Vajaa yhdeksän vuotta sitten Suomeen saapui viikko viikolta lisää pakolaisia – "Se olisi valtava haaste edelleen"
Turvapaikanhakijoita oli hätämajoituksessa Torniossa syyskuun 18. päivänä 2015.
Turvapaikanhakijoita oli hätämajoituksessa Torniossa syyskuun 18. päivänä 2015.
Vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden vyöry työllistää Suomessa yhä, sillä tuhansien tuolloin maahan saapuneiden turvapaikanhakijoiden asiat ovat joultakin osin kesken. Suomi oli osa eurooppalaista ilmiötä, sillä koko Eurooppaan jätettiin 1,4 miljoonaa turvapaikkahakemusta. Suomen tarkka luku oli 32 477.
Liki yhdeksän vuotta sitten elokuussa Suomessa elettiin poikkeuksellisia aikoja: joka viikko maahan saapui yhä lisää turvapaikanhakijoita.
Syyskuussa tulijoiden määrä vain jatkoi nousuaan. Pelkästään yhden kuukauden aikana syyskuussa 2015 Suomeen saapui 10 800 turvapaikanhakijaa.
Hakijavyöry kulminoitui syyskuun puolivälin jälkeiseen viikkoon 39, jolloin yhden viikon aikana turvapaikkahakemuksia jätettiin 3 900 – se on enemmän kuin vuodessa nyt yhteensä.
Maahanmuuttoviraston (Migrin) turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen piti vuoden 2015 lukuja yhä hätkähdyttävinä.
– Jos tulisi samalla lailla hakijoita niin nopeasti, se olisi valtava haaste edelleen, vaikka olisimme kuinka hyvin varautuneet, Lehtinen totesi.
Torniosta tuli merkittävä kauttakulkureitti Suomeen.
Vuoden 2015 hakijatulva työllistää Suomessa yhä, sillä satojen tuolloin maahan saapuneen turvapaikanhakijan asiat ovat kesken.
Ensinnäkin moni kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut valitti hallinto-oikeuteen, joka lähetti osan valituksista takaisin Migrin tutkittavaksi.
– Näitä hakemuksia on jonossa tällä hetkelläkin. Merkittävä osa henkilöistä on kääntyi kristinuskoon, joten tutkimme hakemuksen silloin aina uudelleen, Antti Lehtinen kertoi.
Nyt jonossa olevista hakemuksesta löytyy kielteisen päätöksen saaneiden uusintahakemuksia. Takana on useampi kielteinen päätös, josta henkilö on valittanut ja hallinto-oikeus on hylännyt valituksen.
Lehtinen myöntää, että yhdeksän vuotta on liian pitkä aika odottaa asioiden lopullista selviämistä. Mutta kun kierros tehdään monta kertaa, niin aikaa kuluu.
Uusien turvapaikkahakemusten määrä on tänä vuonna ollut vähäinen, syksyllä 2023 noin 1100.
Korona-aikana maahan oli tullut viidessä kuukaudessa vain reilut sata hakemusta.
Välimereltä Suomeen siirrettyjä ihmisiä.
Suomen pakolaiskriisi sysäsi liikkeelle pitkän listan lakimuutoksia muun muassa turvapaikkalainsäädäntöön.
Antti Lehtisen mukaan yksi olennainen muutos on ollut se, että humanitaarisen suojelun kategoria oleskelulupaperusteena poistui toukokuussa 2016. Laki siis kiristyi, mikä on johtanut kielteisiin turvapaikkapäätöksiin.
Toinen muutos puolestaan tuli Suomeen suoraan EU-direktiivistä. Heinäkuusta 2018 alkaen turvapaikanhakijan on saatava ensimmäinen päätös kuuden kuukauden sisällä. Lehtisen mukaan Suomessa on pystytty pääsääntöisesti noudattamaan tätä.
Maaliskuussa 2016 turvapaikkatutkinta siirrettiin poliisilta Maahanmuuttovirastolle. Vielä 2015 poliisi tai rajaviranomainen tutki henkilöllisyyksiä ja reittejä, mutta nykyään se on pelkästään Migrin tehtävä.
– Hakemus jätetään yhä poliisille tai rajaviranomaisille, mutta Migri jatkaa siitä tutkintaan ja puhutteluun, Lehtinen kertoi
Aiemmin ruuhka-aikoina ensimmäinen turvapaikkakäsittely saattoi venyä pariin vuoteen.
Vielä 2015 asiakirjat ja puhuttelupöytäkirjat koottiin paperisiin mappeihin. Lehtinen kertoo, että vuodesta 2016 asiakirjat on skannattu asiankäsittelyjärjestelmään, ja turvapaikka-asioiden käsittely sujuu näin sähköisesti ilman paperisia mappeja.
On iso muutos, että turvapaikanhakijoiden määrä on Suomessa pakolaiskriisin jälkeen romahtanut. Antti Lehtisen mukaan määrät ovat olleet viime vuosina jopa pienempiä kuin ennen 2015 ja 2016.
Suomen Pakolaisapu ry pitääkin juuri tätä merkittävänä muutoksena: Suomesta turvaa hakevien määrä on laskenut, vaikka kotinsa jättäneiden määrä maailmalla on kasvanut.
– YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan kotinsa jättäneitä oli vuonna 2015 kaikkiaan 65 miljoonaa.
Suomesta voi edelleen hakea turvapaikkaa vain tulemalla Suomen rajalle.
Turvapaikanhakijoita oli hätämajoituksessa Torniossa syyskuun 18. päivänä 2015.
Turvapaikanhakijoita oli hätämajoituksessa Torniossa syyskuun 18. päivänä 2015.
Vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden vyöry työllistää Suomessa yhä, sillä tuhansien tuolloin maahan saapuneiden turvapaikanhakijoiden asiat ovat joultakin osin kesken. Suomi oli osa eurooppalaista ilmiötä, sillä koko Eurooppaan jätettiin 1,4 miljoonaa turvapaikkahakemusta. Suomen tarkka luku oli 32 477.
Liki yhdeksän vuotta sitten elokuussa Suomessa elettiin poikkeuksellisia aikoja: joka viikko maahan saapui yhä lisää turvapaikanhakijoita.
Syyskuussa tulijoiden määrä vain jatkoi nousuaan. Pelkästään yhden kuukauden aikana syyskuussa 2015 Suomeen saapui 10 800 turvapaikanhakijaa.
Hakijavyöry kulminoitui syyskuun puolivälin jälkeiseen viikkoon 39, jolloin yhden viikon aikana turvapaikkahakemuksia jätettiin 3 900 – se on enemmän kuin vuodessa nyt yhteensä.
Maahanmuuttoviraston (Migrin) turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen piti vuoden 2015 lukuja yhä hätkähdyttävinä.
– Jos tulisi samalla lailla hakijoita niin nopeasti, se olisi valtava haaste edelleen, vaikka olisimme kuinka hyvin varautuneet, Lehtinen totesi.
Torniosta tuli merkittävä kauttakulkureitti Suomeen.
Vuoden 2015 hakijatulva työllistää Suomessa yhä, sillä satojen tuolloin maahan saapuneen turvapaikanhakijan asiat ovat kesken.
Ensinnäkin moni kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut valitti hallinto-oikeuteen, joka lähetti osan valituksista takaisin Migrin tutkittavaksi.
– Näitä hakemuksia on jonossa tällä hetkelläkin. Merkittävä osa henkilöistä on kääntyi kristinuskoon, joten tutkimme hakemuksen silloin aina uudelleen, Antti Lehtinen kertoi.
Nyt jonossa olevista hakemuksesta löytyy kielteisen päätöksen saaneiden uusintahakemuksia. Takana on useampi kielteinen päätös, josta henkilö on valittanut ja hallinto-oikeus on hylännyt valituksen.
Lehtinen myöntää, että yhdeksän vuotta on liian pitkä aika odottaa asioiden lopullista selviämistä. Mutta kun kierros tehdään monta kertaa, niin aikaa kuluu.
Uusien turvapaikkahakemusten määrä on tänä vuonna ollut vähäinen, syksyllä 2023 noin 1100.
Korona-aikana maahan oli tullut viidessä kuukaudessa vain reilut sata hakemusta.
Välimereltä Suomeen siirrettyjä ihmisiä.
Suomen pakolaiskriisi sysäsi liikkeelle pitkän listan lakimuutoksia muun muassa turvapaikkalainsäädäntöön.
Antti Lehtisen mukaan yksi olennainen muutos on ollut se, että humanitaarisen suojelun kategoria oleskelulupaperusteena poistui toukokuussa 2016. Laki siis kiristyi, mikä on johtanut kielteisiin turvapaikkapäätöksiin.
Toinen muutos puolestaan tuli Suomeen suoraan EU-direktiivistä. Heinäkuusta 2018 alkaen turvapaikanhakijan on saatava ensimmäinen päätös kuuden kuukauden sisällä. Lehtisen mukaan Suomessa on pystytty pääsääntöisesti noudattamaan tätä.
Maaliskuussa 2016 turvapaikkatutkinta siirrettiin poliisilta Maahanmuuttovirastolle. Vielä 2015 poliisi tai rajaviranomainen tutki henkilöllisyyksiä ja reittejä, mutta nykyään se on pelkästään Migrin tehtävä.
– Hakemus jätetään yhä poliisille tai rajaviranomaisille, mutta Migri jatkaa siitä tutkintaan ja puhutteluun, Lehtinen kertoi
Aiemmin ruuhka-aikoina ensimmäinen turvapaikkakäsittely saattoi venyä pariin vuoteen.
Vielä 2015 asiakirjat ja puhuttelupöytäkirjat koottiin paperisiin mappeihin. Lehtinen kertoo, että vuodesta 2016 asiakirjat on skannattu asiankäsittelyjärjestelmään, ja turvapaikka-asioiden käsittely sujuu näin sähköisesti ilman paperisia mappeja.
On iso muutos, että turvapaikanhakijoiden määrä on Suomessa pakolaiskriisin jälkeen romahtanut. Antti Lehtisen mukaan määrät ovat olleet viime vuosina jopa pienempiä kuin ennen 2015 ja 2016.
Suomen Pakolaisapu ry pitääkin juuri tätä merkittävänä muutoksena: Suomesta turvaa hakevien määrä on laskenut, vaikka kotinsa jättäneiden määrä maailmalla on kasvanut.
– YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan kotinsa jättäneitä oli vuonna 2015 kaikkiaan 65 miljoonaa.
Suomesta voi edelleen hakea turvapaikkaa vain tulemalla Suomen rajalle.
Vastaukset 15
Vanhimmat
oikeisto oli silloin kuvaamassa rajalla ja kertoi totuuden silloin silmäni aukesivat median kusetukselle 🤣
Orpo oli silloin sisäministeri juupas eipäs politiikka ei ole uskottavaa pidemmällä tähtäimellä
Pääministeri kepu kutsui kotiinsa 30 000 matua, vasuhallitus/kepu ei palauttanut yhtään takaisin, täysihoito paperittomille 2022.
https://yle.fi/a/3-8282743
Taas oli kepu ja vasuhallitus antamassa paperittomille täysihoidon, ei yhtään palautusta.
https://stm.fi/paperittomien-terveydenhuolto
Paljonko persut on nyt palauttanut ja mihinkä maahan?
PS, takuuvarmaa mamuimurointia jo vuodesta 2015!
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/venajan-puolelta-itarajaa-kuuluu-konetuliaseiden-pauke-kertoo-maanviljelija-juuso-joona/f962322a-0b38-4dbf-9051-8518f1419b0c
Että pitääkö nukkua haulikon kanssa, jos tunkevat väkisin sisään? Saako ampua varoituslaukauksia, jos väkisin repivät ovia ja särkevät ikkunat.
Vasuhallitus/kepu hakemalla haki laittomasti isis terroristit suomeen, ei tuomiota ei yhtään palautusta rikollisille.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006390221.html
Vuonna 2023 kuitenkin vain reilu 71000.
Höpöhöpö sinä kaikesta tietämätön. Sipilän kepuhalliruksessa 2015 oli persut ja kokoomus. Ettekö Luka muista, kun Petteri Orpo ei kelpuutfanut Jussi Halla-ahon persuja hallitukseen. Soinin piti väkisin jäädä sinisten ƙanssa viisaampina
Ĥslllitukseen.
Tässä muutama nainen ja lapsi mitään, kun juuri 2023 syksyllä persut ja kokoomus päästi yli 1300 laittomasti Venäjältä rajan yli tullutta maahamme., vai kukas meill onkaan sisäministerinä?
Näin kävi myös 2015 Sipilän hallituksessa ja silloinkin persut ja kokoomus hallituksessa. Mitä tekemistä muilla puolueilla on tämän tosiasian kanssa?
No, persuthan ei ole missään vastuussa, ikinä?
Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta tulee tällä viikolla kuluneeksi yli kaksi vuotta.Ukrainasta on paennut yli kuusi miljoonaa ihmistä. Heistä 57 000 on tullut Suomeen ja noin 2 500 on asettunut Helsinkiin.
Viime vuonna Suomeen muutti ennätysmäärä ihmisiä. Lähes 72 000. Työttömyyskin on lisääntynyt tämän jallituksen aikana kymmenillä tuhansilla ...
Noista kyllä työllistyy moni ukranalaisista ja suurin osa palaa kotiinsa kun vaan putinivasu lopettaa tappamiset/pommitukset, toista ne afrikalaiset ei ammattia ei työhaluja onneksi vasut antavat/vaativat niille ilmaiset lomamatkat kotimaahansa, ei sinne voi pysyvästi muuttaa kun tyhmät suomalaiset lopettaa ylläpidot/elättämisen silloin.
Taitaa kuitenkin olla niin, ett ukrainalaisista jää monia Suomeen pysyvästi. Ei ole enää kotia, ei aviopuolisoa, ei isovanhempia ja täällä kotiutuneet melko hyvin, töihin heti menneet, kun päässeet ja tukiverkosto omista kansalaisista. Lapset koulussa ja oppivat kielen.
On sullakin murheet hyppää junan alle