Pakotettu varainsiirto EU:n ulkopuolelle

Verottaja lähestyi veroehdotuksen muodossa ja se muistuttikin konkreettisesti (ja ikävästi) EU:n pakotepolitiikan järjettömyydestä. Ehkä tavoite on ollut hyvä, mutta toteutus (totutun) surkea!

Kylmät numerot tuovat aina todellisuuspohjaa haaveiden sijaan eli aloitetaan niillä. Otetaan esimerkiksi Nordean Venäjä-rahasto, mutta sama todennäköisesti pätee pääpiirteiltään muihinkin EU-alueen Venäjä-sijoituksiin.

Tilanne ennen talouspakotteita: Rahaston keskihinta v.2021 oli n. 19,90eur ja helmikuussa v.2022 n. 20,26eur.

Sitten tulivat EU-tason (?) talouspakotteet ja hallinnollinen määräys Venäjällä olevan varallisuuden myymisestä pikaisella aikataululla. Mitä tekee meidän ihailema markkinatalous tilanteessa, jossa myyjä on pakotettu myymään ja ostajia on vähän? Kysynnän ja tarjonnan laki määrää, että hinnat putoavat ja tässä tapauksessa ne putosivat todella alas.

Jatketaan samalla esimerkkirahastolla. (Pakko)lunastushinta elokuun lopussa v.2022 oli n.0,35eur eli vajaa kaksi prosenttia ennen pakotteita olleesta hinnasta! ALE 98%, voittaa jopa XXL:n tarjoukset! Lokakuussa v.2023 (pakko)lunastushinta oli n.3,63eur. HInta oli siis noin kymmenkertaistunut hieman reilun vuoden aikana! Joku oli tehnyt todella hyvät kaupat ja se joku ei todellakaan ollut EU:n pakotealueella oleva (pien)sijoittaja.

Isänmaallinen (pien)sijoittaja, enkä tarkoita itseäni, voisi vielä pitkin hampain hyväksyä tämän (tappion), jos sillä olisi saavutettu jotain “ylevää”. Onko saavutettu?

Pohditaan, mitä todennäköisesti on tapahtunut ihan oikeassa elämässä, ei siis poliitikoiden haaveunissa:

1. EU-alueen sijoittajien ja yritysten Venäjällä oleva varallisuus on myyty pilkkahinnalla, käytännössä siis annettu, EU:n pakotteiden ulottumattomissa oleville ostajille. Siis venäläisille, kiinalaisille, intialaisille, arabeille ja ehkä amerikkalaisillekin (heillä on yleensä keinonsa kiertää tämmöiset pikku esteet) sijoittajille.

2. Varallisuuden lisäksi EU-alueen yritykset ja sijoittajat ovat menettäneet viimeisenkin vaikutusmahdollisuuden aikaisempaan toimintaansa ja toimintaympäristöönsä Venäjällä.

3. Sijoittajat voivat vähentää syntyneet tappiot verotuksessa: 30% tai 32%, jos tulot ovat yli 50000eur. Esim. minä en maksanut pääomaveroa viime vuodelta, enkä maksa tältä vuodelta enkä maksa ehkä ensi vuodeltakaan. Tämmöistä ei ole tapahtunut pitkään, pitkään aikaan! Uutisissa kyllä näkyy, että verotuloille olisi tarvetta. Mutta vanhan iskelmän sanoja lainaten: “Sitä saa, mitä tilaa.”

Yhteenvetona: Päättäjien ihailemat (Venäjän) talouspakotteet ovat aiheuttaneet jättimäisen varainsiirron EU:n ulkopuolelle, tuhonneet EU-alueen kilpaiilukyvyn ja murentaneet sijoittajien luottamuksen EU-alueeseen. Venäjän talouteen pakotteet eivät ole tehonneet luvatulla tavalla, vaan se kasvaa EU-aluetta vahvemmin.

https://www.pakotteet.eu/

Kysytään tulevilta EU-parlamenttiehdokkailta, miten he aikovat laittaa EU:n talouden kuntoon. Siinä heille riittää puuhaa ainakin yhdeksi kaudeksi. Minä en jää odottamaan (mahdollisia jua hyvin epävarmoja) tuloksia, vaan siirrän loputkin sijoitukseni ulos.

http://www.astettaparemmas.eu/

Jos pakotteista haluaa (väkisin) löytää jotain hyvää, niin se on Ursulan vakavalla naamalla esittämät vakuuttelut, miten seuraava pakotepaketti tehoaa, kun edeliset n pakettia eivät ole tehonneet. Parempaa komediaa ei nyky-TV:tä tule!