessä. Jos nyt pääset siitä taipumuksesta eroon niin seuraava elämä onkin jo sitten parempi, eli koeta jaksaa. Ihminen ei voi ottaa mukaansa esim rahaa seuraavaan elämään, ainoastaan henkisen kehityksen voi viedä mukanaan. Kenellekään ei myöskään anneta niin paljon vaikeuksia, etteikö niistä voisi selvitä.

Itse pääsin viiden vuoden itsemurha-aikeista henkisyyttä etsimällä, joka onkin yksi osa elämäämme. jos sen laiminlyö, niin vaikeuksia voi tulla senkin takia.
Homeopatiastakin voisi olla apua, olen itsekin auttanut niillä lääkkeillä joitakin itsemurha ajatuksia hautovia.

Toisten auttaminen tuo kiitollisilta ihmisiltä itsellekin hyvää mieltä. Netissäkin voi auttaa. Jokaisella ihmisellä on elämäntarkoitus, sekin pitäisi löytää.

Selvännäkijät, meediot, terapeutit jne auttavat myös, jos ottaa itseään niskasta kiinni ja kokeilee kaikkea mahdollista

jos vanhemmay ei näe lapsen masennusta niin ota yhteyttä itse lastensuojeluun. tuo on lapsen heitteillejättöä jos sulla on jo 10 vuotiaana ollut vakava masennus ja vanhemmat ei näe sitä. Ihmettelen että eikö koulussa opettaja näe tuota sun masennusta.

Aika monet nuoret voivat huonosti. Itselleni eräs psykologi kertoi, että Afrikassa ihmiset kärsii nälkää, joten valitan turhasta. Muistaakseni olin 14-vuotias. Sittemmin masennukseen löytyi syy: Kärsin alkavasta skitsofreniasta. Tämä diagnosoitiin joskus 25-vuotiaana ja vasta 30-vuotiaana aloitin lääkityksen.

Ajan puute vaivaa myös aikuisia ja jotkut eivät tosiaan sovi alalle. Älä siis lannistu, jos kohtaat ymmärtämättömiä aikuisia. Aina löytyy niitä helmiä, jotka osaavat ohjata eteenpäin.

Onko sinulla ketään aikuista kenen puoleen kääntyä? Opettajaa, valmentajaa, nuorisotyöntekijää, kummia yms? Nyt on tosi kyseessä ja elämäsi pelissä.
Nyt on alettava toimiin että itsemurha-ajatuksesi jäävät taka-alalle ja alkaisit voimaan paremmin. Panosta tulevaisuuteesi ja ota askel kohti parempaa huomista, rohkeasti.
Tarvitsen luotettavaa aikuista nyt jolle kertoa tilanteesta. Elä jää yksin.

Onko sulla ollut mahdollisuutta jutella jonkun jonkun aikuisen kanssa sun tilanteesta? Jos vanhemmille juttelu tuntuu vaikealta, niin sä voit olla yhteydessä vaikka sun koulun kuraattoriin tai vaikka terkkariin. Niin tärkeää, ettet jää noiden ajatuksien kanssa yksin. Vaikka susta nyt tuntuu toivottomalta, niin tilanne ihan varmaan tulee muuttumaan. Sulla on edessäsi parempi elämä - paljon kivaa ja ihanaa. Mä kannustan sua juttelemaan jollekin aikuiselle. Voit myös kokeilla Apuu Chattia tai Sekasin chattia. Älä jää yksin!

Sinä pieni ja ihana ihmisen alku 🩷

Kaikki kääntyy vielä hyväksi, älä pelkää, tuo olo menee ohi. On hormoonimyrskyä (eli ihan paskaa) aivoissa ja hermostossa.

Menee ohi, lupaan. Tulet yllättymään miten nopeasti ahdistus helpottaa, kun hormoonit tasaantuu.

Käy vaikka kävelyllä, silitä koiraa, syö sun lempiherkkuja, kuuntelee piristävää musiikkia, juttele hauskan kaverin kanssa, keksikää hassuja vitsejä, naurakaa, maalaa tai leivo jotain kivaa. Tee sun lempijuttuja. Käy lämpimässä suihkussa, laita jotain hyvää hajuvettä.

Olet rakas, iso hali. Olen ylpeä sinusta, että jaksat vaikka elämä on välillä ihan perseestä.

😘

Elä tee sitä. Olet nuori ja asiasi voivat muuttua hyvään suuntaan kunhan haet apua.
(Terkkarilta, nuorisotyöntekijältä, opettajalta tai keneltä tahansa luotettavalta aikuiselta.) Itsemurha pilaa lukuisten läheistesi elämän.

Itsemurha ei ole ikinä oikea vastaus. Ja olet tämän varmaan kuullutkin jo monia kertoja eli minä en siitä sen enempää saarnaa. Mutta sen verran sanon, että olet iso sydämminen, mahtava, kaunis/komea, uskomaton ja kaiken kaikkiaan rakastettu yksilö. Et ehkä näe sitä itse juuri nyt, mutta sitä sinä olet. Meillä ihmisillä on tapana vihata itseämme enemmän kuin kukaan muu meidän ympärillämme ja ne ”äänet” päässämme sanoo, että täältä ”helvetistä” pitää päästä pois. Kuitenkin tämä ”helvetti” antaa meille ihmisille miljoonia mahtavia kokemuksia ja ihmisiä meidän elämään. Mitä ikinä käytkään läpi, niin sä selviät siitä. Apua näihin ongelmiin saa onneksi nykyään ihan puhelime kautta. Vaikka tuntuiski et ”ei tähä enään mikään auta” niin trust me, kyllä auttaa. Se vaa voi viedä nii helvetin monta päivää, mut sit joskus tää ”helvetti” ei ookkaa nii paha paikka olla. Siin jossai vaihees kiität ittees et jaksoit pinnitellä ne helvetin monta päivää. Se on oikein mukava tunne. Jaksa vaan odottaa <3

Ja no sanon kyl sen verran, että kannatan avun hakemiseen. (Itse vihasin ku tota toitotettiin mullekki joskus), mut iha hyvä vaa et toitotettiin. Ei se asiasta puhuminen toiselle ainakaa pahaa tee!

Mulla oli teini-ikäisenä itsemurha-ajatuksia ja kaduttaa ihan helvetisti etten silloin tappanut itseäni. Olisi monta paskaa kokemusta jäänyt pois. Nyt olen tilanteessa etten voi jälkikasvun takia sitä enää tehdä.