Onneksi Raahen tehdas seisoo lakon takia

https://www.hs.fi/talous/art-2000010331499.html

”Poliittisilla lakoilla ei mitään vaikutusta päätökseen”

Vai onko tämäkin "fake news"? Sitähän te trumpetistit ja putinistit tykkäätte toistella :D

Lakoilla ei ollut vaikutusta.
Eikö lukutaito riitä?

Lakon tavoitteena on aiheuttaa mahdollisimman paljon vahinkoa yritysten liiketoiminnalle.

SSAB lopettaa Raahen tehtaan, kun Luulajan tehdas on täydessä käynnissä. Se on kirsikka lakkokakun päälle.

Ei kukaan usko, ettei lakoilla ole vaikutusta.

Olisi idioottimaista, jos SSAB:n johto ei ottaisi niitä huomioon laskelmissaan, joiden perusteella se on tehnyt päätöksensä. En myöskään usko, että SAK olisi pahoillaan koska se todistaa, että lakoilla on merkitystä.

Vaikuttaisi mielipuolisesta ensin perustella lakkoja sillä, että niillä vaikutetaan isoihin yhtiöihin ja sitten väittää, että lakoilla ei ole mitään vaikutusta isoihin yhtiöihin 🤡🤡🤡🤡🤡

Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen tehdas, joka laitetaan lakkojen takia kiinni lopullisesti.

Investointipäätös on vanhempaa perua kuin menossa olevat lakot. Kannattaa ottaa ne syyt selville ja olla levittelemättä kokoperseiden valeita.

Lakkoherkkyys on ollut tiedossa aina. Se koskee niin metallia kuin satamiakin.
Eduskuntavaalien jälkeen oli selvä, ettei AY liike aio sallia talouden tasapainottamista.

Yksi lakko ei ole syy vaan kaikki lakot, lakkoherkkyys ja vahingoittamistarkoitus lakoissa.

PS myönsi tuhonneensa koko maan.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010331658.html

SAK ei aja kenenkään etua kurjistamalla kansaa.
Raha, mikä on poissa viennistä, tuotannosta ja palkasta, heikentää ihan kaikkien elintasoa.

Paha mieli on kallis asia. Pitäisi kasvaa aikuiseksi.

Suomessa asetettiin viime vuonna konkurssiin lähes neljännes enemmän yrityksiä kuin vuotta aiemmin, kaikkiaan 2 715.

Taloushallintoliiton mukaan konkurssien määrän kasvamisen taustalla olivat korkojen nousu ja siitä seuranneet muutokset taloudessa.

Tammikuussa tilintarkastajat odottivat ongelmien lisääntyvän tänä vuonna jopa enemmän kuin pahimpaan korona-aikaan syksyllä 2020. Heikentyneen taloustilanteen ja korkojen nousun lisäksi myös rahoituksen riittävyys nostettiin tapetille.

Heikentyneen taloustilanteen nimesi syyksi 60 % vastaajista, kun kyselyssä saattoi valita useampia vaihtoehtoja sille, miksi yrityksen toiminta voisi loppua.

Tuoreimmassa, vuosittain tehtävässä Tilintarkastajabarometrissä ”työmarkkinajärjestelmän ja työlainsäädännön jäykkyydet” taas saivat vain 5 prosentin osuuden vastauksista.

Kerron näistä taustaksi tilanteessa, jossa työmarkkinajumi on iskenyt satamia ja vientiä säppiin ja maassa on päällä jo neljäs peräkkäinen poliittinen lakkoviikko.

Kiistan keskellä työnantajapuoli on jo haksahtanut esittelemään johdattelevia kysymyksiä ja epäselviä tuloksia sekä odottamaan palkansaajajärjestöltä jopa ”uskottavia vaihtoehtoja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiselle”.

Samalla SAK:ta ja sen liittoja kuitenkin syytetään ulkoparlamentaarisesta vaikuttamisesta.

KUKAAN tuskin on eri mieltä siitä, että lakoilla on se harmillinen puoli, että niistä aiheutuu vahinkoa.

Tämä vahinko on seurausta siitä laillisuudesta, jolla työntekijäpuoli koettaa ajaa asemaansa ja oikeuksiaan tilanteessa, jossa hallitus ja työnantajat haluavat siltä niitä viedä.

Kauan nykyistä oikeutta poliittiseen lakkoiluun ei Suomessa kuitenkaan ole, koska maan hallitus on tekemässä sen nykylaajuudessaan kielletyksi viimeistään 1. heinäkuuta.

Monet pienemmistä yrityksistä ovat kovilla mutta usein syistä, jotka kannustavat suomalaista yrityskenttää katsomaan enemmän myös peiliin kuin “Hakaniemen ay-ruhtinaiden” suuntaan.

Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan jopa neljännes konkursseista johtuu siitä, että yritys ei saa rahojaan ajallaan, koska suuret yhtiöt pidentävät laittomasti maksuaikoja. Suurten yritysten lisäksi vastaavaan syyllistyvät myös valtio- ja kuntaomisteiset yhtiöt.

Helmikuussa tehdyn gallupin vastaajista 53 prosenttia kertoi, että käytössä olevista yli 30 päivän maksuajoista ei ole sovittu yrityksen kanssa lain edellyttämällä tavalla.

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kuvailikin tiedotteessa, kuinka suuryritys voi vain yksipuolisesti ilmoittaa pienyrittäjän saavan rahansa myöhemmin. Tämä on suoranainen “maan tapa”.

Voimassa olevan lain mukaan yritysten välisten laskujen maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on osapuolten välillä erikseen sovittu, mutta silti noin 40 prosenttia yrityksistä kertoo joutuvansa odottelemaan saataviaan yli 30 päivää.

Mitä pidemmäksi aika venyy, sitä suurempia vaikeuksia siitä tietysti seuraa. Konkursseja.

Jos Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ja Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies pitäisivät ongelmasta meteliä yhtä lailla kuin monesta muusta asiasta, yrityskentän tilanne ja tulevaisuus olisi jo sen vuoksi monin tavoin valoisampi.

Olihan se aikaa, kun oli vielä Rautaruukki. Sekä Asser Siuvatti. Johtajana oli Helge Haavisto. Nythän se on ulkomaalaisten oikeiden "bisnesimiesten" käsissä. Kiinni vaan koko paska.

Hallitus nakertaa pala palata Suomea hajalle. Tämän kokkare/persuhallituksen jälkeen on Suomessa vain savuavat rauniot.

SAK nakertaa pala palata Suomea hajalle. Tämän jälkeen on Suomessa vain savuavat rauniot.