Valvoskelin viime yönä unettomana klo 3. Ajatukset pyörivät kaikkien päivällä lukemieni uutisten parissa. Mietin, mikä saa jatkuvasti tuntemaan nykyään pahaa oloa, pelkoa , levottomuutta ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta niin, että yölläkään ei saa unta. Olen kyllä jo vanhus, yli 80 v., ja useat kymmenet työssäkäyntivuodet takana, mutta luulen monen työssä käyvänkin nyt kokevan samoin, kuten myös sairaiden ja työttömien. Mietiskelin syytä. Yksi syy on se, että nykyään arvostetaan vain ja ainoastaan korkeasti koulutettuja , hyvässä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa asemassa olevia, tai yrittäjiä. Se näkyy ja kuuluu kaikessa. Tuon mallin aloitti kyllä Sanna Marin hokemalla, että pitää saada korkeasti koulutettuja niin ja niin monta prosenttia tiettyyn vuoteen mennessä. (Heitäkin on nykyään kyllä työttömänä tuhansia). Duunareita ei sanottu tarvittavan. Mutta nytkään kukaan vallassa olija ei arvosta, ei kiitä,tai edes huomioi, ahkerasti raatavia vähemmän koulutettuja pienipalkkaisia , ei, vaikka ilman heitä (meikäläisiä) ei mitenkään tultaisi toimeen. Tunteettomasti vain laskeskellaan mitä heiltä (meiltä) voisi ottaa valtion velan katteeksi, pohtimatta ollenkaan sitä, mitä vaikeuksia siitä voi yksilöiden elämälle seurata. Huippu oli, kun ensimmmäiseksi hallitus poisti hyvätuloisten solidaarisuusveron. Se kertoo paljon. Vähäteltiin että siitä saisi vain n. 60 miljoonaa. Mutta vastaava säästö vaikka vanhusten hoivasta, tai muuten huono-osaisilta kyllä kelpaa. Tämän hallituksen halveksimat vanhukset, köyhät ja sairaat kyllä ovat tottuneet olemaan joustavia, jos kykenevät, mutta nykyhallituksen asenne saa "karvat pystyyn". Kaikilla meillä pitää olla ihmisarvo, ei vain korkeasti koulutetuilla ja muilla hyväosaisilla! Kun aamuyöllä klo 3 hain eteisestä Hesarin, lähetin mielessäni kiitokset jakajalle, jonka yö jää lyhyeksi; lähtee pimeässä, säässä kuin säässä, nukkuvassa kaupungissa jakamaan pienellä palkalla lehtinivaskaa kerrostaloihin. Kuinka moni huomioi tällaisen, kun se sujuu? Moni muu tekee työtä, jota ei huomata, paitsi silloin, kun se jää tekemättä, tai silloin, kun pitää nyhjäistä palkasta tai lisätä veroja. Mutta muistetaan: hallituksen antamat lupaukset ja teot eivät kohtaa.
Hieman empatiaa kaivataan yhteiskunnassa myös, ei vain töykeyttä ja kylmää kyytia.
Anonyymi-ap
12198
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Valvoskelin viimeyönä klo 3 ja ajatukseni pyörivät tässä palstassa ja vasemmistolaisissa ja maahanmuuttajissa.
Empatiaa ei tarvita, kun kyse on eläkeläisistä, köyhistä, naisista, lapsista ja kaikista muista paitsi persuista. Kuolkoot nälkään.
Aloittaja tietää mistä kirjoittaa=jalat maassa, koettua elämää, vuosikymmenten yli työvuosia. On käsittämätöntä, että arvostusta eri töihin ei riitä sitten millään. Ja eilen vanhan tuttuni kanssa juttelin, kuinka älytöntä on vanhempia ihmisiä kyykyttää. ja ne leikkaukset rikkaisiin samassa suhteessa vaan kuin köyhiin.
Olen ajatellut samoin usein, kuinka jokainen tekee omaa osuuttaan ja myös hekin jonain päivänä, jotka ovat näinä vuosina hukassa. Heiltäkään emme saa toivoa viedä !. meidän pitää välittää toisistamme, välittää toisistamme, olemme samassa veneessä.
Olin itse aikoinaan erittäin raskaassa elämänvaiheessa, tiedän miltä tuntuu olla "kuin ulkona kaikesta"
Elämme aikaa, jolloin kansan ei pidä levittää eripuraa, vaan lisätä yhteishenkeä, miettiä kuinka selvitään parhaiten.
Se on sita lansimaista henkista sivistysta. Taalla on varmaan asukaslukuun nahden eniten johtajia. Niiden johtajien suuri maara on seurausta pienen kikkelin syndroomasta. Meilla on esimerkiksi tyovoimapula lehdenjakajista, mutta niita ei palkata, koska palkkaus on huono. Ei tassa ainakaan minkaan markkinatalouden lakien mukaan toimita.
Sotealueille äänestettiin muutama sata uutta johtajaa ja heti piti vähentää palveluja, jotta johtajille riittää palkkaukseen rahaa.
Tämä on ollut suomen tyyli ja toiminta jo vuosikymmeniä. Mutta katastrofi tulee vasta nyt kun riistettäviä on jo liikaa ja riisto johtanut jo suuriin pahuuksiin koko yhteiskunnassa.
Eliitti ja johtajat ei huomaa katastrofia vaan toimii kuten aina ennenkin. Siihen he ovat saaneet kasvatuksen ja koulutuksen "minä rikastun ja otan muilta".
Mutta aina tulee raja vastaan.
Toki toivoisi että tuho nyt iskisi syyllisiin mutta heidän raakuus vaan jatkaa riistoaan.
Hesarin jakaja raataa jotta hesarin pomo voi leveillä miljoonilla.
Onneksi internet tuhoutuu pian.
Posti jakaa nykyään Hesarin, ei HS:llä ole omia jakajia ollut vuosiin.
Postin jakaja raataa jotta hesarin pomo voi juhlia miljoonillaan.
Lastenhoitajat raataa jotta lasten vanhemat voi diivailla johtajina.
Vanhustenhoitajat raataa jotta heidään lapsensa voi elää omaa eliittielämäänsä.
Tilanteita on miljoonia joissa pahuus ja itsekkyys hallitsee mutta tuomio tulee pian ja äkisti.
Met rakennetaa uusi netti.
Kakistokratioissa, kautta aikojen, on mielletty empatia heikkoudeksi.
Meritokratioissa, kautta aikain, on oivallettu empatia suurimmaksi vahvuudeksi.
AY:liike on yhteiskunnan pahin vihollinen tässä vaiheessa . AY :pomojen kateellisuus yhteiskunnan toimista ilma AY:gööriä on lakkoilun aihe . Ohittaa hyvin palkattu joukkio poliittisesti asennoituneita vaikuttajia on Hallitukselta hs M I E H E N työ , rähmällään olo liittoihin oli loppu .