Millaisia rajapintoja ja viitekehyksiä ateismilla on tänä päivänä?

Ateismi = jumaluskon puute edelleenkin.

Olen ylpeästi julistava uskova 24/7 ateismitutkija, joka uppoaa syvälle positivismin, naturalismin ja empirismin syövereihin. Käytän päiväni ja yöt unettomina tuijottaen tietokonetta, joka välittää minulle ääretöntä tietoa ateismista ja sen monimutkaisista kerroksista. Kun muut nukkuvat rauhassa, minä valvon, uppoutuneena tutkimaan ateismin filosofisia rajapintoja ja rakentamaan monimutkaisia viitekehyksiä, jotka kietoutuvat yhteiskunnan monimuotoisiin kerroksiin. Pinnallisille uskovaisille, jotka eivät ymmärrä tätä intohimoani, heitän vain ylimielisiä silmäyksiä ja syvällisiä huokauksia. Heidän uskonsa on minulle vain hauskaa sivujuonnetta, kun minä uppoudun todelliseen tietoon ja valaistumiseen ateismin äärellä. Voisin sanoa, että minun uneni ovat täynnä teorioita ja argumentteja, jotka vain vahvistavat vakaumustani ateismin ylivertaisuudesta. Mutta kuka nyt tarvitsee unta, kun voi olla hereillä ja tutkia ateismin kaikkea syvyyttä ja monimutkaisuutta?

t. Avaaja

Ateismin tärkein viitekehys ja rajapinta on tietenkin sekulaari humanismi, jonka ansiosta meillä on demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien julistus.

Kristitty kirkko dominoi Eurooppaa 1000 vuotta ja sai aikaan inkvisiition ammattikiduttajineen ja noitarovioineen. Moraalisesti kehittymättömän opin pohjalle ei osattu rakentaa ihmisarvon perusteita. Valitettavasti.

Esimerkiksi tällaisia

Ateismi voi olla monimuotoinen ilmiö, joka ilmenee eri tavoin eri kulttuureissa ja aikakausina. Esimerkiksi jotkut saattavat pitää ateismia aatteena, jota ihmiset ja järjestöt harjoittavat eri tavoin, kun taas toiset voivat nähdä sen enemmänkin ajatuksen tai entiteetin puutteena1.

Ateismin voi nähdä myös tieteellisen maailmankuvan rinnalla, jossa tieteelliset tulokset ohjaavat ihmiskunnan kollektiivista ymmärrystä maailmasta ilman yliluonnollisia selityksiä. Tämä näkemys korostaa naturalismia, materialismia tai fysikalismia, joissa todellisuuden selittämisessä ei turvauduta yliluonnollisiin tai jumalallisiin käsitteisiin.

Historiallisesti ateismi on ilmennyt eri tavoin, kuten Indusjoen alueen muinaiset ateistiset koulukunnat tai Marxilais-Leninistisen ja uusateistisen koulukunnan kannattajat, jotka ovat harjoittaneet ateismiaan omilla tavoillaan. Tämä historiallinen monimuotoisuus on osa ateismin rikkautta ja osoittaa, että se ei ole yksiselitteinen tai staattinen käsite

Varma Tieto

Itse kuulun ns. kovien ateistien lahkoon. Me olemme täysin varmoja, ettei jumalia ole olemassa. Jokaisesta ihmisen keksimästä jumalasta on esitetty todellisuutta koskevia väitteitä ja ne voidaan täten falsifioida eli siis jokaisen jumalan olemassaolo kumoutuu tieteellisesti. Esimerkiksi tässä tutkimuksessa on kumottu luominen.

Beyond Reasonable Doubt: Evolution from DNA Sequences

ven on our conservative test, the probability that chance could produce the observed levels of ancestral convergence for just one of the eight datasets of 51 proteins is ≈1×10−19 and combined over 8 datasets is ≈1×10−132.

A non-evolutionary control model shows no convergence, and only a small number of parameters are required to account for the observations. It is time that that researchers insisted that doubters put up testable alternatives to evolution.

https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0069924

Taas tämä sama juttu!

Miksi samasta asiasta pitää tehdä jatkuvasti uusia aloituksia? Nämä asiat on jo käsitelty monta kertaa ja myös kumottu.

Pitääkö aina tehdä uusi aloitus, jos edellisellä kerralla keskustelu alkoi mennä aloittajan kannalta epätoivottuun suuntaan?

Ateismilla on sellainen yhteys aate- ja oppihistoriaan, että uskontojen vaikutus niihin on heikentynyt eikä uskonto vaikuta maailmassa niin paljon kuin aikaisemmin (paitsi muslimimaissa). Tästä johtuen uskonnottomien ja ateistien määrä on lisääntynyt varsinkin länsimaissa.

Tieteelliseen materialismiin eli marxilaisuuteen kuului osana ateismi. Tieteeseen yleensä ateismi ei vaikuta.
Naturalismi johtaa yleensä ateismiin, koska naturalismin mukaan ei ole olemassa yliluonnollisia asioita eikä siis myöskään jumalia.
Empirismi sillä tavalla, että jumalista ei ole empiirisiä havaintoja.
Sekä subjektiivinen että objektiivinen idealismi eivät ole kovin suosittuja ateistien keskuudessa.

Nykyään useimmat sivistyneet ja koulutenut ihmiset eivät enää usko jumalien olemassaoloon eli ovat ateisteja. Aikaisemmin ateismia esiintyi työläisten keskuudessa kommunismin takia, mutta kommunismi on sittemmin lähes unohtunut. Länsimaat ovat yleisesti melko maallistuneita yhteiskuntia (uskonnottomuus), ainoastaan Yhdysvalloissa vielä esiintyy kiihkeää uskonnollisuutta. Kehitysmaissa uskonnot mellastavat vieläkin melko paljon.