Miten elät, miten kuolet?

Olen tehnyt elinluovutus- sekä hoitotahto- ja hautaustestamentin.
Sekä myös pelkän testamentin.
Hautapaikka on valmiina edeltä menneitten vanhempieni luona.
Kappelin kautta minua ei viedä menen suoraan krematorioon.
Omat omaiseni vievät tuhka uurnani hautapaikkaan.

Elinluovutus sekä hoitotahto testamenttia suosittelen jokaiselle.
Onnistuu helposti Omakanta.fi

Niin ja mitekä se aloittaja aikoo itse tulla haudatuksi ?

En kuulu kirkkoon, tuo suoraan poltettavaksi on varmaan hyvä ratkaisu sitten kun aika on. No, tämä on kyllä luterilaisuus-palsta, mutta hengellinen näkemykseni on lähinnä hindulaista ja buddhalaista.

En halunnut tulla maailmaan eikä asiaa minulta kysytty, joten elän yksin loppuun asti ja hautajaisissani ei ole ketään muuta kuin pappi ja suntio kuten Harri Juhanilla. En pääse valitettavasti veisaamaan "Hyvyyden voimaan ihmeelliseen suojaan" arkussani.

https://youtu.be/SbU5AgKfz7Q?feature

Luulisin, että useimmat meistä toivovat joutuvansa ruumisarkkuun yksin. Aika karmeaa, jos koko oma perhe haudattaisiin samalla kerralla!

Kun kuolen, niin ruumiini kreamtorioidaan ja tuhka sirotellaan luontoon.
Lapsenlapsilleni jää sijoitusrahasto jokaiselle ja omille lapsilleni sen verran, että saavat minut tuhkatuksi ja voivat halutessaan viettää hilpeät muistelot valitsemassaan paikassa papan laskuun.
Jos vanha sököseuramme on vielä silloin hengissä, joku lapsistani saa toimittaa äijille peli-iltaan pullon XO konjakkia. En olisi ensimmäinen, kenen muistolle siinä porukassa konjakkia maistetaan. Toivottavasti pelit jakuvat uudessa hiippakunnassa. Porukasta on hyvinkin sen verran siirtynyt jo tuonpuoleiseeen, että Texsas holdem rinki saadaan pystyyn.

Olen saanut elää hyvän elämän eikä sen loppumista kenenkään pidä murehtia.

Tjaa-a. Näinä aikoina ei ole varmuutta kuinka me loppujen lopuksi lähdemme tästä maailmasta.

Ydinpommi jo itsessään on n. miljoonan ihmisen kertakrematorio ja mitä sienen kadottua taivaalle jäi kustakin meistä jäljelle, siinä ei ole paljon purkkiin laitettavaa.

Kuolen ulkomailla yksin, sen maan kansalaisuudella, luopuneena Suomen. En jätä mitään tietoa sukulaisista, että se jää sitten sen maan hommaksi etsiä perinnön saajat ja mahdolliset tyypit jotka saavat viestin kuolemastani; olen kuitenkin tehnyt selväksi, ettei kenenkään kuulu sinne tulla. Ei ole kirkollinen ja tulisi tuhkaus ja maastoon, jos joku siihen pakotetaan tai tahtonsa voi antaa esim. terkkarilla, että luovuttaa tuhkansa maastoon. Voi olla, että joku sukulainen saa laskun, mutta se on sen ajan ongelma.

Yksin synnyin , yksin kuolen. Se onko seremoniassa ketään ei huoleta kuollutta

Yksin lepotilassa kaikki odotamme maailmanloppua.

Tuhkauksessa muuttuisin pääosin hiilidioksidiksi ja vesihöyryksi, mutta pitänee tutustua kompostointimahdollisuuksiin.