Tiettyjen koirarotujen pelkääminen

Mietin tässä miten ihmiset pärjäävät pelkojen kanssa, kun kyseessä on alunperin taistelukoiriksi jalostetut koirarodut. Itselläni ei alunperin ole ollut juurikaan ennakkoluuloja tai varsinkaan pelkoja mitään koirarotuja kohtaan. Olen aina ottanut koirat yksilöinä. Nyt kuitenkin on käynyt niin, että olen alkanut hurjasti pelkäämään etenkin staffeja, pitbulleja yms. Etenkin staffi-tyyppisiä koiria tuntuu näkevän jatkuvasti. Oman koiran kimppuun on päässyt kahden vuoden aikana hyökkäämään kaksi eri koiraa yllättävässä tilanteissa, toisessa saatiin puremahaavoja korvaan ja niskaan. Oman koirani olen saanut treenaamalla olemaan oma iloinen itsensä, eikä pelkokäyttäytymistä juurikaan enää ole. Omani on supersosiaalinen spanieli, ja on tullut aina toinen lähes kaikkien koirien kanssa ja onneksi suurempaa traumaa ei ole jäänyt näistä tapauksista, mutta staffeja kohtaan kyllä reagoi (hyökkääjä oli staffimix). Kysymykseni liittyy nyt kuitenkin omiin pelkoihin. Jos näen kadulla näitä koiratyyppejä, nousee minulla aivan jäätävät pelot ja olen huolissani tietyistä koirista naapurustossa. Yleensä pärjään sen verran, että oma koirani ei pelkoani aisti ja päästään hyvin ohi. Mutta pelko kuitenkin kalvaa minua ja saatan jopa sängyssä illalla alkaa stressaamaan aiheesta. Kiinnostaisi kuulla ajatuksia muilta, jotka pelkäävät näitä rotuja, teitä, joilla näitä rotuja on (mitä ajattelette koirien vaarallisuudesta muille koirille yms), ja muutenkin ihmisiltä, jotka aiheesta osaavat sanoa järkeviä asioita. En halua lietsoa mitään, mutta tämä asia on valitettavasti päässyt ihon alle, enkä tiedä, mitä ajatella jatkossa. Pelkään irtokoiria (niitäkin päässyt lähelle ilman omaa suostumusta) ja välillä hirvittää ihmisten välinpitämätön asenne. Mitä ajatuksia ja miten pärjäätte näiden asioiden kanssa? Itse haluaisin kunnioittaa kaikkia omistajia ja koiria ja itsekin huomaan, että pienten koirien omistajat pelkäävät meitä kohtaamisissa, vaikka omani on keskikokoinen ja hyvin ystävällisen näköinen koira. Ennakkoluuloja siis on myös ilman syytä, mutta toisaalta joihinkin koiriin liittyy riskejä, joita minun on nyt vaikea sulattaa. En ikinä haluaisi, että omien valintojen seurauksena jollekin muulle tapahtuisi peruuttamatonta vahinkoa ja huomaan myös, että osa huolistani liittyy myös siihen, etten luota enää ihmisiin tai se luottanut on kärsinyt tiettyjen välinpitämättömien ihmisten johdosta.