Tekoaälyn vastaus:
Alentamalla pienituloisten sosiaaliturvaa ei välttämättä synny uusia työpaikkoja, vaan se voi pikemminkin johtaa sosiaalisten ongelmien pahenemiseen ja taloudellisen epävakauden lisääntymiseen. Pienituloiset ihmiset ja perheet saattavat joutua entistä vaikeampiin taloudellisiin tilanteisiin, mikä voi johtaa kulutuskysynnän laskuun ja sitä kautta työpaikkojen vähenemiseen.
Tärkeä näkökulma tässä kysymyksessä on myös se, että sosiaaliturva ei ole vain taloudellinen kysymys, vaan sillä on laajempia vaikutuksia yhteiskuntaan ja talouteen. Hyvin suunniteltu sosiaaliturvajärjestelmä voi toimia talouden vakauttajana, vähentää köyhyyttä ja epätasa-arvoa, ja edistää sosiaalista koheesiota. Näin ollen sosiaaliturvan leikkaaminen voi heikentää näitä näkökohtia ja vaarantaa yleisen hyvinvoinnin.
Sen sijaan työpaikkojen luomiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten talouspolitiikan suunta, investoinnit koulutukseen ja innovaatioihin, työvoiman kysyntä ja tarjonta sekä yritysten toimintaedellytykset. Yleisesti ottaen kannustava työllisyyspolitiikka, joka edistää koulutusta, osaamista ja työvoiman liikkuvuutta, sekä tukee yritysten kasvua ja investointeja, voi edistää uusien työpaikkojen syntymistä.
Alentamalla pienituloisten sosiaaliturvaa ei välttämättä synny uusia työpaikkoja, vaan se voi pikemminkin johtaa sosiaalisten ongelmien pahenemiseen ja taloudellisen epävakauden lisääntymiseen. Pienituloiset ihmiset ja perheet saattavat joutua entistä vaikeampiin taloudellisiin tilanteisiin, mikä voi johtaa kulutuskysynnän laskuun ja sitä kautta työpaikkojen vähenemiseen.
Tärkeä näkökulma tässä kysymyksessä on myös se, että sosiaaliturva ei ole vain taloudellinen kysymys, vaan sillä on laajempia vaikutuksia yhteiskuntaan ja talouteen. Hyvin suunniteltu sosiaaliturvajärjestelmä voi toimia talouden vakauttajana, vähentää köyhyyttä ja epätasa-arvoa, ja edistää sosiaalista koheesiota. Näin ollen sosiaaliturvan leikkaaminen voi heikentää näitä näkökohtia ja vaarantaa yleisen hyvinvoinnin.
Sen sijaan työpaikkojen luomiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten talouspolitiikan suunta, investoinnit koulutukseen ja innovaatioihin, työvoiman kysyntä ja tarjonta sekä yritysten toimintaedellytykset. Yleisesti ottaen kannustava työllisyyspolitiikka, joka edistää koulutusta, osaamista ja työvoiman liikkuvuutta, sekä tukee yritysten kasvua ja investointeja, voi edistää uusien työpaikkojen syntymistä.
Vastaukset 25
Vanhimmat
TÄ : Tutkimukset eivät tue väitettä, että pienituloisten sosiaaliturvan leikkaaminen synnyttäisi merkittävästi uusia työpaikkoja. Pikemminkin sosiaaliturvan leikkaukset voivat lisätä köyhyyttä ja heikentää talouskasvua. Työllisyyden edistämiseen on muitakin keinoja, kuten koulutuksen ja työvoimapolitiikan kehittäminen.
ei tietenkään tule työtä jakamalla köyhien rahat rikkaille.
rikkaita firmoja pitäis verottaa enemmän että kannustaisi heitä laiskottelemasta valtion rahoilla ja tuottamaan liiketoimintaansa enemmän jolloin tulee työpaikkoja.
Muutenhan kansan on tapettava päättäjät ja eliittirikkaat, vapaamuurarit, jne?
Onko työttömyysturvan pienentäminen oikea tapa kannustaa työttömiä töihin?
Tekoäly:
Työttömyysturvan pienentäminen ei välttämättä ole tehokas tapa kannustaa työttömiä töihin, ja sillä voi olla useita haitallisia seurauksia:
Köyhyysriskin kasvu: Työttömyysturvan pienentäminen voi johtaa työttömien taloudellisen tilanteen heikkenemiseen ja köyhyysriskin kasvuun. Tämä voi vaikeuttaa työttömien mahdollisuuksia selviytyä perustarpeistaan ja lisätä eriarvoisuutta yhteiskunnassa.
Työnhakuongelmat: Pienempi työttömyysturva voi lisätä painetta ottaa vastaan ensimmäinen vastaan tuleva työtilaisuus, vaikka se ei vastaisikaan työttömän osaamista tai työllistymistavoitteita. Tämä voi vaikeuttaa työttömien pääsyä työmarkkinoille heille sopiviin tehtäviin.
Motivaation lasku: Jos työttömyysturva on riittämätön elämisen kustannusten kattamiseksi, se voi johtaa työttömien motivaation laskuun ja turhautumiseen. Tämä voi vähentää aktiivista työnhakua ja pyrkimystä kehittää työmarkkinaosaamista.
Sen sijaan työttömyyden vähentämiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi kannattaa harkita muita keinoja, kuten:
Työllistymistä edistävät toimenpiteet: Investoiminen aktiivisiin työllistymistoimenpiteisiin, kuten koulutukseen, työharjoitteluun ja mentorointiin, voi auttaa parantamaan työttömien työllistymismahdollisuuksia.
Tukipalvelut: Tarjoamalla työttömille laadukkaita tukipalveluita, kuten neuvontaa, urasuunnittelua ja psykososiaalista tukea, voidaan auttaa heitä löytämään sopivia työmahdollisuuksia ja parantamaan työllistymistä.
Palkkaustukiohjelmat: Tarjoamalla palkkatukea työnantajille, jotka palkkaavat pitkäaikaistyöttömiä tai muita vaikeasti työllistyviä henkilöitä, voidaan edistää työllisyyttä ja luoda kannustimia uusien työpaikkojen luomiseksi.
Kokonaisvaltainen lähestymistapa työttömyyden torjumiseksi sisältää usein erilaisia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat sekä työnhakijoiden että työnantajien tarpeisiin. Työttömyysturvan pienentäminen yksinään voi olla lyhytnäköinen ratkaisu, joka lisää köyhyyttä ja epävarmuutta ilman merkittävää vaikutusta työllisyyteen.
Mitä tuloerojen kasvaminen aiheuttaa yhteiskunnassa?
Tekoäly vastaa:
Tuloerojen kasvu voi vaikuttaa monin eri tavoin yhteiskuntaan:
Sosiaalinen eriarvoisuus: Suuret tuloerot voivat johtaa sosiaaliseen eriarvoisuuteen, jossa tietyt ryhmät tai yksilöt ovat taloudellisesti etuoikeutetussa asemassa muihin verrattuna. Tämä voi lisätä jännitteitä ja epätasa-arvoa yhteiskunnassa.
Mahdollisuuksien epätasaisuus: Suuret tuloerot voivat johtaa epätasaisiin mahdollisuuksiin koulutuksen, terveydenhuollon ja muiden peruspalveluiden saamisessa. Ne voivat myös vaikeuttaa sosiaalista nousua ja heikentää yksilöiden mahdollisuuksia menestyä elämässä riippumatta heidän taustastaan tai kyvyistään.
Talouskasvun hidastuminen: Liian suuret tuloerot voivat hidastaa talouskasvua, koska ne voivat vähentää kulutuskysyntää ja investointeja. Jos suuri osa väestöstä ei ole riittävän varakasta kuluttamaan tai sijoittamaan, tämä voi vaikuttaa negatiivisesti talouden elinvoimaisuuteen.
Politiikan vääristyminen: Suuret tuloerot voivat johtaa poliittiseen vääristymiseen, kun varakkailla yksilöillä tai yrityksillä on suurempi vaikutusvalta poliittisiin päätöksiin esimerkiksi lahjoitusten tai lobbaamisen kautta. Tämä voi heikentää demokraattista prosessia ja johtaa päätöksiin, jotka palvelevat enemmän varakkaita kuin muita väestöryhmiä.
Yhteiskunnallinen epävakaus: Liian suuret tuloerot voivat lisätä yhteiskunnallista epävakautta ja levottomuuksia, erityisesti jos suuri osa väestöstä kokee, että heidän taloudelliset mahdollisuutensa ja hyvinvointinsa ovat uhattuina. Tämä voi johtaa sosiaalisiin levottomuuksiin, protesteihin ja jopa konflikteihin.
Näiden seikkojen takia monet yhteiskunnat pyrkivät tasapainottamaan tuloeroja erilaisilla politiikkatoimilla, kuten tuloverotuksella, sosiaaliturvajärjestelmillä, koulutuksen tukemisella ja työmarkkinapolitiikalla.
Kysyin IMF:lta onko Riikan leikkaukset riittäviä: vastaus on ei
Miksi jotkut ihmiset haukkuvat työttömiä?
Tekoäly:
On monia syitä sille, miksi jotkut ihmiset saattavat haukkua tai halveksua työttömiä. Tämä voi liittyä erilaisiin ennakkoluuloihin, väärinkäsityksiin tai jopa henkilökohtaisiin kokemuksiin. Tässä muutamia mahdollisia syitä:
Tietämättömyys ja stereotypiat: Jotkut saattavat haukkua työttömiä, koska heillä on väärinkäsityksiä työttömyydestä ja niihin liittyvistä tekijöistä. He saattavat uskoa stereotypioihin, että työttömät ovat laiskoja tai haluttomia töihin, vaikka todellisuudessa tilanne voi olla monimutkaisempi.
Talousahdinko ja epävarmuus: Taloudellisesti vaikeina aikoina tai taantuman aikana ihmiset saattavat kohdistaa turhautumistaan ja pelkojaan työttömiin. He voivat nähdä työttömät kilpailijoina rajallisista työpaikoista ja kokea uhkana omalle työllisyydelleen.
Yhteiskunnalliset asenteet ja rakenteet: Yhteiskunnallisesti juurtuneet asenteet ja rakenteet voivat vaikuttaa siihen, miten ihmiset suhtautuvat työttömiin. Esimerkiksi järjestelmällinen syrjintä työmarkkinoilla tai sosiaalinen stigma voi vaikeuttaa työttömien pääsyä työllisyyteen ja heidän kohtaamistaan yhteiskunnassa.
Itsearvostuksen puute: Jotkut ihmiset saattavat käyttää toisia alentavasti pyrkiessään nostamaan omaa itsearvostustaan. Halveksunta ja haukkuminen voivat olla keinoja ilmaista omaa paremmuudentunnetta tai oman aseman vahvistamista suhteessa toisiin.
Politiikka ja retoriikka: Poliittiset johtajat ja julkisuuden henkilöt voivat käyttää retoriikkaa, joka syyllistää ja demonisoi työttömiä osana laajempaa poliittista agendaa. Tämä voi vaikuttaa siihen, miten ihmiset hahmottavat työttömyyden ja työttömät.
On tärkeää ymmärtää, että työttömyys voi olla monimutkainen tilanne, joka voi johtua monista eri tekijöistä, kuten taloudellisista, terveydellisistä, koulutuksellisista tai rakenteellisista syistä. Sen sijaan että haukkuisi työttömiä, olisi hyödyllisempää pyrkiä ymmärtämään heidän tilannettaan ja tukemaan heitä työllistymisen ja hyvinvoinnin edistämisessä.
TÄ: On monia syitä sille, miksi jotkut ihmiset saattavat haukkua työttömiä, mutta se ei ole hyväksyttävää käytöstä. Joissain tapauksissa se voi johtua ennakkoluuloista, tietämättömyydestä tai turhautumisesta omasta tilanteesta. On tärkeää kunnioittaa kaikkien ihmisten arvoa ja ymmärtää, että työttömyys voi johtua monista eri syistä, joista monet ovat monimutkaisia ja vaikeasti hallittavissa olevia. Yhteiskunnan tuki ja ymmärrys voivat auttaa työttömiä löytämään uusia mahdollisuuksia ja pääsemään takaisin työelämään.
Virheellinen kysymys. Oikea kysymys on lisääntyykö meidän osakkeenomistajien voitto.
Suureneeko osakkeenomistajien voitto, jos pienituloisten sosiaaliturvasta leikataan?
Tekoäly:
Pienituloisten sosiaaliturvan leikkaaminen voi vaikuttaa monin tavoin osakkeenomistajien voittoihin, mutta suora yhteys ei välttämättä ole yksiselitteinen. Tämä johtuu siitä, että talous ja osakemarkkinat ovat monimutkainen järjestelmä, johon vaikuttavat useat eri tekijät. Joitakin mahdollisia vaikutuksia voi kuitenkin olla:
Kulutuskysynnän lasku: Jos pienituloisille leikataan sosiaaliturvaa, heidän käytettävissä olevat tulonsa vähenevät, mikä voi johtaa kulutuskysynnän laskuun. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti yritysten tuloihin ja siten osakkeenomistajien voittoihin, erityisesti niiden yritysten, jotka ovat riippuvaisia kotimaisesta kulutuksesta.
Taloudellinen epävakaus: Sosiaaliturvan leikkaukset voivat lisätä taloudellista epävarmuutta ja eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Tämä voi johtaa sosiaalisten levottomuuksien ja epävakauden kasvuun, mikä voi heijastua negatiivisesti osakemarkkinoihin.
Vaihtoehtoisten sijoituskohteiden houkuttelevuus: Jos sosiaaliturvan leikkaaminen nähdään merkkinä talouden kiristymisestä tai heikentymisestä, sijoittajat saattavat siirtää varojaan pois osakkeista ja kohti turvallisempia sijoituskohteita, kuten joukkovelkakirjoja tai kultaan. Tämä voi vaikuttaa osakemarkkinoiden suorituskykyyn ja osakkeenomistajien voittoihin.
On tärkeää huomata, että sosiaaliturvan leikkauksilla voi olla myös muita vaikutuksia yhteiskuntaan ja talouteen, jotka voivat epäsuorasti vaikuttaa osakemarkkinoihin. Näihin kuuluvat esimerkiksi työvoiman saatavuus ja tuottavuus, kulutuskäyttäytyminen sekä poliittinen ja sosiaalinen vakaus. Ennen kuin tehdään johtopäätöksiä sosiaaliturvan leikkausten vaikutuksista osakkeenomistajien voittoihin, olisi otettava huomioon nämä monimutkaiset tekijät.
Osakkeenomistajien voittojen suhteeseen sosiaaliturvan leikkauksiin vaikuttaa monia tekijöitä, kuten talouden kokonaistilanne, kulutuskysyntä ja poliittiset päätökset. Sosiaaliturvan leikkaukset voivat vaikuttaa kulutuskysyntään ja sitä kautta yritysten tuloksiin, mikä voi heijastua osakkeenomistajien voittoihin. On kuitenkin tärkeää huomioida, että sosiaaliturvan leikkauksilla voi olla laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten vaikutukset sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja hyvinvointiin.
Miksi sä nyt sellaista menit kysymään kun se ei mitenkään edes liity asiaan!
Missä kohtaa hallitus on esim. väittänyt että syntyisi uusia työpaikkoja alentamalla pienituloisten sosiaaliturvaa? Eihän niitä leikkauksia sen takia tehdä - No, kyllähän säkin tän tiesit kunhan nyt vaan vasemmistolaiseen tapaan johdat ihmisiä harhaan!
Koitas kysyä tekoälyltä että miten Suomen valtion talous saadaan tasapainoon tulojen ja menojen suhteen!
Suomen valtion talous voidaan tasapainottaa tulojen ja menojen suhteen useilla eri keinoilla, kuten:
Verotuksen muutokset: Verotusta voidaan muuttaa esimerkiksi korottamalla veroja tai luomalla uusia veromuotoja.
Menoleikkaukset: Valtion menoja voidaan leikata esimerkiksi vähentämällä julkisia menoja tai tehostamalla julkisen sektorin toimintaa.
Talouden kasvun tukeminen: Talouskasvua voidaan tukea erilaisin keinoin, kuten investoimalla infrastruktuuriin, edistämällä yritysten toimintaedellytyksiä ja luomalla uusia työpaikkoja.
Velanhoito: Velkaantumisen hallinta on tärkeä osa talouden tasapainottamista. Valtion velkaa voidaan hallita esimerkiksi tekemällä velkaantumista hillitseviä päätöksiä ja suunnittelemalla velanhoitoa pitkäjänteisesti.
Näiden keinojen avulla valtion talous pyritään saamaan tasapainoon tulojen ja menojen suhteen.
Miten sosiaaliturvan heikentäminen vaikuttaa valtion talouteen?
Tekoäly:
Sosiaaliturvan heikentämisellä voi olla monenlaisia vaikutuksia valtion talouteen, sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Näiden vaikutusten laajuus ja suunta riippuvat kuitenkin monista tekijöistä, kuten siitä, miten sosiaaliturvaa heikennetään, minkälaista sosiaaliturvaa on kyseessä, ja millainen talouden tila on ennen muutoksia. Tässä muutamia yleisiä vaikutuksia:
Kustannusten väheneminen: Sosiaaliturvan heikentäminen voi vähentää valtion menoja lyhyellä aikavälillä, mikä voi auttaa lieventämään budjettivajeita tai alijäämiä. Esimerkiksi pienennetyt etuudet tai leikatut palvelut vähentävät suoria menoja.
Kulutuksen väheneminen: Jos sosiaaliturvaa leikataan, se voi vähentää ihmisten käytettävissä olevia tuloja ja siten myös heidän kulutustaan. Tämä voi johtaa vähentyneeseen kysyntään, erityisesti perustarvikkeiden ja palveluiden alalla, mikä voi hidastaa talouskasvua.
Köyhyyden lisääntyminen: Sosiaaliturvan heikentäminen voi johtaa köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvuun, kun haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset menettävät tärkeitä tukia ja palveluita. Tämä voi aiheuttaa yhteiskunnallista epävakautta ja lisätä sosiaalisten ongelmien taakkaa, kuten terveysongelmia ja rikollisuutta.
Työvoiman liikkuvuuden vähentyminen: Joissakin tapauksissa sosiaaliturvan heikentäminen voi vähentää työvoiman liikkuvuutta ja innovaatiota, kun ihmiset ovat vähemmän halukkaita vaihtamaan työpaikkaa tai aloittamaan uusia yrityksiä taloudellisen epävarmuuden vuoksi.
Pitkän aikavälin vaikutukset: Sosiaaliturvan heikentäminen voi vaikuttaa myös pitkän aikavälin talouskasvuun ja kestävyyteen. Esimerkiksi alentunut koulutustaso ja terveysongelmat voivat vähentää työvoiman tuottavuutta ja lisätä terveydenhuollon kustannuksia tulevaisuudessa.
On tärkeää huomioida, että sosiaaliturvan heikentämisen taloudelliset vaikutukset voivat olla monimutkaisia ja vaihdella suuresti eri tilanteissa. Politiikkapäätöksiä tehtäessä on otettava huomioon sekä lyhyen että pitkän aikavälin seuraukset ja pyrittävä tasapainoon taloudellisten tarpeiden ja sosiaalisten vaikutusten välillä.
No vaikka tekoäly onkin niin aika samoja konsteja sekin ehdottaa mitä hallitus parhaillaan on toteuttamassa!
Kyllä tässä tulee vielä rahan ahneen p.loppu.
Miten köyhyys vaikuttaa työkykyyn?
Tekoäly:
Köyhyydellä voi olla monenlaisia vaikutuksia työkykyyn, koska taloudellinen epävarmuus ja resurssien puute voivat vaikuttaa fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tässä muutamia tapoja, joilla köyhyys voi vaikuttaa työkykyyn:
Terveydelliset vaikutukset: Köyhyyteen liittyy usein heikompi terveys ja suurempi alttius sairauksille. Köyhät ihmiset saattavat kärsiä kroonisista sairauksista, kuten diabeteksesta, sydän- ja verisuonitaudeista sekä mielenterveysongelmista, mikä voi heikentää heidän kykyään työskennellä tehokkaasti.
Ravitsemus ja terveyskäyttäytyminen: Köyhät ihmiset saattavat kokea ravitsemuksellisia puutteita, koska heillä ei ole varaa terveelliseen ruokaan. Huono ravitsemus voi vaikuttaa keskittymiseen, energiatasoihin ja fyysiseen suorituskykyyn työssä.
Asuinolosuhteet: Köyhyyteen liittyy usein huonommat asuinolosuhteet, kuten huonojen asuinalueiden tai asuntojen asuminen, mikä voi altistaa ihmisiä epäterveellisille ympäristöille ja lisätä alttiutta sairauksille ja stressille.
Pääsy terveyspalveluihin: Köyhät ihmiset saattavat kohdata esteitä terveyspalveluihin pääsyssä, kuten korkeat terveydenhuollon kustannukset tai rajoitettu saatavuus. Tämä voi johtaa hoitamattomiin sairauksiin ja terveysongelmiin, jotka vaikuttavat heidän työkykyynsä.
Psyykkinen hyvinvointi: Taloudellinen epävarmuus ja jatkuva stressi köyhyyden vuoksi voivat vaikuttaa negatiivisesti psyykkiseen hyvinvointiin. Ahdistus, masennus ja muut mielenterveysongelmat voivat heikentää keskittymistä, motivaatiota ja tuottavuutta työssä.
Näiden tekijöiden yhdistelmä voi heikentää köyhien ihmisten kykyä työskennellä tehokkaasti ja saavuttaa täysi potentiaalinsa työssä. Tämä puolestaan voi johtaa alhaisempaan työllisyysasteeseen, huonompiin työsuorituksiin ja heikompaan taloudelliseen tilanteeseen, joka edelleen syventää köyhyyttä. Tämä kierre voi olla vaikea katkaista ilman asianmukaista sosiaalista ja taloudellista tukea köyhille ihmisille.
Mitäs sun tekoälys kertoo venäjän tulevaisuudesta?
Mitä siis opimme tästä, tekoäly on vasemmistolainen.
Oikeasti, tekoäly on mahtava väline propagandan tuottamiseen.
HALLITUS ON TÄYNNÄ VAMMASIA VAILLA MITÄÄN ÄLYÄ HE EI YMMÄRRÄ TYÖMARKKINOISTA PASKAAKAAN EIKÄ HE VÄLITÄ PIKKU IHMISISTÄ.
Piikka Purra kusee duunariperheiden taskuun.
Tiedetään ilman tekoälyäkin se ei tuo Persuille jytkyä.
Jos kysyy vasemmistolaiselta tekoälyltä, miten valtion talouden rahoitus hoidetaan, niin vasemmistolainen tekoäly vastaa, että
-kiristämällä hyväosaisten verotusta.
-myymällä valtion tuottavaa omaisuutta.
-ottamalla rohkeasti lisää ulkomaista velkaa.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18333534/suomen-vakavin-turvallisuusuhka-on-iso-koyhyysongelma#comment-127143126
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18333592/piilosyntyvyytta-veroparatiiseissa-suomalaislahtoisilla-porssirikollisilla#comment-127143417
Suomen syntyvyyttä tulisikin laskea totuudenmukaisemmin, ovathan Suomesta veroja pakoon lähteneet, ökyrikkaat pörssirikolliset, lisääntyneet verokeitaissaan jatkuvasti, kuin kanit, joten sitä ulkoistettua syntyvyyttä, ei ole laskettu Suomen syntyvyydeksi, vaikka Suomen passeilla siellä Cayman saarelaiset lisääntyvät.
https://www.aljazeera.com/opinions/2023/6/13/ai-must-not-become-a-driver-of-human-rights-abuses
https://www.aljazeera.com/features/2024/3/19/migrant-workers-exploited-abused-in-italys-prized-fine-wine-vineyards
Laatuviinit tehdään orjatyövoimalla EU:ssa, boikotoi niitä.
Tekoäly on näköjään fiksumpi kuin hallitus. Sekin ymmärtää että pienituloisilta karsiminen aiheuttaa taloutta romuttavan kierteen.
https://www.aljazeera.com/opinions/2024/1/2/it-is-time-to-tax-the-rich-and-their-foundations
https://www.lemonde.fr/en/economy/article/2023/10/23/the-millionaires-calling-for-higher-taxes-i-m-rich-tax-me_6197148_19.html
Veroparatiisi-teknologia-ym monopolit- ja yritykset, on laitettava verotukseen ja aitoon yhteiskunta-luonto-ilmastovastuuseen.
Vastikkeettomien ökytukien jakaminen, kaiken ilmaiseksi saaneille, ökyrikkaille perintö- ja verosuunnittelija-osake-vakuutuskuoririkollisille, on loputtava.