Yle: Suomen talous pärjääkin Ruotsia ja Tanskaa huonommin yritysten takia, ei työläisten. Yllättikö?

..no ei.
Yle: Katso, miten Suomen talous vertautuu Ruotsiin ja Tanskaan – tämän vuoksi emme pysy tuottavuudessa perässä
https://yle.fi/a/74-20083542
"Suomessa tehdään yhtä paljon töitä kuin naapurissa. Tulosta syntyy täällä kuitenkin paljon vähemmän.

Suomi on pohjoismaisittain talouden surkimus. Velkaa on yli kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa tai Tanskassa, ja heikolta näyttää myös tuottavuus.

Työtunteja painetaan täällä yhtä paljon kuin Ruotsissa ja lähes yhtä paljon kuin Tanskassa. Tästä huolimatta tulosta – sitä paljon puhuttua bruttokansantuotetta – syntyy verrokkimaissa aivan toisella tavalla.

Kansantuotteella on väliä, koska bkt on keskeinen hyvinvoinnin mittari. Lisäksi se on mittari, jota vasten arvioidaan tarve julkisen talouden leikkauksille ja sopeutuksille. Seuraavan kerran leikkauksia pohditaan maanantaina Petteri Orpon hallituksen kehysriihessä.

Kuten yllä oleva kuva kertoo, surkea kehitys on jatkunut jo yli vuosikymmenen. Silloin koettiin kännykkä-Nokian romahdus ja finanssikriisi. Metsäteollisuuskin sulki tehtaitaan.

Etenkin kännykkäteollisuuden romahdus on nimetty syypääksi suomalaisen tuottavuuden alennustilaan.

Uutta kännykkä-Nokian kaltaista sampoa ei kenties koskaan Suomessa keksitä, mutta Ruotsin ja Tanskan perässä olisi pysyttävä. Yle kysyi asiantuntijoilta, miksi ne pärjäävät tuottavuudessa paljon paremmin?

– Suomessa on ollut viime vuosina ollut valitettavan vähän innovaatioita. Tästä johtuen Suomen tuottavuuskasvu on heikompi.

Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski sanoo, että yhä suurempi osa kasvusta tulee nykyisin palvelualoilta, ja niissä Ruotsi ja Tanska pärjäävät. Ero näkyy erityisesti digitaalisissa palveluissa, jotka ovat nopeasti skaalattavissa kansainvälisiksi menestystuotteiksi.

– Informaatio- ja viestintä on esimerkki digitaalisuutta hyödyntävästä alasta, jossa on selkeästi nopeampi tuottavuuskasvu.

Kosken mukaan Suomen ja Ruotsin välillä on massiivinen ero ”aineettomaan pääomaan” investoinneissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, ohjelmistot, data ja patentit.

Tähän kiinnittää huomion myös Danske Bankin Schauman. Ruotsalaisia menestystarinoita ovat esimerkiksi musiikkipalvelu Spotify ja maksupalvelu Klarna.

– Suomessa on investoitu seiniin ja kattoihin, Ruotsissa ja Tanskassa yritykset ovat uskaltaneet investoida uusiin ideoihin, hän sanoo.

– Innovatiivisia yrityksiä on Suomessakin, mutta pienempi osuus kuin Ruotsissa.


”Suomen ongelma ei ole julkisen sektorin kasvu vaan...”

Hallituksella ei olisi maanantaina alkavassa kehysriihessään aivan yhtä kovaa painetta leikkauksiin, jos Suomen tuottavuus olisi Ruotsin tai Tanskan tasoa.

Pitkään tuottavuutta tutkinut Aalto-yliopiston emeritusprofessori Matti Pohjola tiivistää asian ytimekkäästi.

– Suomen ongelma ei ole julkisen sektorin kasvu vaan se, että markkinatuotanto ei ole kasvanut. Sitä markkinatuotantoa ei kuitenkaan pysty kääntämään nopeasti julkisen vallan päätöksillä. Ja siksi huomio on menoleikkauksissa ja veronkorotuksissa."


Rahat otetaan investointien sijaan yrityksistä listaamattomien yritysten veroedulla noin 1 000 miljoonaa vuodessa. Innovaatioinvestointien sijaan rahastusta duunareita syyllistäen.
19339
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Suomessa on tehokas ja tuottava julkinen sektori, mutta yksityinen sektori on ihan perseestä. Juuri siksi Suomella menee niin huonosti. Ei maailman parasta koulujärjestelmää kehitetty siksi että yrittäjät voivat tumput suorina vaatia valtiota alentamaan veroja jotta raha virtaisi heidän taskuunsa, vaan siksi että suomalaiset yrittäjät loisivat maailmanlaajuisia menestybrändejä, perustaisivat menestyviä yrityksiä jotka perustuvat innovaatioihin eikä suinkaan halpoihin kustannuksiin.

Äänestä
  • Niinhän tässä kerrottiin että Suomen ongelma on nimenomaan yksityisten palvelujen innovaatiokilpailukyky.

    Äänestä

  • Anonyymi00002 kirjoitti:

    Niinhän tässä kerrottiin että Suomen ongelma on nimenomaan yksityisten palvelujen innovaatiokilpailukyky.

    euro tuhoaa talouden- muilla oohjoismailla oma valuutta ja pätäntävaltansa...

    - ja toisaalta natsi-hallitus, persuilu ei houkuttele suomeen...

    ulkomaiset firmat vain rahastaa suomen varannot, jotka kokoomus niille mielellään jakelee ilmaisena

    Äänestä

Yrityksille ja niiden omistajille jotka investoi Suomeen ja työllistää pitäisi antaa kaikki verohelpotukset mutta vain kun laajentaa toimintaansa täällä eikä vie voittorahojaan ulkomaille. Ala saa olla mikä tahansa.
Jopa seksiala pitää sallia nykyistä enemmän ja miedot huumeet mitkä ei tee käyttäjästään liian hullua.
Kaikkeen mikä luo lisää rahaa tällä alueella pitää investoida,vain se tuo verotuloja valtiolle. Kun työntekijä veronmaksajia on riittävästi ,myös valtio voi tuolloin hyvin eikä ole jatkuvasti ylivelkainen. Ja mitään leikkauksia ei tuolloin tarvita enää ikinä.

Äänestä

"Suomessa tehdään yhtä paljon töitä kuin naapurissa. Tulosta syntyy täällä kuitenkin paljon vähemmän."

Yritysjohtajien pitää keskittyä töihinsä eli investoimaan ja luomaan työpaikkoja tuotteilla ja palveluilla. Sen sijaan, että oikeistojohtajat hyökkäävät työntekijöitä, työttömiä ja julkisia palveluita ja turvaverkkoja kohtaan. Työnantajapuoli ei tee töitään vaan haukkuu loputtomasti muita. Toisin kuin Ruotsissa tai Saksassa.

Äänestä

Suomi säästää itsensä hengiltä ja on kohta Puolan, Unkarin ja Baltianmaiden kaltainen epätasa-arvon mallimaa. Pohjoismaihin emme enää kuulu, nykyhallituksen linjausten saattelemana.

Äänestä
  • Persläpimaa Suomi on jo totta.

    Äänestä

Yritysjohtajat on suomessa päästetty liian helpolla tuloksen kasvuun.
On annettu verohelpotuksia ja siirretty maksuja yrityksiltä työntekijöille.
Lisäksi muita maita pienemmät palkankorotukset jo pitkältä ajanjaksolta.
Yrityksen hallitus ja omistajat kiittävät toimitusjohtajaa hyvästä työstä.

Äänestä

Julkinen sektori on rotta viljavarastossa .

Äänestä

Suomessa on 10 vuotta ollut duunareille länsimaiden heikon ansioiden kehitys. Johtajien palkat ovat kyllä "kansainvälistyneet" ja pörssissä on jaettu ulos vuosittain ennätysosingot. Muotisanaksi on tullut duunareiden tuottavuus, jolla perustellaan palkkojen pitämistä pienenä. Suomen vienti suhteessa bkt:hen on EU:n neljänneksi pienintä. Op:n strategi Hyöty korostikin Ylen Jälkipörssissä palkankorotusten ja kotimaisen kulutuksen merkitystä BKT:n luonnissa tämän loputtoman vientihöpöttelyn sijasta. Vienti on globaalisti nollasummapeliä ja hyvinvointi ei voi perustua kaikkien maiden positiiviseen nettovientiin. Sehän on matemaattisesti mahdotonta.

Äänestä

Yhdysvallat on maailman rikkain valtio ja sen vientitase on rutkasti miinuksella. Todellisuutta selittääkin Usan vahvat kotimarkkinat, jotka on Suomessa tapettu länsimaiden pienimillä palkankorotuksilla.

Äänestä

"Suomi on pohjoismaisittain talouden surkimus. Velkaa on yli kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa tai Tanskassa"
Velka johtuu EKn ja muiden saamista oikeiston veronkevennyksistä. Suomen velkaantuminen alkoi 2007-2019 hallituskausilla kun oikeisto rupesi miljardeittain keventämään verotusta. Osinkotulot lähtivät kasvuun eikä oikeiston loputtomat leikkaukset auta mitään, ne kun syövät täysin pohjan talouskasvulta. Oikeisto syyttää vihervasemmistoa leikkausten aiheuttamasta velasta, mutta sylttytehdas on jälleen kerran oikeisto. Miksi kukaan investoisi mihinkään kun voi rikastua oikeiston populistisilla veronkevennyksillä? No ei miksikään. Oikeisto lupasi investointeja veronkevennysten kautta, niitä ei ole tullut. Oikeisto lupaa asioita, mutta ei toteuta niitä. Oikeisto syyttää kaikkia muita, koska oikeisto ei pidä lupauksiaan. Kaikki on aina muiden syytä. Olipa kyseessä oikeiston mielestä työntekijät, työttömät, maahanmuuttajat, verot, vihervasemmisto, tutkijat ym. Mutta syypää on omilla teoillaan oikeisto.

Äänestä
  • Nimenomaan näin.

    Stat.fi: Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi

    https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2015/paaomaverojen-osuus-on-suomessa-eu-keskiarvoa-pienempi/

    KEVYT PÄÄOMAVEROTUS VIE SUOMELTA 5,5 MILJARDIA EUROA

    EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän.

    Jos Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja vuonna 2012 peritty 5,5 miljardia euroa enemmän. Vastaavasti samalla verorakenteella työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja olisi kerätty 5,5 miljardia euroa vähemmän.

    Näin Euroopan unionin verotilastoa tulkitsee Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon asiantuntija Olli Savela keskuksen blogissa . EU:n tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2012.

    EU:n tilastossa veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu veropohjan mukaan kolmeen: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

    Vertailussa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on Suomessa suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2012 työhön kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 53,2 prosenttia ja EU-maissa keskimäärin 51 prosenttia. Kulutusverojen osuus oli Suomessa 32,4 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 28,5 prosenttia.


    Vuonna 2000 taso oli sama

    Pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia. Euroissa ero oli Savelan mukaan 5,5 miljardia pääoman hyväksi. EU:n keskimääräisellä pääomaan kohdistuvalla verotuksella Suomella olisi ollut varaa keventää kansalaisten verotaakkaa 5,5 miljardilla eurolla.

    Tätä Savela ei sano, mutta työhön ja kulutukseen kohdistuvat verot olisi voinut myös pitää ennallaan ja kaventaa kestävyysvajetta 5,5 miljardilla eurolla ilman leikkauksia pelkästään lopettamalla pääoman suosiminen verotuksessa.

    Vuonna 2000 pääomaan kohdistunut verotus oli samalla runsaan 20 prosentin tasolla Suomessa ja koko EU:ssa. Ero repesi jo vuonna 2001 ja 2012 Suomen suunta oli alaspäin kun taas EU:ssa keskimäärin pääomaverotus kiristyi lievästi.

    Ero näkyy myös suhteessa kansantalouden kokoon. Suomessa pääomaverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 6,3 prosenttia ja EU-maissa 8,2 prosenttia vuonna 2012.

    Savela kirjoittaa, että erityisen selvä ero oli varallisuusveroissa. Niiden suhde bruttokansantuotteeseen oli Suomessa 1,5 prosenttia, mutta EU-maissa keskimäärin 2,8 prosenttia. Näitä veroja ovat Suomessa muun muassa kiinteistövero, varainsiirtovero sekä perintö- ja lahjavero. Varallisuusveroa ei ole Suomessa peritty vuoden 2005 jälkeen.


    Sipilän kaudella epäsuhta kasvoi edelleen.

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Nimenomaan näin.

    Stat.fi: Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi

    https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2015/paaomaverojen-osuus-on-suomessa-eu-keskiarvoa-pienempi/

    KEVYT PÄÄOMAVEROTUS VIE SUOMELTA 5,5 MILJARDIA EUROA

    EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän.

    Jos Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja vuonna 2012 peritty 5,5 miljardia euroa enemmän. Vastaavasti samalla verorakenteella työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja olisi kerätty 5,5 miljardia euroa vähemmän.

    Näin Euroopan unionin verotilastoa tulkitsee Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon asiantuntija Olli Savela keskuksen blogissa . EU:n tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2012.

    EU:n tilastossa veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu veropohjan mukaan kolmeen: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

    Vertailussa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on Suomessa suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2012 työhön kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 53,2 prosenttia ja EU-maissa keskimäärin 51 prosenttia. Kulutusverojen osuus oli Suomessa 32,4 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 28,5 prosenttia.


    Vuonna 2000 taso oli sama

    Pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia. Euroissa ero oli Savelan mukaan 5,5 miljardia pääoman hyväksi. EU:n keskimääräisellä pääomaan kohdistuvalla verotuksella Suomella olisi ollut varaa keventää kansalaisten verotaakkaa 5,5 miljardilla eurolla.

    Tätä Savela ei sano, mutta työhön ja kulutukseen kohdistuvat verot olisi voinut myös pitää ennallaan ja kaventaa kestävyysvajetta 5,5 miljardilla eurolla ilman leikkauksia pelkästään lopettamalla pääoman suosiminen verotuksessa.

    Vuonna 2000 pääomaan kohdistunut verotus oli samalla runsaan 20 prosentin tasolla Suomessa ja koko EU:ssa. Ero repesi jo vuonna 2001 ja 2012 Suomen suunta oli alaspäin kun taas EU:ssa keskimäärin pääomaverotus kiristyi lievästi.

    Ero näkyy myös suhteessa kansantalouden kokoon. Suomessa pääomaverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 6,3 prosenttia ja EU-maissa 8,2 prosenttia vuonna 2012.

    Savela kirjoittaa, että erityisen selvä ero oli varallisuusveroissa. Niiden suhde bruttokansantuotteeseen oli Suomessa 1,5 prosenttia, mutta EU-maissa keskimäärin 2,8 prosenttia. Näitä veroja ovat Suomessa muun muassa kiinteistövero, varainsiirtovero sekä perintö- ja lahjavero. Varallisuusveroa ei ole Suomessa peritty vuoden 2005 jälkeen.


    Sipilän kaudella epäsuhta kasvoi edelleen.

    Oikeisto ryssi Suomen BKT:n 2008-2019 työhön ja kulutukseen kohdistuvien verojen ja pääomiin sekä omistamiseen kohdistuvien verojen epäsuhdalla. Pääoma karkasi kotimaan kulutuksen ja työläisluokan varallisuuden sekä ostovoiman kasvun sijaan.

    BKT:n kasvu 2008-2019:

    Ruotsi: 22 %
    Tanska: 15 %
    Norja: 14 %
    Suomi: 4 %

    Maassamme harjoitettiin koko tuo aika oikeistolaista ja oikeistojohtoista politiikkaa ja 2010-luvun "menetetyn vuosikymmenen" tulos on tämä + 106 400 000 000 euroa valtionvelkaa ja jättityöttömyys - ja nyt Orpon ja Purran oikeistohallitus jatkaa samaa leikkaus- ja näivetyspolitiikkaa, pääomaa suosien, tosin vieläkin kovemmalla työläisvihamielisellä leikkauspolitiikalla. Olisiko reseptiä syytä vaihtaa?

    Äänestä

Täällä viis veisataan työn tuottavuudesta, koneet on ikivanhoja sotien jälkeen hankittuja ja työläisiä pidetään lähinnä rangaistusvangin asemassa, joilla teetetään työtä pelkän rangaistuksen vuoksi minimipalkalla ja työläisille v1ttuilu on se tärkein asia, ihan sama tuottaako se työ mitään, rangaistus ja v1ttuilu on tärkeintä!!

Äänestä

No ei yllättänyt yhtään, paska kaadettiin vaan työntekijöiden niskaan.

Äänestä

Eläminen ja asuminen on liian kallista suomessa sitä kautta riittävän palkan maksu pula miettikää nyt jenkeissä omakotitalo maksaa 35tuhatta ja täällä vähintään 350 tuhatta...

Äänestä

Suomea on n. 60-luvulta asti johdettu pääosin demarihallitusten voimin 2003-luvulle saakka. Suomen koulujärjestelmä sekä terveydenhuolto oli maailman huippuluokkaa. Velkaa ei ollut nimeksikään.

2003 luvulta asti Suomea on johtanut pääosin oikeistohallitukset, ja Suomen velkataakka yli kaksinkertaistui, kokoomus otti velkaa 118,6 miljardia. Suomen tuottavaa omaisuutta myytiin järkyttävät määrät pilkkahinnalla.

Oikeisto yksityisti Suomen vanhustenhuollon, ja siitä lähtien olemme saaneet lukea vanhusten järkyttävistä oloista laitoksissa.

Kokoomus on kausiensa aikana rapauttanut Suomen julkisen terveydenhuoltojärjestelmän leikkauksilla ja "tehokkuustoimilla" täyttäen järjestelmän täyteen hallintohimmeleitä kunnes se alkaa kaatua oman painonsa alle.

Jo kauan ennen Marinin kautta terveysala sotkettiin sähköisillä potilastietojärjestelmillä jotka maksoivat miljoonia ja pakotettiin ottamaan käyttöön puolivalmiina ja jotka piti uusia moneen kertaan. Lääkärit ovat kertoneet, kuinka heillä ennen näitä järjestelmiä oli aikaa nähdä 10-13 potilasta päivässä, ja näiden jälkeen heillä on ollut aikaa nähdä enää 4-6 potilasta päivässä. Koska aika menee noiden järjestelmien ylläpitoon.

Tämä on johtanut jonojen kasvuun ja siihen, että pikkuhiljaa suurempi ja suurempi osa potilaista menee yksityiselle saamaan hoitoa. Koska julkinen puoli on rampautettu kokoomuksen hallituskausien aikana.

Kokoomus on edesauttanut tätä siirtymää ja antanut yksityiselle isompaa jalansijaa julkisen terveydenhuollon kilpailijana järjestämällä yksityiselle kelakorvausjärjestelmän. Tämä on sotkenut tilannetta, ja Suomeen on tullut kahden terveydenhuoltojärjestalmän ongelma. Kokoomus on jatkanut julkisen terveydenhuollon rampauttamista leikkauksilla ja "uudistuksilla" koko 2000-luvun ajan.

Sipilän sote-uudistus oli pohjimmiltaan terveydenhuollon yksityistämisyritys, ja tuolloin saimmekin nähdä monien oikeistolaispoliitikkojen loikaavan pörriäisten johtoon kesken hallituskauden, itse kattamaansa pöytään.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

..no ei.
Yle: Katso, miten Suomen talous vertautuu Ruotsiin ja Tanskaan – tämän vuoksi emme pysy tuottavuudessa perässä
https://yle.fi/a/74-20083542
"Suomessa tehdään yhtä paljon töitä kuin naapurissa. Tulosta syntyy täällä kuitenkin paljon vähemmän.

Suomi on pohjoismaisittain talouden surkimus. Velkaa on yli kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa tai Tanskassa, ja heikolta näyttää myös tuottavuus.

Työtunteja painetaan täällä yhtä paljon kuin Ruotsissa ja lähes yhtä paljon kuin Tanskassa. Tästä huolimatta tulosta – sitä paljon puhuttua bruttokansantuotetta – syntyy verrokkimaissa aivan toisella tavalla.

Kansantuotteella on väliä, koska bkt on keskeinen hyvinvoinnin mittari. Lisäksi se on mittari, jota vasten arvioidaan tarve julkisen talouden leikkauksille ja sopeutuksille. Seuraavan kerran leikkauksia pohditaan maanantaina Petteri Orpon hallituksen kehysriihessä.

Kuten yllä oleva kuva kertoo, surkea kehitys on jatkunut jo yli vuosikymmenen. Silloin koettiin kännykkä-Nokian romahdus ja finanssikriisi. Metsäteollisuuskin sulki tehtaitaan.

Etenkin kännykkäteollisuuden romahdus on nimetty syypääksi suomalaisen tuottavuuden alennustilaan.

Uutta kännykkä-Nokian kaltaista sampoa ei kenties koskaan Suomessa keksitä, mutta Ruotsin ja Tanskan perässä olisi pysyttävä. Yle kysyi asiantuntijoilta, miksi ne pärjäävät tuottavuudessa paljon paremmin?

– Suomessa on ollut viime vuosina ollut valitettavan vähän innovaatioita. Tästä johtuen Suomen tuottavuuskasvu on heikompi.

Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski sanoo, että yhä suurempi osa kasvusta tulee nykyisin palvelualoilta, ja niissä Ruotsi ja Tanska pärjäävät. Ero näkyy erityisesti digitaalisissa palveluissa, jotka ovat nopeasti skaalattavissa kansainvälisiksi menestystuotteiksi.

– Informaatio- ja viestintä on esimerkki digitaalisuutta hyödyntävästä alasta, jossa on selkeästi nopeampi tuottavuuskasvu.

Kosken mukaan Suomen ja Ruotsin välillä on massiivinen ero ”aineettomaan pääomaan” investoinneissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, ohjelmistot, data ja patentit.

Tähän kiinnittää huomion myös Danske Bankin Schauman. Ruotsalaisia menestystarinoita ovat esimerkiksi musiikkipalvelu Spotify ja maksupalvelu Klarna.

– Suomessa on investoitu seiniin ja kattoihin, Ruotsissa ja Tanskassa yritykset ovat uskaltaneet investoida uusiin ideoihin, hän sanoo.

– Innovatiivisia yrityksiä on Suomessakin, mutta pienempi osuus kuin Ruotsissa.


”Suomen ongelma ei ole julkisen sektorin kasvu vaan...”

Hallituksella ei olisi maanantaina alkavassa kehysriihessään aivan yhtä kovaa painetta leikkauksiin, jos Suomen tuottavuus olisi Ruotsin tai Tanskan tasoa.

Pitkään tuottavuutta tutkinut Aalto-yliopiston emeritusprofessori Matti Pohjola tiivistää asian ytimekkäästi.

– Suomen ongelma ei ole julkisen sektorin kasvu vaan se, että markkinatuotanto ei ole kasvanut. Sitä markkinatuotantoa ei kuitenkaan pysty kääntämään nopeasti julkisen vallan päätöksillä. Ja siksi huomio on menoleikkauksissa ja veronkorotuksissa."


Rahat otetaan investointien sijaan yrityksistä listaamattomien yritysten veroedulla noin 1 000 miljoonaa vuodessa. Innovaatioinvestointien sijaan rahastusta duunareita syyllistäen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu