Androgeeni-intensiteetti-oireyhtymä
Oireyhtymän leimallisena piirteenä on seksuaalinen kaksijakoisuus. Se johtuu kivesten kyvyttömyydestä vastaanottaa mieshormoneja. Kehityshäiriön muuttamilla miehillä on vatsaonteloon ja nivusiin kätkeytyneet kivekset, naisen ulkoiset sukuelimet, rinnat (gynecomastia) ja vagina, mutta ei kohtua. Parran kasvua ei esiinny. Joiltakin puuttuu sekä hävyn että kainaloiden karvoitus (tukka sen sijaan on rehevä). Myös nivustyrä ja äänenmurroksen tapahtumatta jääminen sekä toisinaan kehitysvamma saattavat kuulua oireisiin.
Oireyhtymä periytyy X-kromosomin AR-geenin mutaation kautta (geenikarttamerkintä Xq11-q12). G. Pettersson ja G. Bonnier kuvasivat kehityshäiriön Hereditas-julkaisussa v. 1937. Mika Venhola kirjoitti v. 2002 päivitetyssä Transtukipisteen virtuaalisessa historia-artikkelissaan, että ensimmäiset naismaisista miehistä kertovat kirjoitukset ovat kuitenkin peräisin antiikin Kreikan historioitsijan, Herodotoksen kynästä. Venholan toisessa Transtukipisteen kirjoituksessa (Intersukupuolisuuden muodot) todettiin, että CAIS-henkilöt ovat kromosomistostaan ja kiveksistään huolimatta naisia. Hän piti tärkeänä, että kätkeytyneet kivekset poistetaan murrosikään mennessä, koska niihin liittyy lievästi kohonnut kasvainriski. Hän katsoi, että naisellista puberteettikehitystä voidaan edistää estrogeenihoidolla.
Oireiston esiintymistiheys sen osittainen ja lievä muoto (PAIS ja MAIS) mukaan lukien oli Bruce E Wilsonin v. 2002 päivitetyn eMedicine-artikkelin mukaan 1/20.400 syntyvää poikalasta kohti. Aikaisemmin Jagiello ja Atwell (1962) arvioivat suhdeluvun olleen 1/65.000. Esiintyvyys saattaa vaihdella kansallisuuksittain.
Oireyhtymän leimallisena piirteenä on seksuaalinen kaksijakoisuus. Se johtuu kivesten kyvyttömyydestä vastaanottaa mieshormoneja. Kehityshäiriön muuttamilla miehillä on vatsaonteloon ja nivusiin kätkeytyneet kivekset, naisen ulkoiset sukuelimet, rinnat (gynecomastia) ja vagina, mutta ei kohtua. Parran kasvua ei esiinny. Joiltakin puuttuu sekä hävyn että kainaloiden karvoitus (tukka sen sijaan on rehevä). Myös nivustyrä ja äänenmurroksen tapahtumatta jääminen sekä toisinaan kehitysvamma saattavat kuulua oireisiin.
Oireyhtymä periytyy X-kromosomin AR-geenin mutaation kautta (geenikarttamerkintä Xq11-q12). G. Pettersson ja G. Bonnier kuvasivat kehityshäiriön Hereditas-julkaisussa v. 1937. Mika Venhola kirjoitti v. 2002 päivitetyssä Transtukipisteen virtuaalisessa historia-artikkelissaan, että ensimmäiset naismaisista miehistä kertovat kirjoitukset ovat kuitenkin peräisin antiikin Kreikan historioitsijan, Herodotoksen kynästä. Venholan toisessa Transtukipisteen kirjoituksessa (Intersukupuolisuuden muodot) todettiin, että CAIS-henkilöt ovat kromosomistostaan ja kiveksistään huolimatta naisia. Hän piti tärkeänä, että kätkeytyneet kivekset poistetaan murrosikään mennessä, koska niihin liittyy lievästi kohonnut kasvainriski. Hän katsoi, että naisellista puberteettikehitystä voidaan edistää estrogeenihoidolla.
Oireiston esiintymistiheys sen osittainen ja lievä muoto (PAIS ja MAIS) mukaan lukien oli Bruce E Wilsonin v. 2002 päivitetyn eMedicine-artikkelin mukaan 1/20.400 syntyvää poikalasta kohti. Aikaisemmin Jagiello ja Atwell (1962) arvioivat suhdeluvun olleen 1/65.000. Esiintyvyys saattaa vaihdella kansallisuuksittain.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lillin kuja ja kuuma silli. Jälkiruuaksi Vihtorin letut.