Holocaust 2.1

Juu ja eräs italiaano kirjoitti nähneensä presidentti Benesin tulojuhlissa myös tuleen sytytettyjä saksalaisia laitetun juoksemaan pitkin katuja elävinä soihtuina. Tsekkiläinen kansanperinne?

Vandaali kirjoitti:

Juu ja eräs italiaano kirjoitti nähneensä presidentti Benesin tulojuhlissa myös tuleen sytytettyjä saksalaisia laitetun juoksemaan pitkin katuja elävinä soihtuina. Tsekkiläinen kansanperinne?

"Toukokuun viidentenä päivänä, iltapäivällä, useimmat minimi-miehitetyt saksalaiset virastot Prahassa oli vallattu. Suuremmat Wehrmachtin yksiköt ja parakit olivat ainoat, jotka yhä pitivät puoliaan. Ryhmä päättäväisen kapteenin ympärille kerääntyneitä saksalaisia sotilaita puolusti Masaryk-rautatieasemaa, jonne tuhansia saksalaisia pakolaisia ja haavoittuneita oli evakuoitu.

Useissa sairaaloissa tuhannet haavoittuneet kokivat hirvittävän kohtalon. Rähinöitsijöiden vallattua nämä sairaalat, liikuntakyvyttömät haavoittuneet oli ammuttu vuoteisiinsa, mutta myös ne jotka kykenivät liikkumaan ja selvisivät ulos sairaaloista, olivat hukassa. Jokainen, joka löydettiin hakattiin kuoliaaksi, tai hirtettiin. Tuhansia haavoittuneita eri sairaaloista kerättiin Scharnhorstin parakeille, ja niitettiin maahan sarjatulella.

Yöllä viidennen ja kuudennen päivän välillä rakennuksiin ja mainospylväisiin ilmestyi julisteita: "NEMCUN SMRT!", Kuolema saksalaisille! Radioasema toisti jatkuvasti kehoitusta tsekeille ajaa saksalaiset ulos. Saksalaisten kodit oli jo rosvottu järjestelmällisesti, ja niiden asukkaista monet oli heitetty suoraan ikkunasta kadulle, tai hakattu kuoliaaksi, mutta tuhannet muut oli tungettu kellareihin ja improvisoituihin vankiloihin, ja heitä oli kohdeltu hirvittävällä tavalla.
   
   
   
   
Saksalaisten vastarinnan keskus yritti hyökkäyspartioin ja tankein estää saksalaisten siviilien massamurhan, ainakin välittömässä läheisyydessään. Tsekeillä oli kuitenkin keino tankkeja vastaan: He ajoivat laumaa alastomiksi riistettyjä saksalaisia naisia ja tyttöjä edellään elävänä kilpenä.

Monissa paikoissa kaupungilla naisia oli ajettu ilman mitään vaatteita pitkin katuja, keppien ja piiskojen iskujen sadellessa heidän päälleen. Heidät oli pakotettu repimään alas barrikaadeja ja keräämään kaduille kuolleiden ruumiita poiskuljetettaviksi. Usein nämä häväistyt naiset joutuivat heittämään joukkohautoihin omia sukulaisiaan. Saksalaisten karkoittaminen toteuttiin järjestelmällisesti, niin että vuokraisännät velvoitettiin ilmoittamaan saksalaisista asukkaista, jotka oli julistettu lainsuojattomiksi.

Prahan saksalaiset, jotka kerättiin karkoitettaviksi tänä toukokuun viidentenä, olivat jo saaneet ensimmäisen kosketuksensa tuleviin kidutuksiin matkallaan elokuvateattereihin ja kouluihin, joista oli tehty internointikeskuksia. Joukoittain tsekkejä kaikista yhteiskuntaluokista oli kokoontunut kaduille odottamaan saksalaisia. Vangituille saksalaisille, miehille, naisille ja lapsille, tämä oli kujanjuoksu. Heitä vastaan hyökättiin kivin, kepein, sateenvarjoin ja jopa kiehuvalla vedellä. Kohotetuin käsin he horjuivat eteenpäin. Naiset revittiin eroon omaisistaan, ja raahattiin lähimpään taloon tai rakennukseen.Kuka tahansa sai raiskata heitä.

Sairaanhoitajat oli riisuttu alastomiksi, ja häväisty julkisesti. Heidän hiuksensa oli keritty paperisaksilla. Heidän kasvonsa oli töhritty. Heidän selkäänsä rintaansa oli raavittu hakaristejä. Tapahtui tuhansia raiskauksia. Monet pakotettiin pitämään suunsa auki, ja heitä kidutettiin virtsaamalla heidän suuhunsa.

Jossain saattoi nähdä alastoman naisen pakotettuna kuivaamaan katukiviä polvillaan. Tuhansia saksalaisia oli ajettu maanalaiseen viemäriin Wenzelin aukiolla, missä heillä ei ollut tilaa edes liikuttaa käsiään.

Tähän asti tapahtunut oli vielä pientä siihen verrattuna, mitä oli tulossa. Saksalaiset sotilaat, jotka joutuivat uniformu-pukuisina tsekkien käsiin, kokivat kovan kohtsalon. Ne jotka ammuttiin heti, muitta mutkitta, olivat onnekkaimpia. Monia kidutettiin kuoliaksi, hirtettiin, hukutettiin likakaivoihin, tai pyöritettiin kuoliaksi tynnyreissä.

Itse Prahassa nähtiin sinä päivänä ensimmäiset siviilien joukkoteloitukset, joihin yhä suureneva osa väestöstä osallistui, joka suorittajina tai katsojina. Nämä olivat niitä samoja ihmisiä, jotka siihen asti olivat olleet Saksan sotakoneiston nöyrimmät alamaiset. Tapahtumat Prahassa olivat kuitenkin vasta alku sille kauhulle, joka kohtasi Sudeettimaan saksalaisia."

Ingomar Pust

Sudeten German Inferno;
The hushed-up tragedy of the ethnic Germans in Czechoslovakia.

googlella: "sudeten german"

Sudeettisavolainen kirjoitti:

"Toukokuun viidentenä päivänä, iltapäivällä, useimmat minimi-miehitetyt saksalaiset virastot Prahassa oli vallattu. Suuremmat Wehrmachtin yksiköt ja parakit olivat ainoat, jotka yhä pitivät puoliaan. Ryhmä päättäväisen kapteenin ympärille kerääntyneitä saksalaisia sotilaita puolusti Masaryk-rautatieasemaa, jonne tuhansia saksalaisia pakolaisia ja haavoittuneita oli evakuoitu.

Useissa sairaaloissa tuhannet haavoittuneet kokivat hirvittävän kohtalon. Rähinöitsijöiden vallattua nämä sairaalat, liikuntakyvyttömät haavoittuneet oli ammuttu vuoteisiinsa, mutta myös ne jotka kykenivät liikkumaan ja selvisivät ulos sairaaloista, olivat hukassa. Jokainen, joka löydettiin hakattiin kuoliaaksi, tai hirtettiin. Tuhansia haavoittuneita eri sairaaloista kerättiin Scharnhorstin parakeille, ja niitettiin maahan sarjatulella.

Yöllä viidennen ja kuudennen päivän välillä rakennuksiin ja mainospylväisiin ilmestyi julisteita: "NEMCUN SMRT!", Kuolema saksalaisille! Radioasema toisti jatkuvasti kehoitusta tsekeille ajaa saksalaiset ulos. Saksalaisten kodit oli jo rosvottu järjestelmällisesti, ja niiden asukkaista monet oli heitetty suoraan ikkunasta kadulle, tai hakattu kuoliaaksi, mutta tuhannet muut oli tungettu kellareihin ja improvisoituihin vankiloihin, ja heitä oli kohdeltu hirvittävällä tavalla.
   
   
   
   
Saksalaisten vastarinnan keskus yritti hyökkäyspartioin ja tankein estää saksalaisten siviilien massamurhan, ainakin välittömässä läheisyydessään. Tsekeillä oli kuitenkin keino tankkeja vastaan: He ajoivat laumaa alastomiksi riistettyjä saksalaisia naisia ja tyttöjä edellään elävänä kilpenä.

Monissa paikoissa kaupungilla naisia oli ajettu ilman mitään vaatteita pitkin katuja, keppien ja piiskojen iskujen sadellessa heidän päälleen. Heidät oli pakotettu repimään alas barrikaadeja ja keräämään kaduille kuolleiden ruumiita poiskuljetettaviksi. Usein nämä häväistyt naiset joutuivat heittämään joukkohautoihin omia sukulaisiaan. Saksalaisten karkoittaminen toteuttiin järjestelmällisesti, niin että vuokraisännät velvoitettiin ilmoittamaan saksalaisista asukkaista, jotka oli julistettu lainsuojattomiksi.

Prahan saksalaiset, jotka kerättiin karkoitettaviksi tänä toukokuun viidentenä, olivat jo saaneet ensimmäisen kosketuksensa tuleviin kidutuksiin matkallaan elokuvateattereihin ja kouluihin, joista oli tehty internointikeskuksia. Joukoittain tsekkejä kaikista yhteiskuntaluokista oli kokoontunut kaduille odottamaan saksalaisia. Vangituille saksalaisille, miehille, naisille ja lapsille, tämä oli kujanjuoksu. Heitä vastaan hyökättiin kivin, kepein, sateenvarjoin ja jopa kiehuvalla vedellä. Kohotetuin käsin he horjuivat eteenpäin. Naiset revittiin eroon omaisistaan, ja raahattiin lähimpään taloon tai rakennukseen.Kuka tahansa sai raiskata heitä.

Sairaanhoitajat oli riisuttu alastomiksi, ja häväisty julkisesti. Heidän hiuksensa oli keritty paperisaksilla. Heidän kasvonsa oli töhritty. Heidän selkäänsä rintaansa oli raavittu hakaristejä. Tapahtui tuhansia raiskauksia. Monet pakotettiin pitämään suunsa auki, ja heitä kidutettiin virtsaamalla heidän suuhunsa.

Jossain saattoi nähdä alastoman naisen pakotettuna kuivaamaan katukiviä polvillaan. Tuhansia saksalaisia oli ajettu maanalaiseen viemäriin Wenzelin aukiolla, missä heillä ei ollut tilaa edes liikuttaa käsiään.

Tähän asti tapahtunut oli vielä pientä siihen verrattuna, mitä oli tulossa. Saksalaiset sotilaat, jotka joutuivat uniformu-pukuisina tsekkien käsiin, kokivat kovan kohtsalon. Ne jotka ammuttiin heti, muitta mutkitta, olivat onnekkaimpia. Monia kidutettiin kuoliaksi, hirtettiin, hukutettiin likakaivoihin, tai pyöritettiin kuoliaksi tynnyreissä.

Itse Prahassa nähtiin sinä päivänä ensimmäiset siviilien joukkoteloitukset, joihin yhä suureneva osa väestöstä osallistui, joka suorittajina tai katsojina. Nämä olivat niitä samoja ihmisiä, jotka siihen asti olivat olleet Saksan sotakoneiston nöyrimmät alamaiset. Tapahtumat Prahassa olivat kuitenkin vasta alku sille kauhulle, joka kohtasi Sudeettimaan saksalaisia."

Ingomar Pust

Sudeten German Inferno;
The hushed-up tragedy of the ethnic Germans in Czechoslovakia.

googlella: "sudeten german"

jälkipolvi isiensä koettua kohtaloa miehittäessään silloisen DDR:n toimesta Tsekkoslovakiaa vuonna 1968? Ainakin prahalaiset muistivat tuolloin sodanaikaisen natsi-hallinnon parempana, kuin Neuvostoliiton johtaman miehityksen...

Sudeettisavolainen kirjoitti:

"Toukokuun viidentenä päivänä, iltapäivällä, useimmat minimi-miehitetyt saksalaiset virastot Prahassa oli vallattu. Suuremmat Wehrmachtin yksiköt ja parakit olivat ainoat, jotka yhä pitivät puoliaan. Ryhmä päättäväisen kapteenin ympärille kerääntyneitä saksalaisia sotilaita puolusti Masaryk-rautatieasemaa, jonne tuhansia saksalaisia pakolaisia ja haavoittuneita oli evakuoitu.

Useissa sairaaloissa tuhannet haavoittuneet kokivat hirvittävän kohtalon. Rähinöitsijöiden vallattua nämä sairaalat, liikuntakyvyttömät haavoittuneet oli ammuttu vuoteisiinsa, mutta myös ne jotka kykenivät liikkumaan ja selvisivät ulos sairaaloista, olivat hukassa. Jokainen, joka löydettiin hakattiin kuoliaaksi, tai hirtettiin. Tuhansia haavoittuneita eri sairaaloista kerättiin Scharnhorstin parakeille, ja niitettiin maahan sarjatulella.

Yöllä viidennen ja kuudennen päivän välillä rakennuksiin ja mainospylväisiin ilmestyi julisteita: "NEMCUN SMRT!", Kuolema saksalaisille! Radioasema toisti jatkuvasti kehoitusta tsekeille ajaa saksalaiset ulos. Saksalaisten kodit oli jo rosvottu järjestelmällisesti, ja niiden asukkaista monet oli heitetty suoraan ikkunasta kadulle, tai hakattu kuoliaaksi, mutta tuhannet muut oli tungettu kellareihin ja improvisoituihin vankiloihin, ja heitä oli kohdeltu hirvittävällä tavalla.
   
   
   
   
Saksalaisten vastarinnan keskus yritti hyökkäyspartioin ja tankein estää saksalaisten siviilien massamurhan, ainakin välittömässä läheisyydessään. Tsekeillä oli kuitenkin keino tankkeja vastaan: He ajoivat laumaa alastomiksi riistettyjä saksalaisia naisia ja tyttöjä edellään elävänä kilpenä.

Monissa paikoissa kaupungilla naisia oli ajettu ilman mitään vaatteita pitkin katuja, keppien ja piiskojen iskujen sadellessa heidän päälleen. Heidät oli pakotettu repimään alas barrikaadeja ja keräämään kaduille kuolleiden ruumiita poiskuljetettaviksi. Usein nämä häväistyt naiset joutuivat heittämään joukkohautoihin omia sukulaisiaan. Saksalaisten karkoittaminen toteuttiin järjestelmällisesti, niin että vuokraisännät velvoitettiin ilmoittamaan saksalaisista asukkaista, jotka oli julistettu lainsuojattomiksi.

Prahan saksalaiset, jotka kerättiin karkoitettaviksi tänä toukokuun viidentenä, olivat jo saaneet ensimmäisen kosketuksensa tuleviin kidutuksiin matkallaan elokuvateattereihin ja kouluihin, joista oli tehty internointikeskuksia. Joukoittain tsekkejä kaikista yhteiskuntaluokista oli kokoontunut kaduille odottamaan saksalaisia. Vangituille saksalaisille, miehille, naisille ja lapsille, tämä oli kujanjuoksu. Heitä vastaan hyökättiin kivin, kepein, sateenvarjoin ja jopa kiehuvalla vedellä. Kohotetuin käsin he horjuivat eteenpäin. Naiset revittiin eroon omaisistaan, ja raahattiin lähimpään taloon tai rakennukseen.Kuka tahansa sai raiskata heitä.

Sairaanhoitajat oli riisuttu alastomiksi, ja häväisty julkisesti. Heidän hiuksensa oli keritty paperisaksilla. Heidän kasvonsa oli töhritty. Heidän selkäänsä rintaansa oli raavittu hakaristejä. Tapahtui tuhansia raiskauksia. Monet pakotettiin pitämään suunsa auki, ja heitä kidutettiin virtsaamalla heidän suuhunsa.

Jossain saattoi nähdä alastoman naisen pakotettuna kuivaamaan katukiviä polvillaan. Tuhansia saksalaisia oli ajettu maanalaiseen viemäriin Wenzelin aukiolla, missä heillä ei ollut tilaa edes liikuttaa käsiään.

Tähän asti tapahtunut oli vielä pientä siihen verrattuna, mitä oli tulossa. Saksalaiset sotilaat, jotka joutuivat uniformu-pukuisina tsekkien käsiin, kokivat kovan kohtsalon. Ne jotka ammuttiin heti, muitta mutkitta, olivat onnekkaimpia. Monia kidutettiin kuoliaksi, hirtettiin, hukutettiin likakaivoihin, tai pyöritettiin kuoliaksi tynnyreissä.

Itse Prahassa nähtiin sinä päivänä ensimmäiset siviilien joukkoteloitukset, joihin yhä suureneva osa väestöstä osallistui, joka suorittajina tai katsojina. Nämä olivat niitä samoja ihmisiä, jotka siihen asti olivat olleet Saksan sotakoneiston nöyrimmät alamaiset. Tapahtumat Prahassa olivat kuitenkin vasta alku sille kauhulle, joka kohtasi Sudeettimaan saksalaisia."

Ingomar Pust

Sudeten German Inferno;
The hushed-up tragedy of the ethnic Germans in Czechoslovakia.

googlella: "sudeten german"

Enpä pidä väliaikaista väkivallan aaltoa kummallisena ottaen huomioon kaunan, jota saksalaiset olivat keränneet jo vuodesta 1939.

Tuollaiset väkivaltaiset purkaukset ovat ominaisia miehitysvallan tuhoutessa.

UPDATE_6873425 kirjoitti:

Enpä pidä väliaikaista väkivallan aaltoa kummallisena ottaen huomioon kaunan, jota saksalaiset olivat keränneet jo vuodesta 1939.

Tuollaiset väkivaltaiset purkaukset ovat ominaisia miehitysvallan tuhoutessa.

Kerrohan meille, satusetä, että miksei neuvostomiehityksen purkautuminen johtanut hillittömyyksiin Virossa, Latviassa ja Liettuassa?

Tietenkin siksi, etteivät sikäläiset olleet kommareita, mutta sitähän sinä et hiffaa.

Tasapuolinen kirjoitti:

Kerrohan meille, satusetä, että miksei neuvostomiehityksen purkautuminen johtanut hillittömyyksiin Virossa, Latviassa ja Liettuassa?

Tietenkin siksi, etteivät sikäläiset olleet kommareita, mutta sitähän sinä et hiffaa.

Selitystä siis:

Neuvostoliiton joukkiojen poistuminen Baltian maista tapahtui järjestelmällisesti yhteistyössä hallitusten kanssa. Lisäksi kyseinen hallinto ei ollut syyllistynyt huomattaviin terroritoimiin väestöä kohtaan pitkään aikaan kyseisillä alueilla, eli katkeruutta ei ollut ilmassa samassa mitassa kuin Toisen Maailmansodan loppuessa.

UPDATE_6873425 kirjoitti:

Enpä pidä väliaikaista väkivallan aaltoa kummallisena ottaen huomioon kaunan, jota saksalaiset olivat keränneet jo vuodesta 1939.

Tuollaiset väkivaltaiset purkaukset ovat ominaisia miehitysvallan tuhoutessa.

Miksihän sakemannit ja suomalaiset tulivat sitten niin hyvin toimeen?