Ilman maailmaalla puhuttujen kielten sujuvaa osaamiseta ei ole enää mahdollisuutta olla poliitikko. Ei riitä maailmankielen, eli englannin sujuva osaaminen esimierkiksi Euroopassa. Euroopassa on osattava ehdottomasti saksaa, joka on maanosan puhutuin kieli. Maailmantasolla on osattava välttämättä espanjaa, joka on maailman toiseksi puhutuin kieli.
Mm. ulkoministerimme Elina Valtonen puhuu lähes kaikkia tarvittavia vieraita kieliä sujuvasti ja voi kielitaitonsa ja kansainvälisen kokemuksensa tuella osallistua mm. Saksan julkiseen keskusteluun. Tähän kykeneviä poliitikkoja ei Suomesta muita juurikaan löydy.
Ahti Karjalaiset ovat historiaa ja Teuvo Hakkaraiset ovat nyt ohi lopullisesti.
Mm. ulkoministerimme Elina Valtonen puhuu lähes kaikkia tarvittavia vieraita kieliä sujuvasti ja voi kielitaitonsa ja kansainvälisen kokemuksensa tuella osallistua mm. Saksan julkiseen keskusteluun. Tähän kykeneviä poliitikkoja ei Suomesta muita juurikaan löydy.
Ahti Karjalaiset ovat historiaa ja Teuvo Hakkaraiset ovat nyt ohi lopullisesti.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vai olemmeko sittenkään? https://www.youtube.com/watch?v=i6OEEHXPh3E
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋
💋 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞
Jo ennen yhteisvaluuttaakin Suomen Pankin johtajan virka oli suojatyöpaikka.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/11/11/ahti-karjalainen-avaa-etykin-ykkosvaiheen
Sisarpuolueemme lähetti ummikko Hakkaraisen Eu- parlamenttiin häpeäkseen ja me lähetimme Jäätteenmäen oman puolueemme häpeäksi.
Nykyinen politiikkosukupolvi on oppinut puhumaan vierailla kielillä jo koulussa. Vielä 1960-luvun alussa syntyneetkin oppivat enimmäkseen vain lukemaan ja kirjoittamaan vieraita kieliä. Taito puhua piti hankkia koulun ulkopuolisilla erillisillä kursseilla tai asumalla ulkomailla.
Meillä oli pitkään asenne, että eiväthän työläisten ja maanviljelijöiden lapset ulkomailla matkusta, joten he tarvitsevat vieraita kieliä vain oppikirjojen lukemiseen yliopistossa tai jos sattuu olemaan erityisen lahjakas, kirjoittamaan väitöskirjansa muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi. Asennemuutos tapahtui 1970-luvulla, jolloin opiskelutapa muuttui. Kouluihin tuli jopa kielistudioita. Muutoksen taustalla olivat ehkä halpa keihäsmatkailu ja massamuutto töihin Ruotsiin.