Uutisissa hehkutetaan mitenkä Ukraina iski sinne ja tänne tai että Ukrianan tankki tuhosi kolme ja venäläiset pelkäävät ukrainalaisten droneja.
Siis mitä ihmettä kun raja siirtyy koko ajan pikku hiljaa kohti ukrainaa eikä päinvastoin. Onko pakko valehdella sodan tilasta tuudittaen ihmiset uskomaan että ei tässä mitään tukea tarvita kun venäläiset niin huonoja kun ukrot niitä vasurilla tappavat kuin kärpäsiä.
Kun Ukrainan puolustus lopulta romahtaa niin sitten levitellään käsiä vaikka piti olla ylivoima ja länsitankit ohjuksineen.
Siis mitä ihmettä kun raja siirtyy koko ajan pikku hiljaa kohti ukrainaa eikä päinvastoin. Onko pakko valehdella sodan tilasta tuudittaen ihmiset uskomaan että ei tässä mitään tukea tarvita kun venäläiset niin huonoja kun ukrot niitä vasurilla tappavat kuin kärpäsiä.
Kun Ukrainan puolustus lopulta romahtaa niin sitten levitellään käsiä vaikka piti olla ylivoima ja länsitankit ohjuksineen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suomen median tietojen mukaan Ukrainan sodassa venäläisiä on kuollut satojatuhansia. Ukrainalaisia joitakin kymmeniä. Niistäkin suurin osa siviilejä kaukana rintamalta.
Viimeaikojen muotisana on ollut "narratiivi". Eikö kuulostakin hienolta? Se tarkoittaa tarinan (tarinoiden) perusjuonta tai jotain sentapaista. Yleensä keskusteluissa on puhuttu Venäjän narratiivista, joten ei siitä sen enempää tällä kertaa.
Suomalaisessa (ja länsimaisessa) uutisoinnissakin on oma narratiivinsa, jota erityisesti päämediat noudattavat suhteellisen tunnollisesti. Ja koska Suomen "tiedotus"välineet ovat hyvin keskittyneitä, niin linjaa kyseenalaistavia uutisia ei juurikaan näy (tai ei sallita). Tämä murentaa tehokkaasti luottamusta suomalaiseen tiedonvälitykseen. Ainakin niiden keskuudessa, jotka vaivautuvat tai pystyvät seuraamaan myös kansainvälistä uutisointia.
Ukrainan sodan alkuvaiheessa narratiivina oli, että "länsimaat" ovat (taloudellisesti ja sotilaallisesti) voimakkaita ja Venäjän tappio on pikainen. Tämän mukaisesti eri "asiantuntijat" vakuuttelivat miten Venäjältä ovat aseet, ammukset ja sotilaat lopussa (Pekka Toveri et al) tai miten talouspakotteet romahduttavat Venäjän talouden (Ursula von der Leyen et al). Nyt sodan jatkuttua jo yli kaksi vuotta hitaammatkin alkavat huomata, että tuo narratiivi ei ehkä ollut ihan täysin totuudenmukainen. Noin varovasti ilmaistuna. Kerrottiin siis "vaihtoehtoista totuutta", joka vastasi paremmin omia ja yleisön toiveita.
Viime aikoina tuota alun narratiivia onkin (olosuhteiden pakosta) muutettu. Eihän kukaan sodan kulkua seurannut enää uskonut siihen alkuperäiseen. Uusi näyttäisi olevan, että Venäjä valloittaakin koko Euroopan. Aika suuri muutos edelliseen, jossa Venäjä oli heikko ja (Ukrainan) murskavoitto oli ihan juuri tulossa. Tämän uuden narratiivin mukaisesti oli pari viikkoa sitten maakuntalehden keskiaukeamilla isoilla otsikoilla juttu, jossa NATO:n johtaja Jens Stoltenberg kerjäsi rahaa aseisiin ja ammuksiin (toimitettavaksi Ukrainaan).
Tällä hetkellä lukijan / katsojan hämmennystä lisää, että osa uutisjutuista noudattaa vanhaa ja osa uutta narrattivia. Eli joissakin jutuissa Ukraina saa murskavoiton tuota pikaa ja joissakin Venäjä valloittaa koko Euroopan. Jos omien "tiedotus" on tätä tasoa, niin mihin tarvitaan vihollisen propagandaa?
Helsingin Yliopiston tutkijat pohtivat sotatiedottamista:
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/ukrainan-sota/sosiaalisen-median-sodassa-taistelevat-erilaiset-kertomukset
Täältä löytyy kansainvälisiä uutislähteitä:
https://www.pressreader.com