Lahkolaiset mm. jehovantodistajat ja pentecostalaiset ovat tehneet kasteesta
- srk:aan liittymisrituaalin
- oikeaoppisen kastemenetelmän eli kasteLAIN
- uudelleen kastamisopin
- synnittömyyden esikuvan
- palastavan upotuksen
- srk:aan liittymisrituaalin
- oikeaoppisen kastemenetelmän eli kasteLAIN
- uudelleen kastamisopin
- synnittömyyden esikuvan
- palastavan upotuksen
Vastaukset 34
Vanhimmat
Lahkolaisuus on paha synti joka lupaa liikoja ja kietoo ihmisen kuin käärme.
Sentähden, niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra: Totisesti, koska olet saastuttanut minun pyhäkköni kaikilla iljetyksilläsi ja kaikilla kauhistuksillasi, käännyn minäkin pois, en sääli enkä armahda.
"Lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta? " (Gal. 3:2)
Lahkolaiset haluavat vanhurskauttaa itse itsensä omalla "uskonratkaisullaan" ja sen päälle otetulla lakikasteella.
Uudessa liitossa ei ole kastelakia eikä mitään muutakaan lakia. Jokaisen asian yhteydessä lakihenkisyys on harhaoppi.
Pyhä Henki määrittelee missä mennään ja antaa pelastuksen sinetin.
Jos asiat ei mene oikein pitää herjata Pyhää Henkeä kun meni väärin kastamaan.
Raamattu varoittaa: Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä.
Luterilaisuus on maailman mielen mukainen uskonto eli pakanuutta. Suurin osa luterilaisista on maailman ihmisiä. Luterilaiset sakramentit ovat valhetta ja petosta eli maailmasta.
Sana myös selkeästi varoittaa tekemästä yhteistyötä luterilaisten kanssa: Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä? Tai mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä?
Maailman ihmiset eivät ole minun hengellisiä veljiäni. Jumalattomien ja uskosta osattomien luterilaisten isä on maailman ruhtinas. Minun ja kaikkein Jeesuksen seuraajien Isä on Taivaassa.
Minulla on oikeus ja velvollisuus kertoa 'vauvakasteen' olevan petos ja suuri eksytys ja valhe.
Valehtelit juuri Jeesuksen nimessä. En tosin tiedä, teitkö sen tyhmyyttäsi vai tahalleen. Jälkimmäinen on ikävämpi vaihtoehto.
Niin, luterilaisuus on valehtelua ja luulottelua.
Kristillisen kasteen ja ehtoollisen kutsuminen "valheeksi ja petokseksi" kertoo riittävästi lahkohengestä. Tosin tuskin tuo kirjoittaja edes tietää luterilaisuudesta muuta kuin mitä hän on lukenut lahkosaarnaajien kirjoittamista kioskipokkareista.
Ei hyvänen aika. Todellinen vauvakaste on sen näköisestä jumalasta tosi.
Eli heitetään kastamattomat lapset helvettiin kitumaan, niin tottakai, vauvakaste- on yksikaste sen uskoiselle. Mitä sitä kiistämään.
Siksi Martin kastekaavakin on tosi, että vauvan on luovuttava perkeleestä, onhan se perkele siellä vauvan sydämessä ja jos sitä ei hätäskasta- ihmisoppina ja tekona, niin helvetin liekit ovat tosi. Kuinkahan moni suomalaisen isoisä- äidin lapset ovat kitumassa, mene ja tiedä.
Siinä on hyvä ylistää sellaista kitujumalaa- mitä Ortodoksitkin pitävät Jumalan pilkkana. mutta avot,. kyllä palstalla riemuiteen helvettikidutuksesta- Halleluja, että yksikaste ihmisen tekona pelastaa Jumalan häpeäpaalusta.
Ensimmäinen kysymys Lutherin alkuperäisen katekismuksen mukaan kuuluu näin:
- Luovutkos perkeleestä? - Luovun, vastaa kummi. Pappi jatkaa kysymyksiä ja kummi vastailee.
- Luovutko kaikista hänen teoistaan? - Luovun. - Luovutko kaikesta hänen petoksestaan? - Luovun.
Lopulta pappi esittää tärkeän ja keskeisen kysymyksen.
- Uskotko Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka syntyi ja kärsi kuoleman?
- Uskon, vastaa kummi lapsen puolesta. Lopuksi pappi kysyy: - Tahdotko, että sinut kastetaan? - Tahdon.
Eli nyt siis on ilmassa uskoa. Se merkitsee sitä, että voidaan kastaa.
Löytyykö kummi Raamatusta?
Eräs tuttu tyyppi, joka on tästä lammastarhasta, otti kantaa kummiuteen. Kysymys oli siitä, löytyykö kummi Raamatusta.
Hän totisena todisti: Mulla on joskus kummi Raamatun välissä kun kirjoitan ajatuksia marginaaliin ja sitte joudun korjaamahan kirjoitusvirheitä. Joten olen ehdottomasti sitä mieltä ja uskon siihen. Olen jopa silminnäkijä, että on se kummi siellä. Älä yritä tehdä uskoani tyhjäksi!
Tuosta ei tietenkään ottanut Erkkikään selvää. Mutta kysytäänpä asiaa parilta pohdiskelijalta.
Kaksi mietiskelijää, jotka eivät ole tästä lammastarhasta, keskustelivat elämää suuremmista kysymyksistä. Toinen elämänfilosofi tiedusteli toiselta, että missäs Raamatussa siitä kummiasiasta puhuttiinkaan?
Toinen pinnisti muistiaan kulmat kurtussa hyvin miettiväisen näköisenä ja aprikoi: Annas olla kun mietin. Kyllä siellä taisi olla jotain puhetta tästä asiasta. Jossain siellä nimittäin puhutaan viekkaasti sommitelluista taruista. - joo, kyllä se siiis on Raamatussa. Se on siellä ikäänkuin rivien välissä.
Hellarilahkolaiset saarnaavat suuvaahdossa ja silmät palavina kastelakiaan.
Silläkö nämä upotusfanaatikot pelastuvat ?
https://www.adventist.fi/uskon-piirteet/seurakunta/kaste/kasteella-on-merkitysta/
”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu – –.” (Mark. 16:16 VKR.) Kaste on ulkoinen symboli ihmisen sisäisestä tapahtumasta. Kasteessa entinen elämä haudataan, jotta uusi elämä voi alkaa suhteessa ja liitossa Kristuksen kanssa. Kreikankielinen kastetta kuvaava verbi baptidzô tarkoittaa veteen upottamista, sanaa käytettiin myös vaatteiden pesemisestä.
Jotkut juhlat ja seremoniat säilyvät, koska niissä on itse tilaisuuden yläpuolelle nousevaa symboliikkaa ja suuria tunteita. Hääseremonia on hyvä esimerkki: morsiuspuku, hääkakku, sormusten vaihto ja virallinen aviopuolisoiksi julistaminen.
Suurimmaksi osaksi mitään näistä asioista tai toimista ei välttämättä tarvita avioliiton solmimiseen. Se, mikä todella tekee kahdesta ihmisestä toistensa aviopuolisoja, on heidän antamansa julkinen vakuutus keskinäisestä sitoutumisesta. Tämä virallistetaan kirjallisella, allekirjoitetulla sopimuksella. Sitten se todistetaan ja rekisteröidään. Tähän, kuten mihin tahansa sopimukseen, sisältyy erityisiä, allekirjoittaneille kuuluvia velvollisuuksia ja oikeuksia.
Raamattu vertaa Kristuksen ja hänen seurakuntansa välistä suhdetta avioliittoon. Kristus kuvataan sulhasena ja seurakunta hänen morsiamenaan (Ks. Matt. 25:1–13; Ilm. 22:17). Kuten avioliittoa solmittaessa, Kristus sanoo, että kun ihmiset sitoutuvat häneen luvaten hengellistä uskollisuutta, heidän pitäisi tehdä se julkisessa seremoniassa.
Tämän suhteen virallistava seremonia on kaste, ja sen myötä tulee velvollisuuksia tiettyjen oikeuksien vastineeksi, joiden joukossa on ennen kaikkea ikuinen elämä Jeesuksen kanssa. Aivan kuten morsian yleensä ottaa sulhasensa nimen, myös kastetut kantavat Kristuksen nimeä – he ovat ”kristittyjä”.
Kristus korosti kasteen merkitystä
Kristus itse korosti kasteen merkitystä sanoessaan: ”Joka sen [evankeliumin] uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.” (Mark. 16:16.) Tämä ei tarkoita sitä, että ihminen pelastuu vain siksi, että hänet kastetaan – kysymys ei ole mystisestä riitistä; kastevesi ei ole pyhää eikä yliluonnollista. Ihmisen pelastuksessa on kysymys suhteesta Kristukseen, mikä johtaa hänet seuraamaan Jeesusta ja valmistautumaan kokosydämisesti tähän sitoumukseen, kaste mukaan lukien.
Kristus sanoo: ”Joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan omakseni Isäni edessä taivaissa.” (Matt. 10:32.) Jos tämä ei pitäisi paikkaansa, kuinka Kristus olisi voinut tarjota paratiisia vierelleen ristiinnaulitulle pahantekijälle? Pahantekijällä ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta osallistua muodolliseen kasteseremoniaan, mutta hän uskoi Kristuksen olevan Messias ja hänen Vapahtajansa, ja siksi hän sai Kristukselta lupauksen pelastuksesta.
Ilmeisesti juuri käsky mennä kasteelle ”tai joutua tuomituksi kadotukseen” johti siihen, että varhaiskristillinen kirkko ryhtyi kastamaan lapsia (ks. Mark. 16:16). Tämä muutos kastetavassa vähensi huomattavasti seremonian symbolismia.
Jo vuosisatojen ajan kaste on saanut erilaisia muotoja eri uskontokunnissa. Useimmissa uskontokunnissa pirskotetaan tai kaadetaan vettä kastettavien (yleensä lasten) päähän ja tehdään heidän otsaansa ristinmerkki. Upottamalla tapahtuvan aikuiskasteen käytännöt ovat myös vaihtelevia. Jotkut käyttävät ”kolminaisuuskastetta” upottaen uuden uskovan veteen kolme kertaa. Tavallisin on kuitenkin kerran tapahtuva upotus – kasvot ylöspäin, aivan kuin ruumisarkussa.
Kristus kastettiin
Kristukseen Vapahtajanaan uskovat haluavat mennä kasteelle. Kristus asetti tämän esimerkin. Se oli hänen ensimmäinen tekonsa hänen julkisessa toiminnassaan Palestiinassa hänen hylättyään puusepän elämänsä. Jos siis hänen uuden elämänsä ensimmäinen teko oli kasteelle meno, sen pitäisi olla meidänkin.
Mielenkiintoista kyllä, Kristuksen viimeinen käsky opetuslapsille hänen ollessaan lähdössä maasta taivaaseen oli: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” (Matt. 28:19; kursiivi lisätty.)
Opetuslapset tekivät Jeesuksen käskyn mukaan. He lähtivät liikkeelle Jerusalemista, menivät sitten Palestiinaan ja lopulta laajemmalle maailmaan pakanoiden keskuuteen. Aina kun he menivät, heidän sanomansa oli sama: Ottakaa vastaan Jeesus ja antakaa kastaa itsenne. Raamatun kirja Apostolien teot kertoo monta kääntymystapausta – roomalaisten upseerien, virkamiesten, vanginvartijoiden ja vainoajien – ja kaste seurasi jokaista kääntymystä.
Historian ja arkeologian perusteella tiedämme, että upotuskaste, vaikka se ei ollutkaan tuntematon, ei ollut yleinen käytäntö ennen kuin kristinusko turvautui siihen uusien jäsenten liittymisriittinä. Sitä ennen kaste oli varattu pakanoille – ei-juutalaisille ihmisille – jotka kääntyivät juutalaisuuteen, sekä pappien puhdistautumisrituaaliksi.
jotka kääntyivät juutalaisuuteen, sekä pappien puhdistautumisrituaaliksi.
jatkuu
Syvältä muinaisen Jerusalemin kaupungin alapuolelta on löydetty runsaasti koristeltuja, rituaaliseen puhdistautumiseen tarkoitettuja altaita tai kastemaljoja, jotka ovat peräisin Kristuksen ja apostolien ajalta. Qumranin ja Masadan kiehtovilta kaivausalueilta, huolimatta niiden sijainnista kuivassa erämaassa paljon Kuolleenmeren yläpuolella, löytyy myös esimerkkejä samanlaisista pesualtaista.
Kastealtaat entisajan kirkoissa
Lukuisissa, ikivanhoissa kirkoissa kaikkialla Lähi-idässä, Turkissa ja Itä-Euroopassa on kasteallas tai niin iso malja, että siihen mahtuu yksi tai useampia ihmisiä, ja niin syvä, että upotuskaste on mahdollinen. Kastemalja, joka sijaitsee Konstantinopolin museon sisäänkäynnillä ja on todennäköisesti peräisin Turkin rannikolta Pyhän Johanneksen kirkosta, muutaman kilometrin päässä Efesoksesta, muodostaa yhden kauniin esimerkin näistä löydöistä.
Kaikkialla Italian alueella on todisteita upotuskastekäytännöstä aina myöhäiselle keskiajalle asti. Firenzen kastekirkosta, joka on kuuluisa suurista pronssiovistaan, löytyy suuri kastemalja. Toinen esimerkki on Pisan kastekirkko, jossa myös on suuri kastemalja.
Johannes Kastajan suorittamat kasteet eivät symboloineet pelastajaan sitoutumista. Johanneksen kaste oli osa juutalaisille esitettyä katumuskutsua (Ks. Matt. 3; Mark. 1; Luuk. 3; ja Joh. 1.), joka muistutti heidän historiallisesta yhteydestään Abrahamiin.
Evankeliumin perusteella voimme päätellä, että Johannes kastoi Jeesuksen jossakin ”Jordanin tuolla puolen, Betaniassa” (Joh. 1:28). Vaikka oikeasta paikasta kiistellään, tradition mukaan se oli Jerikon kaakkoispuolella, todennäköisesti lähellä Jordanin laskupaikkaa Kuolleeseenmereen sen erämaan vieressä, jossa Kristusta kiusattiin.
Mikäli näin on asian laita, paikka ei ollut kaukana siitä, missä Joosuan johtamat israelilaiset ylittivät tulvivan Jordanin Palestiinan puolelle. Jordanin jaettujen vesien läpi kulkeminen muistutti joukkokastetta samoin kuin Kaislameren ylitys, kun israelilaiset pakenivat Egyptin orjuudesta (ks. 1. Kor. 10:2).
Tarkalla paikalla ei itse asiassa ole merkitystä, mutta Raamattu antaa ymmärtää, että Johannes kastoi paikassa, missä oli tarpeeksi vettä ihmisten upottamiseen.
Kristuksen esimerkin seuraaminen merkitsee upotuskastetta – veden alle hautaamista. Minkä tahansa muun käytännön seuraaminen vie pois suuren osan symbolisesta merkityksestä.
On ilmeistä, että upotuskaste on menettänyt suosiotaan. Kun ihmiset ymmärtävät upotuskasteen perusteet – Kristuksen esimerkin seuraamisen ja Kristuksen Vapahtajaksi vastaanottamisen virallistamisen – heille ei kuitenkaan käy mikään muu tapa.
Helluntailaiset tulevat helposti kiihkomielelle omasta KASTELAISTAAN.
Se on kuulemma oikeaoopisin LAKI.
Huomaa kyllä, millaista raivoa omavanhurskaan kastelain mainitseminen saa aikaan.
Eikä ihme, kun kyseeessä on homostelija-Parhamin perustama lahko, johon sitten musta Seymour toi mukaan shamanistisen afrohurmoksen. Onhan se selvä etteivät perustukset kestä päivänvaloa.
Luterilaisesta kirkosta poiketen Vapaakirkko ei käytä lapsikastetta. Vain uskovia kastetaan (veteen upottamalla), eikä kasteen katsota pelkkänä suorituksena pelastavan. Kastetta pidetään merkityksettömänä ihmiselle, jolla ei ole henkilökohtaista uskoa.
https://www.svk.fi/about/luterilaiset-ja-vapaakirkolliset-julkaisivat-yhteenvedon-kastekeskusteluista/
Joka olettaa että UT:ssa on kastelaki on harhaoppinen eikä elä uudessa liitossa. Tai niin on jokaisen asian kanssa mitä tehtäisiin siksi kun laki määrää tai oltaisiin tekemättä vain sen takia että laki määrää. Se on vanhan liiton hapatusta eikä siinä saavuta yhtään mitään teki asiat vaikka sinällään oikein, mutta lain hengessä, niin silloin ei ole mitään osaa uuteen liittoon eikä sen armoon.
Lain mukaan ojentautuminen on harhaoppi juuri sen tähden, että se saa aikaan vain vihaa, koska lain alainen on kirouksen alainen. Ei hänellä ole hengen lahjoja, ei Jumala siunaa häntä, vaan hän saa voiman ja vimman paholaiselta. Hän on paholaisen kätyri, vaikka ehkä kuvittelee olevansa hyvällä ja oikealla asialla. Mutta hänessä ei ole Jumalan siunausta, Jumalaa ei ohjaa häntä, vaan oma lihan käsivarsi saatanan viettelyksillä.
Uudessa liitossa uskoa ojentautuu Pyhän Hengen mukaan ja jos ihmisen toiminnassa on jotain sanomista, ei armo enää ole osana, vaan hengen sijaan on tullut uskonnolinen mieli toitottamaan omia asioita ja yleensä herjoja muista.
Jokaisen asian yhteydessä pitää kysyä mitä Pyhä Henki pyytää tekemään ja sitten vielä varmistaa asia Raamatusta että se mitä päättää touhuta, on kuitenkin linjassa sen kanssa mitä Raamattu ilmoittaa. Että jos Pyhä Henki käskee hypätä syvään avantoon täyspakkaus päällä ja herjata muita luusereiksi kun eivät tee samoin, niin kannattaa heti syventyä Raamattua tutkiman että onko apostolinen tapa toimia.
Helluntailaiset olivat ennen paljon viekkaampia mutta nyt käyvät päälle kuin kiljuva jalopeura.
Ai senkö tähden lutterit kiipeää navatan katolle zuihkuluudan ja virkistysjuomapannun kanssa
Siellä tutkivat vauvakastetta vanhasta liitosta $
Sodomiittikäkätys kitisee taas tuskaansa
Parhamit kiipeää navetan katolle
Montakohan lasta sodomiittikäkätys on houdellut tänään?
Aloittajan teesit käy hyvin vauvojen pakkokasteeseen!
srk:aan pakkoliittymisrituaalin
- oikeaoppisen pakkokastemenetelmän eli kasteLAIN=sakramentti
- synnittömyyden esikuvan
Helluntaikasteeseen yhtä lailla
Baptistiseurakuntaan liitytään kasteessa, jossa tunnustetaan henkilökohtainen usko Jeesukseen Kristukseen. Kaste tapahtuu Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen upottamalla veteen. Baptistit ovat kansainvälinen protestanttinen seurakuntaliike. Toimintaa on maailman kaikissa maanosissa.13.1.2011
Baptismi - Suomen Baptistikirkko
Tietenkin kaikkia omia toimia täytyy uskaltaa ja voida tarkastella sen mukaan, että tapahtuuko nämä jutut nyt Herran ohjauksessa, näinkö Jumala antaa sanat, vai meneekö paholaisen piikkiin. Vain niin voi vaeltaa Pyhässä Hengessä.
Tampereen ortodoksinen seurakunta
https://www.tampereort.fi › kaste
upotuskaste seurakunnissa sivustosta www.tampereort.fi
Kirkkomme perinteeseen kuuluu upotuskaste joka kuvaa uuden elämän syntymistä Kristuksessa.
Papisto tuntee vastuunsa kastetoimituksessa
Suomen ortodoksinen kirkko
https://www.ort.fi › Uutishuone › Uutishuone
8.2.2021 — Vaikka upotuskaste on kaikkien kirkkojen alkuperäinen kastetapa ja se on sitä edelleen ortodoksisessa kirkossa,
Luterilaisuudessa kukaan ei pelastu uskomalla Jeesukseen, vaan aina tarvitaan pelastava kolmen vesitipan rituaali.
Luterilaisten jeesus ei pelasta samalla tapaa kuin seurakunnan alussa: Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.
Luterilaisilla on toinen jeesus ja toinen evankeliumi, pelastavien pyhittävien sakramenttien evankeliumi.
Luterilaisuudessa nimenomaan pelastutaan uskomalla Jeesukseen.
Sen sijaan helluntailaisuuden mukaan pitää kuulua uudestikastakiin jotta voi pelastua
Luterilaisilla on Raamatun evankeliumi johon sakramentit kuuluvat. Helluntailaisilla on toinen, symbolien evankeliumi.
Molemmilla on herjaava evankeliumi.
Perkeleen lapsi taas valehtelemassa. Ainut lahko jossa pelastuu kasteen avulla on lutkukirkko. Harva lutkukirkon jäsen edes uskoo Jeesuksen olemassaoloon.
"Kastevesi on samanlainen suoja ja turva. Luterilaisessa kirkossa uskotaan, että Jumala ei hylkää kastettua ihmistä, vaan haluaa pelastaa tämän kaikelta pahalta. Jumalan rakkaus ja kasteveden suoja ympäröivät lasta hänen koko elämänsä ajan."
Perkeleen lapsia olet kun valehtelet! Apostolisen kristillisyyden mukaan kaste pelastaa
Jaa että ylöstempauksesza himoksella peitot pölisee kun väki lähtee !
Niinkö luulet kasteen auttavan häh, kuule voin luvata ettei sieltä ainuttakaan yksilöä nouse pilvien päälle !
uuu, sodomiittikäktys on taas ollut himoksella
Sitten nevatan katolle ja sieltä lasten kimppuun vai mitä?