piirtämistehtävä kokeessa

Nyt taitaa olla jo toinen hullu hakemassa terveysalalle... olisi kyllä kiva tietää mitä ne meistä haluaa tietää. Eihän ne voi nähdä niistä kuvista mitä mielessä oikein liikkuu, katsooko ne sitten sitä tapaa jolla piirtää tai kuinka paljon panostaa siihen ulkoasuun tai jotain? En osaa sanoa. Olisi siltä psykologilta pitänyt kysyä kun oli se haastattelu ja siinä lopussa olisi ollut se oma puheenvuorokin... tai sitten siinä kokeessa jäi niin paljon ylimääräistä aikaa että ne pisti meidät piirtämään.

Tuolla sivulla puhuttiin noista psykologisista testeistä, käypäs lukemassa kun aihe sinua koskettaa. Näin siellä ainakin sanottiin:

"Ainakin psykologian professori Markku Ojanen on monissakin yhteyksissä väittänyt (esim. 1993, 91-94; 1999, 30-31) mm. Rorschachin testistä ja Warteggista, että niiden käyttö on tieteellisestä näkökulmasta horoskooppeihin rinnastettavaa toimintaa. Ojasen mielestä kaikki vastausten tai piirrosten muotoon perustuvat testit ovat vailla tieteellisiä perusteita. Juuri Rorschach ja Wartegg ovat Suomessa erittäin suosittuja niin kliinisessä psykologiassa kuin rekrytointiin liittyvässä testaamisessakin."

http://www.uku.fi/ssf/sospsyk/testit.htm

Outoa jos ne tuollaisen piirustustehtävän perusteella jotain päättävät. Itse olisin hyvin kinnostunut kuulemaan mihin tulkinnat heidän tapauksessaan perustuvat. On aika kyseenalaista jos he jollakin tavalla pisteyttävät tuon tehtävän, ja ilmeisesti niin tekevät jos se kokeessa oli.

hirni kirjoitti:

Tuolla sivulla puhuttiin noista psykologisista testeistä, käypäs lukemassa kun aihe sinua koskettaa. Näin siellä ainakin sanottiin:

"Ainakin psykologian professori Markku Ojanen on monissakin yhteyksissä väittänyt (esim. 1993, 91-94; 1999, 30-31) mm. Rorschachin testistä ja Warteggista, että niiden käyttö on tieteellisestä näkökulmasta horoskooppeihin rinnastettavaa toimintaa. Ojasen mielestä kaikki vastausten tai piirrosten muotoon perustuvat testit ovat vailla tieteellisiä perusteita. Juuri Rorschach ja Wartegg ovat Suomessa erittäin suosittuja niin kliinisessä psykologiassa kuin rekrytointiin liittyvässä testaamisessakin."

http://www.uku.fi/ssf/sospsyk/testit.htm

Outoa jos ne tuollaisen piirustustehtävän perusteella jotain päättävät. Itse olisin hyvin kinnostunut kuulemaan mihin tulkinnat heidän tapauksessaan perustuvat. On aika kyseenalaista jos he jollakin tavalla pisteyttävät tuon tehtävän, ja ilmeisesti niin tekevät jos se kokeessa oli.

Lue lisää

Joo, aikamoista huuhaatahan nämä testit ovat. Aiheuttavat paljon harmia ja kärsimystä ihmisille vuosittain, koska psykologin lausunnot usein otetaan totuutena.

Hyvinvarustelluista lehtimyymälöistä löytyy Scientific American Mind - lehti, jossa professoritason kirjoittajien artikkeli "What´s wrong with that picture?", joka löytyy myös verkosta
http://sciammind.com/article.cfm?articleID=0000F649-481D-123A-822283414B7F4945

Pdf-muotoisen artikkelin projektiivisten testien tieteellisestä statuksesta voi taas ladata täältä
http://www.psychologicalscience.org/journals/pspi/pdf/pspi1_2.pdf

Mm. Rorscachia koskevaa infoa löytyy täältä (olen laittanut tämän jo aikaisemmin, mutta antaa vielä mennä yhteisen edun nimissä)

http://www.deltabravo.net/custody/rorschach.htm

Muistan lukeneeni tänä keväänä että Kadettikoulu on joutunut luopumaan Warteggista, koska katsottiin olevan paitsi epätieteellinen ja myös riski mahdollisiin tuleviin oikeudenkäynteihin.

Verorahoja projektiiviseen testaukseen tuhlaa ainakin vielä Jyväskylän yliopisto (lauseentäydennykset, Rorschach).

Testaus on tosi iso bisnes, mutta mielestäni olisi suotavaa ettei ainakaan julkisia varoja tällaiseen tuhlattaisi.

z900 kirjoitti:

Joo, aikamoista huuhaatahan nämä testit ovat. Aiheuttavat paljon harmia ja kärsimystä ihmisille vuosittain, koska psykologin lausunnot usein otetaan totuutena.

Hyvinvarustelluista lehtimyymälöistä löytyy Scientific American Mind - lehti, jossa professoritason kirjoittajien artikkeli "What´s wrong with that picture?", joka löytyy myös verkosta
http://sciammind.com/article.cfm?articleID=0000F649-481D-123A-822283414B7F4945

Pdf-muotoisen artikkelin projektiivisten testien tieteellisestä statuksesta voi taas ladata täältä
http://www.psychologicalscience.org/journals/pspi/pdf/pspi1_2.pdf

Mm. Rorscachia koskevaa infoa löytyy täältä (olen laittanut tämän jo aikaisemmin, mutta antaa vielä mennä yhteisen edun nimissä)

http://www.deltabravo.net/custody/rorschach.htm

Muistan lukeneeni tänä keväänä että Kadettikoulu on joutunut luopumaan Warteggista, koska katsottiin olevan paitsi epätieteellinen ja myös riski mahdollisiin tuleviin oikeudenkäynteihin.

Verorahoja projektiiviseen testaukseen tuhlaa ainakin vielä Jyväskylän yliopisto (lauseentäydennykset, Rorschach).

Testaus on tosi iso bisnes, mutta mielestäni olisi suotavaa ettei ainakaan julkisia varoja tällaiseen tuhlattaisi.

Lue lisää

Käsitin, että tuo Rorscach-testi tarkoittaa sitä musteläiskätestiä, sellaista meillä ei ollut. Voisitteko kertoa hieman tarkemmin, mikä tuo Wartegg-testi on? Anteeksi maallikkouteni, mutta en oikein saanut tarkkaa käsitystä tuosta Warteggista... kuitenkin sen verran ymmärrän, että tuon piirtämis-täydennystehtävän täytyy olla aika tulkinnanvarainen tapa testata ihmisen persoonallisuutta tms. Tuon saman testin yhteyteen piti muuten lisäksi merkitä jos elämässä on juuri sillä hetkellä menossa jokin kriisi tai vastaava, joka saattaa vaikuttaa kokeeseen. Itselläni äiti on vakavasti sairas, enkä merkinnyt sitä paperiin, mutta sanoin psykologille ja sitten se psykologi aikoi katsoa koepaperini uusiksi... hyvin sekava mielikuva jäi siitä testistä. Tosiaan aika pelottava ajatus että tulevaisuus saattaa riippua tuollaisesta kokeesta.

oonko hullu? kirjoitti:

Käsitin, että tuo Rorscach-testi tarkoittaa sitä musteläiskätestiä, sellaista meillä ei ollut. Voisitteko kertoa hieman tarkemmin, mikä tuo Wartegg-testi on? Anteeksi maallikkouteni, mutta en oikein saanut tarkkaa käsitystä tuosta Warteggista... kuitenkin sen verran ymmärrän, että tuon piirtämis-täydennystehtävän täytyy olla aika tulkinnanvarainen tapa testata ihmisen persoonallisuutta tms. Tuon saman testin yhteyteen piti muuten lisäksi merkitä jos elämässä on juuri sillä hetkellä menossa jokin kriisi tai vastaava, joka saattaa vaikuttaa kokeeseen. Itselläni äiti on vakavasti sairas, enkä merkinnyt sitä paperiin, mutta sanoin psykologille ja sitten se psykologi aikoi katsoa koepaperini uusiksi... hyvin sekava mielikuva jäi siitä testistä. Tosiaan aika pelottava ajatus että tulevaisuus saattaa riippua tuollaisesta kokeesta.

Lue lisää

Anteeksi nyt kun sekoilen täällä, tuota Rorscachia meillä ei ollut, mutta Wartegg on siis se koe mikä meille järjestettiin yhdessä lauseentäydennysten ja "älykkyystestien" kanssa.

Ja vielä tahtoisin kysyä ihan puhtaasta mielenkiinnosta asiaa kohtaan, että kun tuohon soveltuvuustestiin kuului myös se psykologin haastattelu, niin millä tasolla se psykologi tarkkailee haastateltavaa? Katsooko se käyttäytymistä, liikkeitä, vai keskittyykö se enemmän siihen itse haastatteluun ja ottaa huomioon sen mitä haastateltava sanoo? Vai yrittääkö psykologi tuollaisessa haastattelussa heti porautua syvälle haastateltavan mielen syövereihin, etsiä jotain motiiveja, sanattomia viestejä, alitajunnan sanomaa? Siitä haastattelusta jäi jotenkin niljakas olo kun en tiedä, mitä se psykologi oikein sai minusta selville ja mitkä sanomani/tekemäni asiat sisälsivät jotain tärkeää tietoa...

Kiitos jos joku viitsii edelleen vastata uteluihini!

oonko hullu? kirjoitti:

Anteeksi nyt kun sekoilen täällä, tuota Rorscachia meillä ei ollut, mutta Wartegg on siis se koe mikä meille järjestettiin yhdessä lauseentäydennysten ja "älykkyystestien" kanssa.

Ja vielä tahtoisin kysyä ihan puhtaasta mielenkiinnosta asiaa kohtaan, että kun tuohon soveltuvuustestiin kuului myös se psykologin haastattelu, niin millä tasolla se psykologi tarkkailee haastateltavaa? Katsooko se käyttäytymistä, liikkeitä, vai keskittyykö se enemmän siihen itse haastatteluun ja ottaa huomioon sen mitä haastateltava sanoo? Vai yrittääkö psykologi tuollaisessa haastattelussa heti porautua syvälle haastateltavan mielen syövereihin, etsiä jotain motiiveja, sanattomia viestejä, alitajunnan sanomaa? Siitä haastattelusta jäi jotenkin niljakas olo kun en tiedä, mitä se psykologi oikein sai minusta selville ja mitkä sanomani/tekemäni asiat sisälsivät jotain tärkeää tietoa...

Kiitos jos joku viitsii edelleen vastata uteluihini!

Lue lisää

mitä varten tämä testi tehtiin?
Oliko kyse soveltuvuudesta psykologin ammattiin ehkä?

No jaa olipa miten oli niin en tunne tuota testiä minkä mainitsit. Mutta laitan tähän hieman tekstiä siitä kuinka psykologit, pykoterapeutit ja psykoanalyytikot voi piirustuksista lukea asiakkaansa piilotajunnan toimintaa ja sitä kautta saada selvillee henkilön persoonallisuutta.
Tämä on eritäin mielnkiintoista kun siihen pääsee sisälle. Sama koskee unientulkintaa.

http://tiedostamaton.net/index.html

Taide ja psykoanalyysi
Tietoisia ajatuksia voit kommunikoida toisille ihmisille yksinkertaisesti ja suoraan puheen tai kirjoituksen avulla. Sen sijaan, jos haluat välittää elämyksiä tai tunnekokemuksia, täytyy sinun käyttää taiteellisia keinoja niiden kommunikoimiseen. Tietoinen ajattelu on vain osa ihmisen psyykkisestä toiminnasta - osajoukko. Tietoisen ajattelun ulkopuolelle jää suuri osa psyykkistä toimintaa, nämä tietoisen ajattelun ulkopuoliset toiminnat voivat olla a) huomaamattomia, b) dynaamisesti tiedostamattomia tai c) rakenteellisesti tiedostamattomia. Oleellista kuitenkin on, että tunteidemme ja tarpeittemme herääminen tapahtuu tällä impulsiivisen toiminnan tasolla ja näin ollen taiteeseen väistämättä liittyvät tunne-elämykset syntyvät tällä tasolla.

Tietenkin olisi tietoisen ajattelun tasolla käytännöllistä ymmärtää miksi joku taideteos herättää tietyt tunteet ja elämykset. Näin taiteilijankin olisi helpompi luoda uusia taideteoksia jotka vetoavat yleisön tunteisiin. Tässä suhteessa taiteilija olisi samassa asemassa kuin paniikkihäiriöstä kärsivä ihminen, jolle myös olisi hyödyllistä tietää, mitkä tekijät oikeastaan synnyttävät hänen ahdistuksensa.

1. Dynaaminen tiedostamaton voi olla esteenä sille, ettei yksilö pääse käsiksi taideteoksen todellisten tunnesisältöjen rakenteeseen. Tässä taiteen analysoijaa voi auttaa, jos hän on itse käynyt läpi psykoanalyysin, jolloin hän pystyy ymmärtämään tietoisesti paremmin taideteokseen liittyvät dynaamisesti tiedostamattomat komponentit. Taiteen tutkija on tässä suhteessa samassa asemassa kuin psykoanalyytikko. Jos taiteen tutkija käyttää psykoanalyysissä saamaansa torjunnan läpäisevää kokemusta taiteen analysoinnissa, on hän siinä ylimielisessä asemassa, että hän voi väittää, että hänen tulkintojaan voi kritisoida vain toinen psykoanalyysin läpikäynyt tutkija.

2. Varsinaisesti Freudin taiteentutkimukselle tekee mielenkiintoiseksi hänen pääteoksensa "Unien tulkinnan" kuudes luku. Tässä Freud esittää, miten piilotajunta toimii, ja miten se toimii eri logiikan mukaan kuin tietoinen ajattelumme. Freud esittää miten unien kuvakerronta syntyy tiivistymien, siirtymien ja symbolimuodostuksen kautta laajemmista "uniajatuksista". Eli vaikka uni olisi vilkas ja värikäs, se silti esittää vain osan niistä psyykkisistä prosesseista, jotka unen muovaavat. Freud kuvaa "unityötä", miten unen alla piilossa elää vielä laajempi tapahtumien sarja, jossa asioita yhdistellään, muunnetaan, muutetaan vastakohdiksi ja karsitaan.

Esimerkkejä:

Eri ihmiset voivat unissa sulautua yhdistelmähenkilöiksi: "Samastumisen tuloksena kahdesta tai useammasta henkilöstä, joita toisiinsa nivomassa on jokin kaikille yhteinen piirre, ilmaantuu uneen vain yksi toisen tai muiden jäädessä näkymättömiin".

"Silmään pistää erityisesti se, miten uni suhtautuu vastakohtaan ja ristiriitaan. Se näet ei piittaa niistä mitään — on kuin se ei tuntisi käsitettä ei eikä kieltoa. Erittäin halukkaasti se liittää vastakohdat yhteen ja esittää ne siten yhtenä. Yhtä vapaastihan unityö korvaa minkä tahansa elementin sen toivevastakohdalla, niin että aina jää harkittavaksi onko jokin unessa esiintyvä elementti tulkittava itseisarvonsa vaiko vasta-arvonsa mukaan — sikäli kuin sille ylimalkaan vastakohtaa on ajateltavissa."

Kuten esimerkeistä huomataan, unityössä ei ole kyse samanlaisesta loogisesta ajattelutyöstä kuin tietoisessa ajattelussa. Kyse ei kuitenkaan ole unen ja valvetilan aikaisesta psyykkisten toimintojen erilaisuudesta Tarkemmin, vaan myös valvetilassa piilotajunta tai tiedostamaton toimii samalla tavoin. Samalla tavoin kuin tiivistymät ja siirtymät muovaavat unia, ne vaikuttavat myös valvetilan aikaisten tunnekokemusten syntyyn, kuten fobioiden syntyyn. Unessa käärme on symboli ja samalla tavoin fobioissa.

Piilotajunnan ei-looginen toiminta on tyypillistä skeemojen toimintaa impulsiivisen toiminnan tasolla.

Taideteoksen tehtävänä ei ole välittää loogista tietoa toiselle ihmiselle, vaan sen tarkoituksena on vaikuttaa suoraan Freudin kuvaamalla piiloajatusten tasolle, eli tunnetasolle eli impulsiivisen toiminnan tasolle. Tämä tietenkin on kaikille taiteilijoille intuitiivisesti selvä asia. Itse en ole taiteilija, joten en osaa sanoa, mitä hyötyä taiteilijalle tai taiteen tutkijalle voisi olla taiteen vaikutusten psykologisten tekijöiden kuvauksesta - joko Freudin unien tulkinnan menetelmästä tai uudempien skeemateorioiden tuloksista. Tietenkin voidaan ajatella, että romaani syntyy kirjoittajan piilotajunnassa ja tiivistyy kertomukseksi samalla tavoin kuin unet syntyvät tiivistyminä nukkujan unityön tuloksena, mutta toisaalta kirjallisuuden tutkija ei ole samassa asemassa kuin psykoanalyytikko, joka tulkitsee unen nojautumalla unen asiakkaassa herättämiin miellejohtumiin. Kirjallisuuden tutkija, joka analysoi psykoanalyyttisesti teosta, tutkii itse asiassa teoksen hänessä itsessään herättämiä mielikuvia ja hän näinollen analysoi itseään. Mahdollisesti tällaisella analyysillä voisi saada esille jotain kollektiivista, kaikille ihmisille yhteistä alitajuista materiaalia, mutta helposti tuloksena on vain vaikuttavilla psykoanalyyttisillä käsitteillä kuorrutettua näennäistiedettä (fiction-science).

oonko hullu? kirjoitti:

Anteeksi nyt kun sekoilen täällä, tuota Rorscachia meillä ei ollut, mutta Wartegg on siis se koe mikä meille järjestettiin yhdessä lauseentäydennysten ja "älykkyystestien" kanssa.

Ja vielä tahtoisin kysyä ihan puhtaasta mielenkiinnosta asiaa kohtaan, että kun tuohon soveltuvuustestiin kuului myös se psykologin haastattelu, niin millä tasolla se psykologi tarkkailee haastateltavaa? Katsooko se käyttäytymistä, liikkeitä, vai keskittyykö se enemmän siihen itse haastatteluun ja ottaa huomioon sen mitä haastateltava sanoo? Vai yrittääkö psykologi tuollaisessa haastattelussa heti porautua syvälle haastateltavan mielen syövereihin, etsiä jotain motiiveja, sanattomia viestejä, alitajunnan sanomaa? Siitä haastattelusta jäi jotenkin niljakas olo kun en tiedä, mitä se psykologi oikein sai minusta selville ja mitkä sanomani/tekemäni asiat sisälsivät jotain tärkeää tietoa...

Kiitos jos joku viitsii edelleen vastata uteluihini!

Lue lisää

Kysymyksessä on siis Natsi-Saksasta periytyvä Wartegg Zeichen Test, eli juuri kertomasi kahdeksan piirustustäydennystehtävää. Testi on Suomen lisäksi kaytössä vain Brasiliassa, sillä sen tieteellinen validiteetti on heikko - vain psykologin omia maagisia päätelmiä.

Ns. projektiivisilla testeillä pyritään juuri selvittämään tuollaisia "motiiveja, sanattomia viestejä, alitajunnan sanomaa" ym. Psykologi kiinnittää huomion kaikkeen mahdolliseen: liikkeisiin, ilmeisiin, asentoihin. Piilossa saattaa olla muistilehtiö - tai pahimmillaan nauhuri.

Jättikö psykologi yhteystietonsa?
Kertoiko psykologi mahdollisuudesta kieltäytyä testistä? Jos ei, sinulla on mahdollisuus tehdä valitus psykologista.

Sinulla on oikeus saada käydä läpi vastauksia psykologin kanssa ja saada itsellesi tiedoksi sama lauselma minkä psykologi on sinusta oppilaitokselle antanut. Ja kaiken tämän pitää olla ilmaista. Kahden vuoden ajan sinulla on oikeus tehdä selvityksiä psykologin tulkinnoista ym.

Tässä vielä pari linkkiä näistä projektiivisista testeistä.

http://users.utu.fi/~latanu/nummenmaa_hyona_projektiiviset_P_05.pdf

http://www.ylioppilaslehti.fi/2004/040326/diplo.html

Itse olen jo vuosia toiminut menestyksekkäästi alalla, vaikka opiskelupaikka meni Rorschachien takia - muuten pääsykoepisteet oli sen kerran ehdotonta kärkeä. Olen vain joutunut kulkemaan hieman pidemmän tien.

Vielä kyllä kiinnostaisi tietää mikä oppilaitos oli kyseessä - paikkakuntakin riittäisi.

z900 kirjoitti:

Kysymyksessä on siis Natsi-Saksasta periytyvä Wartegg Zeichen Test, eli juuri kertomasi kahdeksan piirustustäydennystehtävää. Testi on Suomen lisäksi kaytössä vain Brasiliassa, sillä sen tieteellinen validiteetti on heikko - vain psykologin omia maagisia päätelmiä.

Ns. projektiivisilla testeillä pyritään juuri selvittämään tuollaisia "motiiveja, sanattomia viestejä, alitajunnan sanomaa" ym. Psykologi kiinnittää huomion kaikkeen mahdolliseen: liikkeisiin, ilmeisiin, asentoihin. Piilossa saattaa olla muistilehtiö - tai pahimmillaan nauhuri.

Jättikö psykologi yhteystietonsa?
Kertoiko psykologi mahdollisuudesta kieltäytyä testistä? Jos ei, sinulla on mahdollisuus tehdä valitus psykologista.

Sinulla on oikeus saada käydä läpi vastauksia psykologin kanssa ja saada itsellesi tiedoksi sama lauselma minkä psykologi on sinusta oppilaitokselle antanut. Ja kaiken tämän pitää olla ilmaista. Kahden vuoden ajan sinulla on oikeus tehdä selvityksiä psykologin tulkinnoista ym.

Tässä vielä pari linkkiä näistä projektiivisista testeistä.

http://users.utu.fi/~latanu/nummenmaa_hyona_projektiiviset_P_05.pdf

http://www.ylioppilaslehti.fi/2004/040326/diplo.html

Itse olen jo vuosia toiminut menestyksekkäästi alalla, vaikka opiskelupaikka meni Rorschachien takia - muuten pääsykoepisteet oli sen kerran ehdotonta kärkeä. Olen vain joutunut kulkemaan hieman pidemmän tien.

Vielä kyllä kiinnostaisi tietää mikä oppilaitos oli kyseessä - paikkakuntakin riittäisi.

Lue lisää

Kyseessä oli Savonian pääsykokeet Kuopiossa, terveysalalle. Aika kummallista jos koe todella on noinkin kyseenalainen, sinä päivänä testattavia oli kuitenkin parisen sataa ja noita kokeita on Kuopiossa järjestetty vastaavia jo monta tänä keväänä, eli tuon saman testin on käynyt läpi sadat alalle pyrkivät ihmiset.

Sen verran haluaisin vielä kertoa siitä psykologin haastattelusta, että sillä oli kyllä muistiinpanovälineet siinä. Itseasiassa se oli sellainen A4-arkki jaettuna kahdeksaan ruutuun (aivan kuten piirrostehtäväkin oli jaettuna kahdeksaan kuvaan). Osaan niistä ruuduista se psykologi sitten kirjoitteli jotakin, en saanut selvää, ja osa jäi tyhjiksi. Harmittaa kyllä kun tuntuu, etten saanut sanotuksi mitään "tärkeitä" asioita miksi haluaisin alalle ja miksi olisin sopiva ihminen... toivottavasti ne kuitenkin näkyisi sitten niissä huuhaa-testeissä...

Nyt alkoi kyllä taas uudemman kerran kiinnostaa tuo psykologin ammatti, varmaan ensi keväänä sitten haetaankin Jyväskylään psykologiaa oppimaan... todella kiehtova ajatus sinänsä, että ihmistä voisi tutkia erilaisilla testeillä. En varmaan saa mielenrauhaa ennenkuin tiedän, miten se oikeasti tehdään ;)

oonko hullu? kirjoitti:

Anteeksi nyt kun sekoilen täällä, tuota Rorscachia meillä ei ollut, mutta Wartegg on siis se koe mikä meille järjestettiin yhdessä lauseentäydennysten ja "älykkyystestien" kanssa.

Ja vielä tahtoisin kysyä ihan puhtaasta mielenkiinnosta asiaa kohtaan, että kun tuohon soveltuvuustestiin kuului myös se psykologin haastattelu, niin millä tasolla se psykologi tarkkailee haastateltavaa? Katsooko se käyttäytymistä, liikkeitä, vai keskittyykö se enemmän siihen itse haastatteluun ja ottaa huomioon sen mitä haastateltava sanoo? Vai yrittääkö psykologi tuollaisessa haastattelussa heti porautua syvälle haastateltavan mielen syövereihin, etsiä jotain motiiveja, sanattomia viestejä, alitajunnan sanomaa? Siitä haastattelusta jäi jotenkin niljakas olo kun en tiedä, mitä se psykologi oikein sai minusta selville ja mitkä sanomani/tekemäni asiat sisälsivät jotain tärkeää tietoa...

Kiitos jos joku viitsii edelleen vastata uteluihini!

Lue lisää

Olen itse ollut noissa testeissä, kun olen pyrkinyt ja päässyt aikoinani sairaanhoitajaopistoon.
Olen erikoistunut psykiatriaan. Ehkäpä nyt hieman tiedän noista testeistä, siis:
Piirustustus tehtävällä haetaan ihmisen luovuuden osuutta ja kekseliäisyyttä, ehkä myös tarkastellaan hieman luonteenlaatua. Jos esim. piirtää pelkkiä mörköjä, voisi kuviteella, että hoitotyö olisi henkilölle väärän lainen. Mutta jos on piirtänyt "tavallisia asioita kuten kukkia, kasvoja, taloja jne voidaan ajatella, että henkilöllä on jalat tukevasti maassa ja järki päässä.
Lauseiden täydennystehtävä on samaan suuntaan vievä testi ja siinä voi esim. kommentoida omia tuntemuksiaan testin aikana.
Laskutehtävät ja päättelytehtävät ovat älykkyyden mittareita.
Keskustelussa psykologi tarkkailee koko ihmistä, ei pelkästään vastauksia, vaan liikehdintää ja ilmeitä ja esim. äänen vapinaa.
Kaikki nämä tiedot kootaan yhteen ja verrataan samanikäisten ja saman koulutustason keskiverto ihmiseen.
Ei siis tarvitse olla jo hoitaja kun hakee hoitoalalle, riittää, että on kiinnostunut ihmisistä, on sosiaalinen ja älykkyys riittää opikelun ja työn vaatikmuksiin.
Näistä psykologisista testeistä on turhan paljon vääränlaista tietoa , että muka niistä voisi lukea toisen ajatukset ja kaiken elämässä tapahtuneen. Roskaa sellaiset puheet. Minusta on vain hyväksi, että sen verran testataan, etteivät kaikenmaailman sadistit pääse hoitoalalle, jotka olisivat paremmin omassa elementissään puurtaessaan yksin jonkin vaikkapa atk-puuhan kanssa.
Valitettavasti nykyään ei esim. lähihoitajille ole psykologin testejä ja sen kyllä huomaa. Siitä, että he eivät ole empaattisia potilaita kohtaan ja vielä paremmin siitä, että he itse palavat työssään loppuun.
Yksi tärkein syy testaamiseen on löytää oikeat henkilöt oikeille paikoille. Niin, että he tekevät työnsä hyvin, mutta eivät itse väsy ja pala loppuun.

ollut kirjoitti:

Olen itse ollut noissa testeissä, kun olen pyrkinyt ja päässyt aikoinani sairaanhoitajaopistoon.
Olen erikoistunut psykiatriaan. Ehkäpä nyt hieman tiedän noista testeistä, siis:
Piirustustus tehtävällä haetaan ihmisen luovuuden osuutta ja kekseliäisyyttä, ehkä myös tarkastellaan hieman luonteenlaatua. Jos esim. piirtää pelkkiä mörköjä, voisi kuviteella, että hoitotyö olisi henkilölle väärän lainen. Mutta jos on piirtänyt "tavallisia asioita kuten kukkia, kasvoja, taloja jne voidaan ajatella, että henkilöllä on jalat tukevasti maassa ja järki päässä.
Lauseiden täydennystehtävä on samaan suuntaan vievä testi ja siinä voi esim. kommentoida omia tuntemuksiaan testin aikana.
Laskutehtävät ja päättelytehtävät ovat älykkyyden mittareita.
Keskustelussa psykologi tarkkailee koko ihmistä, ei pelkästään vastauksia, vaan liikehdintää ja ilmeitä ja esim. äänen vapinaa.
Kaikki nämä tiedot kootaan yhteen ja verrataan samanikäisten ja saman koulutustason keskiverto ihmiseen.
Ei siis tarvitse olla jo hoitaja kun hakee hoitoalalle, riittää, että on kiinnostunut ihmisistä, on sosiaalinen ja älykkyys riittää opikelun ja työn vaatikmuksiin.
Näistä psykologisista testeistä on turhan paljon vääränlaista tietoa , että muka niistä voisi lukea toisen ajatukset ja kaiken elämässä tapahtuneen. Roskaa sellaiset puheet. Minusta on vain hyväksi, että sen verran testataan, etteivät kaikenmaailman sadistit pääse hoitoalalle, jotka olisivat paremmin omassa elementissään puurtaessaan yksin jonkin vaikkapa atk-puuhan kanssa.
Valitettavasti nykyään ei esim. lähihoitajille ole psykologin testejä ja sen kyllä huomaa. Siitä, että he eivät ole empaattisia potilaita kohtaan ja vielä paremmin siitä, että he itse palavat työssään loppuun.
Yksi tärkein syy testaamiseen on löytää oikeat henkilöt oikeille paikoille. Niin, että he tekevät työnsä hyvin, mutta eivät itse väsy ja pala loppuun.

Lue lisää

"Yksi tärkein syy testaamiseen on löytää oikeat henkilöt oikeille paikoille."

Kirjoitin tämän jo aikaisemmin johonkin muuhun keskusteluun:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000034&posting=22000000008914699
Osaatko kertoa minulle missä on mennyt aina yhä uudelleen ja uudelleen pieleen?

z900 kirjoitti:

Kysymyksessä on siis Natsi-Saksasta periytyvä Wartegg Zeichen Test, eli juuri kertomasi kahdeksan piirustustäydennystehtävää. Testi on Suomen lisäksi kaytössä vain Brasiliassa, sillä sen tieteellinen validiteetti on heikko - vain psykologin omia maagisia päätelmiä.

Ns. projektiivisilla testeillä pyritään juuri selvittämään tuollaisia "motiiveja, sanattomia viestejä, alitajunnan sanomaa" ym. Psykologi kiinnittää huomion kaikkeen mahdolliseen: liikkeisiin, ilmeisiin, asentoihin. Piilossa saattaa olla muistilehtiö - tai pahimmillaan nauhuri.

Jättikö psykologi yhteystietonsa?
Kertoiko psykologi mahdollisuudesta kieltäytyä testistä? Jos ei, sinulla on mahdollisuus tehdä valitus psykologista.

Sinulla on oikeus saada käydä läpi vastauksia psykologin kanssa ja saada itsellesi tiedoksi sama lauselma minkä psykologi on sinusta oppilaitokselle antanut. Ja kaiken tämän pitää olla ilmaista. Kahden vuoden ajan sinulla on oikeus tehdä selvityksiä psykologin tulkinnoista ym.

Tässä vielä pari linkkiä näistä projektiivisista testeistä.

http://users.utu.fi/~latanu/nummenmaa_hyona_projektiiviset_P_05.pdf

http://www.ylioppilaslehti.fi/2004/040326/diplo.html

Itse olen jo vuosia toiminut menestyksekkäästi alalla, vaikka opiskelupaikka meni Rorschachien takia - muuten pääsykoepisteet oli sen kerran ehdotonta kärkeä. Olen vain joutunut kulkemaan hieman pidemmän tien.

Vielä kyllä kiinnostaisi tietää mikä oppilaitos oli kyseessä - paikkakuntakin riittäisi.

Lue lisää

Ensinnäkin: Wartegg tulkinnassa ollaan erittäin pitkällä ja hyvin kouluttautuneita asiantuntijoita on paljon. Ei perustu maagisiin päätelmiin vaan kyseessä standardoitu ja normitettu testi. Toisekseen: psykologi esim. haastattelutilanteessa kyllä katsoo myös sanatontaviestintää, mutta jos muistilehti tai nauhuri käytössä, ei sitä tehdä salaa!!! Nauhuri vain silloin, jos halutaan jälkikäteen esim. litteroida haastattelu. Näin ei valintatilanteissa yleensä ole. Psykologisesta testistä kieltäytyminen kyllä sallittua, mutta tällöin ei voi olettaa pääsevänsä hakemaansa kouluun, koska käytössä ei silloin vertailtavia tietoja. Vastaukset voi käydä läpi psykologin kanssa, mutta psykologi ei saa kertoa tulkinnastaan (mistä esim. huomasi mitäkin), koska juuri se laskee validiteettiä. Psykologisia testejä ei todella kannata pelätä, ne eivät ole maagisia yhtään sen enempää kuin esim. visuaalista hahmottamista mittaavat testit. Jokainen joka tulkitsee vastauksia, tietää miten ja mitä tulkitaan. Tuosta, että miksi pitää laittaa jos jokin trauman käsittely kesken, sen verran, että Warteggissa ahdistus näkyy voimakkaasti, jolloin on parempi tietää etukäteen tietyistä asioista, jolloin voidaan katsoa ahdistuksen käsittelyn onnistumista ei vain sitä, että ahdistusta on.

yms. tietoa kirjoitti:

Ensinnäkin: Wartegg tulkinnassa ollaan erittäin pitkällä ja hyvin kouluttautuneita asiantuntijoita on paljon. Ei perustu maagisiin päätelmiin vaan kyseessä standardoitu ja normitettu testi. Toisekseen: psykologi esim. haastattelutilanteessa kyllä katsoo myös sanatontaviestintää, mutta jos muistilehti tai nauhuri käytössä, ei sitä tehdä salaa!!! Nauhuri vain silloin, jos halutaan jälkikäteen esim. litteroida haastattelu. Näin ei valintatilanteissa yleensä ole. Psykologisesta testistä kieltäytyminen kyllä sallittua, mutta tällöin ei voi olettaa pääsevänsä hakemaansa kouluun, koska käytössä ei silloin vertailtavia tietoja. Vastaukset voi käydä läpi psykologin kanssa, mutta psykologi ei saa kertoa tulkinnastaan (mistä esim. huomasi mitäkin), koska juuri se laskee validiteettiä. Psykologisia testejä ei todella kannata pelätä, ne eivät ole maagisia yhtään sen enempää kuin esim. visuaalista hahmottamista mittaavat testit. Jokainen joka tulkitsee vastauksia, tietää miten ja mitä tulkitaan. Tuosta, että miksi pitää laittaa jos jokin trauman käsittely kesken, sen verran, että Warteggissa ahdistus näkyy voimakkaasti, jolloin on parempi tietää etukäteen tietyistä asioista, jolloin voidaan katsoa ahdistuksen käsittelyn onnistumista ei vain sitä, että ahdistusta on.

Lue lisää

Ensinnäkin: koeta muistaa verbit ja oikeinkirjoitus!

Nimimerkillä "yms. tietoa" ei ole yhtään uskottavaa perustelua, kuten lähdeviitteitä tai linkkejä, esim. Warteggin tulkintaan - vain pohjalta "tiedän että on asiantuntijoita". Ainakin jokainen maisterin koulutuksen saanut ymmärtää ettei tuollaiset perustelut riitä. Minä - joka en todellakaan ole psykologi - olen kuitenkin laittanut tuonne linkkejä, joiden pohjalta jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä. Sitä paitsi jokainen on voinut hiljattain lukea lehdistä kuinka joku merkittävä Tampereen yliopiston psykologian professori on esittänyt Warteggin poistamisesta juuri näistä joukkotestauksista epäluotettavuutensa tähden.

Koska testin metodi ei ole avoin, se ei myöskään ole pätevä, sillä sitä ei voida alistaa tieteelliselle - tai ylipätänsä millekään julkiselle - keskustelulle. Samahan ongelma musteläikkien kanssa: Rorschachia kehittänyt Exner ei ole antanut avoimesti tutkimuksiaan muiden psykologien käyttöön. Myös itse Exnerin tutkimuksissa on myöhemmin huomattu olevan vakavia puutteita.
(lähde: Wood et al: What´s wrong with Rorschach?)
Netistä on myös löydettävissä ihan oikeiden psykologien näkemyksiä, että esim. verkosta löytyvät musteläikkämallivastaukset ovat jo mitätöineet Rorschachin testin. (Sorry, en tähän hätään löydä linkkiä, mutta kokeilkaapa googlettamista: discussions Rorschach)

Testit tuntuvat perustuvan täysin psykologin itse ilmoittamaansa pätevyyteen. Testipsykologi voi siis vapaasti toteuttaa esim. sadistisia taipumuksiaan. Asiakas ei siis välttämättä saa kaikkia haluamiaan perusteluita psykologin näkemyksille. Juuri tämä tekee projektiivisesta testauksesta hyvin epämiellyttävää ja siksi se on eettisesti vähintäänkin arvelluttavaa. Wartegginhan tekee vielä kuvottavammaksi sen natsi- ja rotuideologinen tausta.

z900 kirjoitti:

Ensinnäkin: koeta muistaa verbit ja oikeinkirjoitus!

Nimimerkillä "yms. tietoa" ei ole yhtään uskottavaa perustelua, kuten lähdeviitteitä tai linkkejä, esim. Warteggin tulkintaan - vain pohjalta "tiedän että on asiantuntijoita". Ainakin jokainen maisterin koulutuksen saanut ymmärtää ettei tuollaiset perustelut riitä. Minä - joka en todellakaan ole psykologi - olen kuitenkin laittanut tuonne linkkejä, joiden pohjalta jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä. Sitä paitsi jokainen on voinut hiljattain lukea lehdistä kuinka joku merkittävä Tampereen yliopiston psykologian professori on esittänyt Warteggin poistamisesta juuri näistä joukkotestauksista epäluotettavuutensa tähden.

Koska testin metodi ei ole avoin, se ei myöskään ole pätevä, sillä sitä ei voida alistaa tieteelliselle - tai ylipätänsä millekään julkiselle - keskustelulle. Samahan ongelma musteläikkien kanssa: Rorschachia kehittänyt Exner ei ole antanut avoimesti tutkimuksiaan muiden psykologien käyttöön. Myös itse Exnerin tutkimuksissa on myöhemmin huomattu olevan vakavia puutteita.
(lähde: Wood et al: What´s wrong with Rorschach?)
Netistä on myös löydettävissä ihan oikeiden psykologien näkemyksiä, että esim. verkosta löytyvät musteläikkämallivastaukset ovat jo mitätöineet Rorschachin testin. (Sorry, en tähän hätään löydä linkkiä, mutta kokeilkaapa googlettamista: discussions Rorschach)

Testit tuntuvat perustuvan täysin psykologin itse ilmoittamaansa pätevyyteen. Testipsykologi voi siis vapaasti toteuttaa esim. sadistisia taipumuksiaan. Asiakas ei siis välttämättä saa kaikkia haluamiaan perusteluita psykologin näkemyksille. Juuri tämä tekee projektiivisesta testauksesta hyvin epämiellyttävää ja siksi se on eettisesti vähintäänkin arvelluttavaa. Wartegginhan tekee vielä kuvottavammaksi sen natsi- ja rotuideologinen tausta.

Lue lisää

psykologi. Jos olisit, tietäisit, että projektiivisia testejä ei yritetäkään "alistaa" ns. tieteellisen tiedon kriteereihin. Mitä lähdeviitteisiin tulle, ei ole olemassa paikkaa, jossa jokainen tavallinen tallaaja voisi käydä ihmettelemässä testejä tai niiden tulkintaan liittyviä tietoja. Netissä olevat testit eivät ole aitoja ja, jos nyt joku haluaa uskoa ohjeita, joita täälläkin viljellään, siitä vaan. Tosiasia kuitenkin on, että testeihin ei voi oikeita vastauksia antaa. Linkkejä ties mihin toki on, mutta kannattaa miettiä kuinka asiantuntevaa tieto niissä sitten on. Joukkotestautilanteessa käytettävistä projektiivisista testeistä voidaan olla montaa mieltä, mutta se nyt ei liittynyt itse asiassa edelliseen viestiini millään tavalla. Se että testejä ei voisi alistaa keskustelulle ei pidä paikkaansa. Keskustellahan voi, mutta se tekeekö se testistä oikeutetumman, on toinen juttu. Juuri se, että ajattelet psykologin voivan tulkita testejä esim. sadististen taipumustensa ohjaamina, jo osoittaa sen, että et todella tiedä millaiset tulkintaohjeet me saamme. Tämä ei tarkoita sitä, että mielestäni testejä voisi käyttää joka tilanteessa, mutta huomatkaa myös niiden käyttökelpoisuus. Mitä natsitaustaan tulee: aika moni täysin tieteelle alisteinenkin ideologia on saksalaisen kehittämä, joten älä anna rasistisuutesi hämärtää ajatteluasi. Muutenkin taidat olla vähän takakireä, kun kiinnität huomiota niinkin mitättömiin asioihin kun verbien puuttumiseen. Se nyt sattuu olemaan aika yleistä kun on lausuntoja tehnyt, enkä aio vuoksesi siihen huomiota kiinnittää. Kiitos mielenkiinnostasi asiaa kohtaan, toivottavasti joskus pääset tutustumaan ihan oikeasti projektiivisiin testeihin.

et ole kirjoitti:

psykologi. Jos olisit, tietäisit, että projektiivisia testejä ei yritetäkään "alistaa" ns. tieteellisen tiedon kriteereihin. Mitä lähdeviitteisiin tulle, ei ole olemassa paikkaa, jossa jokainen tavallinen tallaaja voisi käydä ihmettelemässä testejä tai niiden tulkintaan liittyviä tietoja. Netissä olevat testit eivät ole aitoja ja, jos nyt joku haluaa uskoa ohjeita, joita täälläkin viljellään, siitä vaan. Tosiasia kuitenkin on, että testeihin ei voi oikeita vastauksia antaa. Linkkejä ties mihin toki on, mutta kannattaa miettiä kuinka asiantuntevaa tieto niissä sitten on. Joukkotestautilanteessa käytettävistä projektiivisista testeistä voidaan olla montaa mieltä, mutta se nyt ei liittynyt itse asiassa edelliseen viestiini millään tavalla. Se että testejä ei voisi alistaa keskustelulle ei pidä paikkaansa. Keskustellahan voi, mutta se tekeekö se testistä oikeutetumman, on toinen juttu. Juuri se, että ajattelet psykologin voivan tulkita testejä esim. sadististen taipumustensa ohjaamina, jo osoittaa sen, että et todella tiedä millaiset tulkintaohjeet me saamme. Tämä ei tarkoita sitä, että mielestäni testejä voisi käyttää joka tilanteessa, mutta huomatkaa myös niiden käyttökelpoisuus. Mitä natsitaustaan tulee: aika moni täysin tieteelle alisteinenkin ideologia on saksalaisen kehittämä, joten älä anna rasistisuutesi hämärtää ajatteluasi. Muutenkin taidat olla vähän takakireä, kun kiinnität huomiota niinkin mitättömiin asioihin kun verbien puuttumiseen. Se nyt sattuu olemaan aika yleistä kun on lausuntoja tehnyt, enkä aio vuoksesi siihen huomiota kiinnittää. Kiitos mielenkiinnostasi asiaa kohtaan, toivottavasti joskus pääset tutustumaan ihan oikeasti projektiivisiin testeihin.

Lue lisää

Antaa aika oudon kuvan "ammattitaidostasi"(annat ymmärtää olevasi psykologi) kun ryhdyt arvioimaan kirjoittajan ominaisuuksia asiasta keskustelun sijaan. Harmillista että olet niin "uskovainen" projektiivisiin testeihin ettet kestä keskustelua, vaan leimaat toisen "rasistiksi" ja "takakireäksi" pelkästään hänen muutaman kirjallisesti ilmaiseman näkemyksen perusteella - mutta niinhän nuo projektiotestaajat juuri tekevätkin ja usein niin virheellisesti.

Karmeaa jos (ja kun) testejä tekevät psykologit ovat tuollaisia: eivät kestä keskustelua, kritiikkiä, metodin kyseenalaistamista jne. No, jos tällainen tilanne tulisi vastaan esim. pääsykokeissa, olisi psykologin helppo analysoida "hulluksi" erimieltä tai vain kyseenalaistava ihminen.

Juuri se tekee tuosta ei-avoimiin menetelmiin perustuvasta testauksesta pahimmillaan väkivaltaista psykoterroria...

ei perusteluja kirjoitti:

Antaa aika oudon kuvan "ammattitaidostasi"(annat ymmärtää olevasi psykologi) kun ryhdyt arvioimaan kirjoittajan ominaisuuksia asiasta keskustelun sijaan. Harmillista että olet niin "uskovainen" projektiivisiin testeihin ettet kestä keskustelua, vaan leimaat toisen "rasistiksi" ja "takakireäksi" pelkästään hänen muutaman kirjallisesti ilmaiseman näkemyksen perusteella - mutta niinhän nuo projektiotestaajat juuri tekevätkin ja usein niin virheellisesti.

Karmeaa jos (ja kun) testejä tekevät psykologit ovat tuollaisia: eivät kestä keskustelua, kritiikkiä, metodin kyseenalaistamista jne. No, jos tällainen tilanne tulisi vastaan esim. pääsykokeissa, olisi psykologin helppo analysoida "hulluksi" erimieltä tai vain kyseenalaistava ihminen.

Juuri se tekee tuosta ei-avoimiin menetelmiin perustuvasta testauksesta pahimmillaan väkivaltaista psykoterroria...

Lue lisää

keskusteluahan se oli. Mikäli luet uudelleen viestini huomaat, että en viitannut takakireydessä muuhun kuin välittämiisi terveisiin verbittömyydestä ja kirjallisesta annistani. Työssäni en juurikaan käytä projektiivisia testejä, koska työskentelen paikassa, jossa niistä ei ole kuin harvoin hyötyä. Keskustelu on erittäin suotavaa, kunhan vain keskustellaan itse testeistä, ei niiden alkuperästä tai netistä löydettyjen viitteiden pohjalta. Selväähän on, että mikään testi ei ole validi joka paikkaan, en ole muuta väittänytkään. Jos nyt sitten noin paljon kiinnostaa, voin kertoa, että etenkin soveltuvuusarvioissa arvostetaan usein juuri ei niin normivastauksia. Hulluksi niillä ei ketään voida todeta, ei ainakaan soveltuvuuskokeissa. Eli ei huolta, ihan rauhassa voi osallistua pääsykokeisiin ja soveltuvuustesteihin! Se että kritisoidaan on ok, se, että yleistetään ja leimataan, ei!

sentään kirjoitti:

keskusteluahan se oli. Mikäli luet uudelleen viestini huomaat, että en viitannut takakireydessä muuhun kuin välittämiisi terveisiin verbittömyydestä ja kirjallisesta annistani. Työssäni en juurikaan käytä projektiivisia testejä, koska työskentelen paikassa, jossa niistä ei ole kuin harvoin hyötyä. Keskustelu on erittäin suotavaa, kunhan vain keskustellaan itse testeistä, ei niiden alkuperästä tai netistä löydettyjen viitteiden pohjalta. Selväähän on, että mikään testi ei ole validi joka paikkaan, en ole muuta väittänytkään. Jos nyt sitten noin paljon kiinnostaa, voin kertoa, että etenkin soveltuvuusarvioissa arvostetaan usein juuri ei niin normivastauksia. Hulluksi niillä ei ketään voida todeta, ei ainakaan soveltuvuuskokeissa. Eli ei huolta, ihan rauhassa voi osallistua pääsykokeisiin ja soveltuvuustesteihin! Se että kritisoidaan on ok, se, että yleistetään ja leimataan, ei!

Lue lisää

"Keskustelu on erittäin suotavaa, kunhan vain keskustellaan itse testeistä, ei niiden alkuperästä tai netistä löydettyjen viitteiden pohjalta."

Miksi ei voisi keskustella testin alkuperästä? Juuri alkuperän tunteminen varmasti lisäisi ymmärrystä asiaa kohtaan.

Internet-keskustelujen hyvä puoli on mielestäni juuri siinä, että tänne voi laittaa linkkejä, miksei niitä sitten voisi käyttää? Sivistyneeseen keskusteluun kuuluu mahdollisimman selkeän kielenkäytön ja kirjoittamisen lisäksi mielestäni viittaaminen sopivassa määrin. Tässä keskustelussa on linkitetty mm. seuraaviin paikkoihin:
- Kuopion yliopiston sosiaalipsykologian laitos
- Scientific American, tieteellinen aikakauslehti
- Yhdysvaltain psykologinen yhdistys
- Psykologi -lehti, eli Suomen psykologinen yhdistys
Em. mainittujen kirjoittajat ovat ihan oikeita psykologeja - eivät keskustelupalstalla nimimerkin taakse kätkytyviä hahmoja.

Huomautat minulle lukutaidostani. Aikaisemmin toivotit että joskus "pääsen" tutustumaan oikeaan projektiiviseen testiin. Luepas itse keskusteluketju tarkemmin - kokemusta nimittäin on.

"Mitä lähdeviitteisiin tulee ei ole olemassa paikkaa, jossa jokainen tavallinen tallaaja voisi käydä ihmettelemässä testejä tai niiden tulkintaan liittyviä tietoja."

Sen kun vaan kävelee yliopiston kirjastoon - siellä luettavaa löytyy. Warteggin ohjeistuksen on kirjoittanut esim. Gardziella, Rorschachin taas Exner jne... Itse olen imuroinut verkosta skannatut Ro-taulut, joiden aitouden olen varmistanut psykologilta.

Mitä tieteellisyyteen tulee - sitä ei ole, sehän on omista vastauksistasikin luettavissa.

Ok, palataanpa itse aiheeseen ja keskusteluun, joka on Warteggin ja muiden projektiivisten testien käyttö nimenomaan oppilaitosten valintakokeissa. Itse olen kantani varmaan ilmaissut - viitateen saamaani mielestäni ihan luotettavaan tietoon - kieltämättä omalla erittäin negatiivisella kokemuksellakin on vaikutuksensa. Asiaahan aikanaan ei mitenkään perusteltu ja selitelty...

Kiinnostaisi tietää millaisia tuntemuksia ihmisillä on juuri valintakokeissa tehdyistä projektiivisista testeistä (Wartegg, Ro, lauseentäydennys ym.)

Ja miksi niin monilla on kovin ikäviä kokemuksia testaamisesta, vaikka ihan fiilis-pohjalta ("jäi niljakas olo"). Jos ihan jää ikävä fiilis, kai sitten voi jo keskustella myös testaamisen eettisyydestä.

Toivoisin ystävällisesti ettet enää menisi henkilökohtaisuuksiin (rasisti, takakireä) varsinkaan kun nuo kuvatut ominaisuudet eivät pidä paikkaansa kohdallani.

z900 kirjoitti:

"Keskustelu on erittäin suotavaa, kunhan vain keskustellaan itse testeistä, ei niiden alkuperästä tai netistä löydettyjen viitteiden pohjalta."

Miksi ei voisi keskustella testin alkuperästä? Juuri alkuperän tunteminen varmasti lisäisi ymmärrystä asiaa kohtaan.

Internet-keskustelujen hyvä puoli on mielestäni juuri siinä, että tänne voi laittaa linkkejä, miksei niitä sitten voisi käyttää? Sivistyneeseen keskusteluun kuuluu mahdollisimman selkeän kielenkäytön ja kirjoittamisen lisäksi mielestäni viittaaminen sopivassa määrin. Tässä keskustelussa on linkitetty mm. seuraaviin paikkoihin:
- Kuopion yliopiston sosiaalipsykologian laitos
- Scientific American, tieteellinen aikakauslehti
- Yhdysvaltain psykologinen yhdistys
- Psykologi -lehti, eli Suomen psykologinen yhdistys
Em. mainittujen kirjoittajat ovat ihan oikeita psykologeja - eivät keskustelupalstalla nimimerkin taakse kätkytyviä hahmoja.

Huomautat minulle lukutaidostani. Aikaisemmin toivotit että joskus "pääsen" tutustumaan oikeaan projektiiviseen testiin. Luepas itse keskusteluketju tarkemmin - kokemusta nimittäin on.

"Mitä lähdeviitteisiin tulee ei ole olemassa paikkaa, jossa jokainen tavallinen tallaaja voisi käydä ihmettelemässä testejä tai niiden tulkintaan liittyviä tietoja."

Sen kun vaan kävelee yliopiston kirjastoon - siellä luettavaa löytyy. Warteggin ohjeistuksen on kirjoittanut esim. Gardziella, Rorschachin taas Exner jne... Itse olen imuroinut verkosta skannatut Ro-taulut, joiden aitouden olen varmistanut psykologilta.

Mitä tieteellisyyteen tulee - sitä ei ole, sehän on omista vastauksistasikin luettavissa.

Ok, palataanpa itse aiheeseen ja keskusteluun, joka on Warteggin ja muiden projektiivisten testien käyttö nimenomaan oppilaitosten valintakokeissa. Itse olen kantani varmaan ilmaissut - viitateen saamaani mielestäni ihan luotettavaan tietoon - kieltämättä omalla erittäin negatiivisella kokemuksellakin on vaikutuksensa. Asiaahan aikanaan ei mitenkään perusteltu ja selitelty...

Kiinnostaisi tietää millaisia tuntemuksia ihmisillä on juuri valintakokeissa tehdyistä projektiivisista testeistä (Wartegg, Ro, lauseentäydennys ym.)

Ja miksi niin monilla on kovin ikäviä kokemuksia testaamisesta, vaikka ihan fiilis-pohjalta ("jäi niljakas olo"). Jos ihan jää ikävä fiilis, kai sitten voi jo keskustella myös testaamisen eettisyydestä.

Toivoisin ystävällisesti ettet enää menisi henkilökohtaisuuksiin (rasisti, takakireä) varsinkaan kun nuo kuvatut ominaisuudet eivät pidä paikkaansa kohdallani.

Lue lisää

eli siihen keskusteluun. Olen pahoillani, jos koit loukkaavana puolustautumiseni, kun puutuit kirjoittamiseeni. Eipä jatketa siitä enää. Keskusteluun alkuperästä puuttuessani viittasin testin natsisaksaan yhdistämiseen. Juuret on hyvä tuntea, mutta silloin huomataan myös em. viittauksen virheellisyys. Kaikki nyt esiin tuomasi viittaukset ovat ihan ok, niissähän keskustellaan asiasta, mutta edellä puhuttiin siitä miten testien tulkinta esim. sadististen mieltymysten vuoksi on kyseenalaista. En ole lukenut kaikkia noita, mutta esim. psykologi lehdessä ei 100% varmuudella puhuta tuohon sävyyn. En huomauttanut lukutaidostasi, mutta kai sen niinkin voi kokea. Sanoessani, että toivottavasti pääset tutustumaan testeihin, toivon, että pääset tulkitsemaan tai kuuntelemaan luentoa asiasta. Itse nimittäin juuri samaisilla luennoilla vihdoin ymmärsin, että projektiivisilla testeillä saadaan oikeasti normitettavaa tietoa, ei arvailuja. Yliopiston kirjastosta todella löytyy hyviä teoksia, mutta itse en ainakaan päässyt ennen oman Warteggini tulkintaa ja Garziellan muistiinpanojen läpikäyntiä todella sisälle testiin. Jos sinä pääsit, hyvä niin. Tuohon netistä imurointiin on pakko suhtautua varauksella; alkuperäisistä tauluista ei varmasti saa edes skannaamalla "aitoja" ja olisi ihme, jos joku psykologi olisi halunnut aidot nettiin vuotaa...
Mielestäni projektiiviset testit ovat toimivia soveltuvuustesteissä ja etenkin Wartegg, koska siinä saadaan kuva paineen alla työskentelystä. Ryhmätestauksena niitä ei kuitenkaan mielestäni tulisi käyttää, koska tällöin menetetään paljon tärkeää laadullistatietoa. Haluaisin tietää, todellako projektiivisista testeistä jää paha olo? Voisiko kyseessä olla jokaisesta testistä ja itse testitilanteesta jäävä paha olo?

päästiin asiaan kirjoitti:

eli siihen keskusteluun. Olen pahoillani, jos koit loukkaavana puolustautumiseni, kun puutuit kirjoittamiseeni. Eipä jatketa siitä enää. Keskusteluun alkuperästä puuttuessani viittasin testin natsisaksaan yhdistämiseen. Juuret on hyvä tuntea, mutta silloin huomataan myös em. viittauksen virheellisyys. Kaikki nyt esiin tuomasi viittaukset ovat ihan ok, niissähän keskustellaan asiasta, mutta edellä puhuttiin siitä miten testien tulkinta esim. sadististen mieltymysten vuoksi on kyseenalaista. En ole lukenut kaikkia noita, mutta esim. psykologi lehdessä ei 100% varmuudella puhuta tuohon sävyyn. En huomauttanut lukutaidostasi, mutta kai sen niinkin voi kokea. Sanoessani, että toivottavasti pääset tutustumaan testeihin, toivon, että pääset tulkitsemaan tai kuuntelemaan luentoa asiasta. Itse nimittäin juuri samaisilla luennoilla vihdoin ymmärsin, että projektiivisilla testeillä saadaan oikeasti normitettavaa tietoa, ei arvailuja. Yliopiston kirjastosta todella löytyy hyviä teoksia, mutta itse en ainakaan päässyt ennen oman Warteggini tulkintaa ja Garziellan muistiinpanojen läpikäyntiä todella sisälle testiin. Jos sinä pääsit, hyvä niin. Tuohon netistä imurointiin on pakko suhtautua varauksella; alkuperäisistä tauluista ei varmasti saa edes skannaamalla "aitoja" ja olisi ihme, jos joku psykologi olisi halunnut aidot nettiin vuotaa...
Mielestäni projektiiviset testit ovat toimivia soveltuvuustesteissä ja etenkin Wartegg, koska siinä saadaan kuva paineen alla työskentelystä. Ryhmätestauksena niitä ei kuitenkaan mielestäni tulisi käyttää, koska tällöin menetetään paljon tärkeää laadullistatietoa. Haluaisin tietää, todellako projektiivisista testeistä jää paha olo? Voisiko kyseessä olla jokaisesta testistä ja itse testitilanteesta jäävä paha olo?

Lue lisää

Keskustelua on näköjään seurattu taajaan, mistä voidaan päätellä, että moni on kiinnostunut näistä testeistä. Ehkä projektiiviset testit on kuitenkin osuneet useiden kohdalle jättäen paljon hämmennystä ja kysymyksiä. Tässäpä muutama kysymys, joihin varmasti täältä etsitään vastauksia:

1. Miksi projektiivisia testejä tehdään (oppilaitosten valintakokeissa)? Miksi normaalit alaan liittyvät valintakokeet eivät riitä?
2. Mitä tietoa testeillä pyritään saamaan? Miten tietoa saadaan?
3. Miten vastauksia tulkitaan (kaivataan konkreettisia esimerkkejä)?
4. Millaisia vastauksia kukin on antanut ja mitä niistä on sanottu?
5. Miksi metodiikka on niin salattua?

Noista inhoista fiiliksistä omalta osaltani, voin todeta sen että kysymyksessä ei ole kaikista testeistä tuleva, koska valintakokeet, työpaikkahaastattelut ym. joissa olen ollut mukana, ovat olleet selitettävissä ja perusteltavissa ja sitä kautta hyvin ymmärrettävissä. Tuo em. fataali musteläikkätesti kun oli sellainen ettei mitään perusteltu, eli en saanut vastauksia noihin kysymyksiin aikanaan. Paitsi että monta monta vuotta vuotta myöhemmin ko. psykologi myönsi tehneensä virhearvioinnin kohdallani...

z900 kirjoitti:

Keskustelua on näköjään seurattu taajaan, mistä voidaan päätellä, että moni on kiinnostunut näistä testeistä. Ehkä projektiiviset testit on kuitenkin osuneet useiden kohdalle jättäen paljon hämmennystä ja kysymyksiä. Tässäpä muutama kysymys, joihin varmasti täältä etsitään vastauksia:

1. Miksi projektiivisia testejä tehdään (oppilaitosten valintakokeissa)? Miksi normaalit alaan liittyvät valintakokeet eivät riitä?
2. Mitä tietoa testeillä pyritään saamaan? Miten tietoa saadaan?
3. Miten vastauksia tulkitaan (kaivataan konkreettisia esimerkkejä)?
4. Millaisia vastauksia kukin on antanut ja mitä niistä on sanottu?
5. Miksi metodiikka on niin salattua?

Noista inhoista fiiliksistä omalta osaltani, voin todeta sen että kysymyksessä ei ole kaikista testeistä tuleva, koska valintakokeet, työpaikkahaastattelut ym. joissa olen ollut mukana, ovat olleet selitettävissä ja perusteltavissa ja sitä kautta hyvin ymmärrettävissä. Tuo em. fataali musteläikkätesti kun oli sellainen ettei mitään perusteltu, eli en saanut vastauksia noihin kysymyksiin aikanaan. Paitsi että monta monta vuotta vuotta myöhemmin ko. psykologi myönsi tehneensä virhearvioinnin kohdallani...

Lue lisää

1. Projektiivisia testejä käytetään, jotta saadaan tietoa ihmisen tavasta toimia tietyissä tilanteissa, esim. paineen alla. Lisäksi ne kertovat ihmisen ajatustavoista ja esim. luovuudesta jne. Tätä tietoa ei kykyosioista saa ja pelkkien kykytestien avulla usein ei saada eroa kahden hakijan välille.
2. -"- Tietoa saadaan paitsi pisteityksen kautta myös observoimalla tutkittavan tapaa toimia, esim. käytettyjä strategioita.
3. Tulkinnasta ei kovin suoria esimerkkejä voi antaa, mutta aina tulkitaan paitsi sisältö, myös käytetty aika (aikarajoitteisissa), vastausjärjestys, johdonmukaisuus jne. Esim. Ro:ssa lisäksi pisteitetään vastaus eri skaalaan, jotka on saatu faktorianalyysistä, eli kuvaavat eri persoonallisuudenpiirrettä ja latautuvat jollakin arvolla tähän faktoriin.
4. Ns. normivastaukset on koottu testin standardoinnin aikana, jokaista vastausta verrataan normiarvoihin. Ei ole siis olemassa oikeaa vastausta, vain enemmän tai vähemmän normivastauksia. Riippuu sitten tilanteesta etsitäänkö normi tyyppiä vai vähemmän normivastauksia antavaa. Se mitä vastauksista sanotaan, riippuu siitä mitä haetaan (Soveltuvuustesteissä aina testintilaaja on kertonut millaista tyyppiä etsitään)
5. Metodiikka on salattua, koska juuri tietovuotojen vuoksi testien validiteetti laskee. Toisekseen estetään se, että testejä ei käytetä väärin, ilman asiantuntevaa koulutusta. Testit ovat vain psykologien käytössä.

Musteläiskien selittämättä jättäminen varmaankin kohdallasi liittyi juuri kohtaan 5. Jos joskus uudelleen läiskät ovat edessäsi, ei ole hyvä jos tiedät vastaukset.

vastauksia kirjoitti:

1. Projektiivisia testejä käytetään, jotta saadaan tietoa ihmisen tavasta toimia tietyissä tilanteissa, esim. paineen alla. Lisäksi ne kertovat ihmisen ajatustavoista ja esim. luovuudesta jne. Tätä tietoa ei kykyosioista saa ja pelkkien kykytestien avulla usein ei saada eroa kahden hakijan välille.
2. -"- Tietoa saadaan paitsi pisteityksen kautta myös observoimalla tutkittavan tapaa toimia, esim. käytettyjä strategioita.
3. Tulkinnasta ei kovin suoria esimerkkejä voi antaa, mutta aina tulkitaan paitsi sisältö, myös käytetty aika (aikarajoitteisissa), vastausjärjestys, johdonmukaisuus jne. Esim. Ro:ssa lisäksi pisteitetään vastaus eri skaalaan, jotka on saatu faktorianalyysistä, eli kuvaavat eri persoonallisuudenpiirrettä ja latautuvat jollakin arvolla tähän faktoriin.
4. Ns. normivastaukset on koottu testin standardoinnin aikana, jokaista vastausta verrataan normiarvoihin. Ei ole siis olemassa oikeaa vastausta, vain enemmän tai vähemmän normivastauksia. Riippuu sitten tilanteesta etsitäänkö normi tyyppiä vai vähemmän normivastauksia antavaa. Se mitä vastauksista sanotaan, riippuu siitä mitä haetaan (Soveltuvuustesteissä aina testintilaaja on kertonut millaista tyyppiä etsitään)
5. Metodiikka on salattua, koska juuri tietovuotojen vuoksi testien validiteetti laskee. Toisekseen estetään se, että testejä ei käytetä väärin, ilman asiantuntevaa koulutusta. Testit ovat vain psykologien käytössä.

Musteläiskien selittämättä jättäminen varmaankin kohdallasi liittyi juuri kohtaan 5. Jos joskus uudelleen läiskät ovat edessäsi, ei ole hyvä jos tiedät vastaukset.

Lue lisää

Onko oikein pakottaa ihmisiä testeihin (käytännössä pakotetaan), joista he eivät testitilanteessa, tai jälkeenpäinkään tiedä mitään?

Entäpä virhemahdollisuus? Tässäkin keskusteluketjussa on kaksi alansa opiskelupaikan psykologisten testien takia menettänyttä (kuitenkin toimivat alallaan). Tähän kysymykseen on varmasti helppo antaa tilastollinen vastaus, mutta kun ihmiset ovat yksilöllisiä ja tällaisissä tapauksissa yksikin virhearvio on liikaa - etenkin jos hakija on muuten hyvin menestynyt pääsykokeessa. Kuinka moni innokas on lannistunut yrittämästä haluamalleen alalle jo kaksikymppisenä, jos hänelle on pääsykokeessa esittetty arvio alalle sopimattomuudesta. Tätä tilastot eivät kerro. On totta että tulevaisuus voi olla kiinni pääsykokeissa tehdystä projektiivisesta testistä. Ja koska metodiikka on salaista, on tuo aikaisempi viittaukseni psykologin julmiin taipumuksiinkin ihan mahdollista. Ei ihme että testejä pelätään ja vinkkejä vastauksiin etsitään nettikeskustelupalstoilta.

Onko oikein katsoa ihmistä muutenkaan pelkästään normien mukaan? Esim. tuossa Exnerin normituksien perustutkimuksessa on lähtetteni mukaan vakavia puutteita, SciAmin artikkelissa kerrottiin tutkimuksesta, jonka mukaan 1/6:lla musteläikillä testatuista 123:sta ilmensi vastauksissaan skitsofreenikon piirteitä...Jos julkisuudessa on tällaista tulosta, ei ole ihme että jotkut testattavat pelkäävät tulevansa hulluiksi leimatuiksi ihan vain pääsykokeissa.

jne. jne.

päästiin asiaan kirjoitti:

eli siihen keskusteluun. Olen pahoillani, jos koit loukkaavana puolustautumiseni, kun puutuit kirjoittamiseeni. Eipä jatketa siitä enää. Keskusteluun alkuperästä puuttuessani viittasin testin natsisaksaan yhdistämiseen. Juuret on hyvä tuntea, mutta silloin huomataan myös em. viittauksen virheellisyys. Kaikki nyt esiin tuomasi viittaukset ovat ihan ok, niissähän keskustellaan asiasta, mutta edellä puhuttiin siitä miten testien tulkinta esim. sadististen mieltymysten vuoksi on kyseenalaista. En ole lukenut kaikkia noita, mutta esim. psykologi lehdessä ei 100% varmuudella puhuta tuohon sävyyn. En huomauttanut lukutaidostasi, mutta kai sen niinkin voi kokea. Sanoessani, että toivottavasti pääset tutustumaan testeihin, toivon, että pääset tulkitsemaan tai kuuntelemaan luentoa asiasta. Itse nimittäin juuri samaisilla luennoilla vihdoin ymmärsin, että projektiivisilla testeillä saadaan oikeasti normitettavaa tietoa, ei arvailuja. Yliopiston kirjastosta todella löytyy hyviä teoksia, mutta itse en ainakaan päässyt ennen oman Warteggini tulkintaa ja Garziellan muistiinpanojen läpikäyntiä todella sisälle testiin. Jos sinä pääsit, hyvä niin. Tuohon netistä imurointiin on pakko suhtautua varauksella; alkuperäisistä tauluista ei varmasti saa edes skannaamalla "aitoja" ja olisi ihme, jos joku psykologi olisi halunnut aidot nettiin vuotaa...
Mielestäni projektiiviset testit ovat toimivia soveltuvuustesteissä ja etenkin Wartegg, koska siinä saadaan kuva paineen alla työskentelystä. Ryhmätestauksena niitä ei kuitenkaan mielestäni tulisi käyttää, koska tällöin menetetään paljon tärkeää laadullistatietoa. Haluaisin tietää, todellako projektiivisista testeistä jää paha olo? Voisiko kyseessä olla jokaisesta testistä ja itse testitilanteesta jäävä paha olo?

Lue lisää

Tästähän tuli ihan mielenkiintoinen ja hedelmällinen (ja monille myös ajankohtainen) keskustelu. Tuo "paha olo" jäi näköjään monelle kaikumaan mieleen, ainakin minulla se paha tai niljakas olo tuli siitä, että se psykologi kyseli sellaisia ihmeellisen "tavallisia" kysymyksiä, ei oikeastaan reagoinut mitenkään kuunnellessaan vastauksiani. Kuitenkin tiesin, että se arvioi jatkuvasti käytöstäni, puhettani yms. eleitä. Eli siinä tavallaan antoi itse kaikkensa sen haastattelun eteen, mutta psykologi pysytteli todella etäisenä/neutraalina ja jatkoi vaan kyselyä. Haastateltava jäi täysin vaille minkäänlaista palautetta. Ymmärrän, että tuo on aika tavallista psykologin haastatteluissa. Eihän psykologi oikein voi heittäytyä mukaan kaikkeen mitä sanon oman mielenkiintonsa perusteella, vaan haastattelun täytyy pysyä kuosissaan... omalla kohdallani erityisen epämiellyttävä kokemus oli kun jouduin kertomaan vakavasti sairaasta äidistäni, tuli tippa linssiin ja psykologilta ei oikein vastakaikua tullut. Yleensähän hyvä kuuntelija osaa jotenkin lohduttaa, mutta tämä olikin poikkeustapaus. Ymmärrän sen siltä osin. Muiden puolesta minun on tietenkin vaikea sanoa mitään tuosta pahasta olosta, mutta varmaan moni kokee kiusalliseksi sen, että psykologi saa selville henkilökohtaisia asioita ja itse jää haastattelun jälkeen ihmettelemään mitä haastattelussa sitten todella tapahtuikaan. Joku arvioi ihmisestä sellaisia puolia, joista itse ei ole edes täysin tietoinen... kiusallista.

oonko hullu? kirjoitti:

Tästähän tuli ihan mielenkiintoinen ja hedelmällinen (ja monille myös ajankohtainen) keskustelu. Tuo "paha olo" jäi näköjään monelle kaikumaan mieleen, ainakin minulla se paha tai niljakas olo tuli siitä, että se psykologi kyseli sellaisia ihmeellisen "tavallisia" kysymyksiä, ei oikeastaan reagoinut mitenkään kuunnellessaan vastauksiani. Kuitenkin tiesin, että se arvioi jatkuvasti käytöstäni, puhettani yms. eleitä. Eli siinä tavallaan antoi itse kaikkensa sen haastattelun eteen, mutta psykologi pysytteli todella etäisenä/neutraalina ja jatkoi vaan kyselyä. Haastateltava jäi täysin vaille minkäänlaista palautetta. Ymmärrän, että tuo on aika tavallista psykologin haastatteluissa. Eihän psykologi oikein voi heittäytyä mukaan kaikkeen mitä sanon oman mielenkiintonsa perusteella, vaan haastattelun täytyy pysyä kuosissaan... omalla kohdallani erityisen epämiellyttävä kokemus oli kun jouduin kertomaan vakavasti sairaasta äidistäni, tuli tippa linssiin ja psykologilta ei oikein vastakaikua tullut. Yleensähän hyvä kuuntelija osaa jotenkin lohduttaa, mutta tämä olikin poikkeustapaus. Ymmärrän sen siltä osin. Muiden puolesta minun on tietenkin vaikea sanoa mitään tuosta pahasta olosta, mutta varmaan moni kokee kiusalliseksi sen, että psykologi saa selville henkilökohtaisia asioita ja itse jää haastattelun jälkeen ihmettelemään mitä haastattelussa sitten todella tapahtuikaan. Joku arvioi ihmisestä sellaisia puolia, joista itse ei ole edes täysin tietoinen... kiusallista.

Lue lisää

esiin se "harhaluulo" että psykologit koko ajan tarkkailevat ja rekisteröivät jokaisen ilmeen ja eleen. Se ei ole meidän työtämme, emme sentään omaa maagisia kykyjä. Haastattelutilanteessa (jos siis kyseessä soveltuvuuskoe) ei ole tarkoitus aloittaa terapiasuhdetta, joten psykologi ei saa puuttua tilanteeseen, jossa tunteet pinnassa. Siitä vasta paha olo jäisikin. On olemassa myös terapiasuuntaus, joka saattaa ensin hämmentää, siinä ei terapeutti saata sanoa mitään, ei edes vastata kellonaikaa kysyttäessä. Tästä ei nyt kuitenkaan ollut kyse. Jääkö sinulle paha olo aina jos uudelle ihmiselle itsestäsi kertoessasi et saa vastakaikua? Psykologin työhön konsulttina ei liity muu kuin työhistorian selvitys. Seuraavaksi sitten kysytään, että miksi siitä perheestä sitten kysytään. Jotkut konsulttifirmat eivät kysykään, toiset haluavat tietoa sitoutumiseen ja ihmissuhteisiin liittyvistä asioista. Ei tietenkään ole tarkoitus, että ihminen tuntee olonsa epämiellyttäväksi haastattelun jälkeen, ehkä ei kannatakaan aukaista niitä kipeimpiä haavoja, koska ilman hoitosuhdetta ei psykologi voi paljon tehdä. Tässä tapauksessa toki osanotto olisi ollut paikallaan. Olisiko ollut niin, että tilanne oli psykologillekin uusi? Muistakaa myös ensi kerralla, että psykologi ei tarkkaile jokaista liikettänne, vain ja ainoastaan joitakin reaktioita ja esim. syntyviä tunteita. Niin ja huomatkaa myös se, että jokainen ihminen tulkitsee sanattomia viestejä, psykologi ehkä vain osaa omaa toimintaansa ja havaintojaan enemmän tulkita.

z900 kirjoitti:

Onko oikein pakottaa ihmisiä testeihin (käytännössä pakotetaan), joista he eivät testitilanteessa, tai jälkeenpäinkään tiedä mitään?

Entäpä virhemahdollisuus? Tässäkin keskusteluketjussa on kaksi alansa opiskelupaikan psykologisten testien takia menettänyttä (kuitenkin toimivat alallaan). Tähän kysymykseen on varmasti helppo antaa tilastollinen vastaus, mutta kun ihmiset ovat yksilöllisiä ja tällaisissä tapauksissa yksikin virhearvio on liikaa - etenkin jos hakija on muuten hyvin menestynyt pääsykokeessa. Kuinka moni innokas on lannistunut yrittämästä haluamalleen alalle jo kaksikymppisenä, jos hänelle on pääsykokeessa esittetty arvio alalle sopimattomuudesta. Tätä tilastot eivät kerro. On totta että tulevaisuus voi olla kiinni pääsykokeissa tehdystä projektiivisesta testistä. Ja koska metodiikka on salaista, on tuo aikaisempi viittaukseni psykologin julmiin taipumuksiinkin ihan mahdollista. Ei ihme että testejä pelätään ja vinkkejä vastauksiin etsitään nettikeskustelupalstoilta.

Onko oikein katsoa ihmistä muutenkaan pelkästään normien mukaan? Esim. tuossa Exnerin normituksien perustutkimuksessa on lähtetteni mukaan vakavia puutteita, SciAmin artikkelissa kerrottiin tutkimuksesta, jonka mukaan 1/6:lla musteläikillä testatuista 123:sta ilmensi vastauksissaan skitsofreenikon piirteitä...Jos julkisuudessa on tällaista tulosta, ei ole ihme että jotkut testattavat pelkäävät tulevansa hulluiksi leimatuiksi ihan vain pääsykokeissa.

jne. jne.

Lue lisää

pakotetaanko ihmisiä testeihin. Saahan niistä kieltäytyä, mutta harva työnantaja sen tulkitsee niin, että ei ole mitään "salattavaa". Miksi ei halua antaa itsestään kuvaa työnantajan arviointiin? Kumman työnantaja valitsee, kieltäytyneen vai testit tehneen? Miten heitä voi edes verrata luotettavasti? Vaikeita kysymyksiä, mutta jos on oikein hyvä syy, ei vain se että hirvittää, ehkä kieltäytyminen ei haittaa... Mene ja tiedä.
Sitten taas se asia, että eihän työpaikkahaastattelussakaan kerrota, että millaista tyyppiä haetaan tai että vastasitko oikein tai miellytitkö haastattelijaa. Miksi sitten testien kohdalla olisi näin?
Virhemahdollisuus on kaikissa testeissä, myös kykytesteissä. Testitilanne on täysin erilainen kuin normaalitilanne, tottakai! Siksipä psykologit työpaikkatestauksissa antavat suosituksen, työnantaja päättää. Mitä taas tulee koulujen soveltuvuuskokeisiin, tekemällä monenlaisia testejä ja haastattelemalla, virheet tasoittuvat, joten eiköhän päästä aika hyvään lopputulokseen. En osaa näin suoriltaan sanoa näistä kahdesta tapauksesta mitään, mutta soveltuvuus kouluun on eri asia kuin soveltuvuus työssäoppimiseen. Joka tapauksessa ura ei ole kiinni projektiivisesta testistä!!!! Niitä ei koskaan käytetä ainoana arviointimenetelmänä.
Sitten vielä tuosta psykologin taipumuksesta ja sen vaikutuksesta tulkintaan. Tottakai kaikkiin arviointeihin liittyy vaara subjektiivisuudesta, mutta tilanne on täsmälleen sama kaikissa, sekä kvalitatiivisissa että kvantitatiivisissa, arvioissa.
Mites muuten kuin standardoitujen normien mukaan tuloksia voitaisiin verrata?! Sen verran vielä, että: omata piirteitä, ei ole sama kuin olla jotakin. Monessa meissä on varmasti skitsofreenisia, neuroottisia tai narsistisia piirteitä, mutta harvapa meistä saisi diagnoosin. Niin ja projektiivisilla testeillä ei diagnosoida.
Minun mielipiteeni on, että yhä psykologiaan ja projektiivisiin testeihin liittyy taijanomaisia luuloja ja pelkoja, joita ei kai koskaan saada täysin kitkettyä ilman että kaikki saisivat tarvittavan tiedon käsiinsä ja tällöin testit menettäisivät merkityksensä.

selkeästi kirjoitti:

esiin se "harhaluulo" että psykologit koko ajan tarkkailevat ja rekisteröivät jokaisen ilmeen ja eleen. Se ei ole meidän työtämme, emme sentään omaa maagisia kykyjä. Haastattelutilanteessa (jos siis kyseessä soveltuvuuskoe) ei ole tarkoitus aloittaa terapiasuhdetta, joten psykologi ei saa puuttua tilanteeseen, jossa tunteet pinnassa. Siitä vasta paha olo jäisikin. On olemassa myös terapiasuuntaus, joka saattaa ensin hämmentää, siinä ei terapeutti saata sanoa mitään, ei edes vastata kellonaikaa kysyttäessä. Tästä ei nyt kuitenkaan ollut kyse. Jääkö sinulle paha olo aina jos uudelle ihmiselle itsestäsi kertoessasi et saa vastakaikua? Psykologin työhön konsulttina ei liity muu kuin työhistorian selvitys. Seuraavaksi sitten kysytään, että miksi siitä perheestä sitten kysytään. Jotkut konsulttifirmat eivät kysykään, toiset haluavat tietoa sitoutumiseen ja ihmissuhteisiin liittyvistä asioista. Ei tietenkään ole tarkoitus, että ihminen tuntee olonsa epämiellyttäväksi haastattelun jälkeen, ehkä ei kannatakaan aukaista niitä kipeimpiä haavoja, koska ilman hoitosuhdetta ei psykologi voi paljon tehdä. Tässä tapauksessa toki osanotto olisi ollut paikallaan. Olisiko ollut niin, että tilanne oli psykologillekin uusi? Muistakaa myös ensi kerralla, että psykologi ei tarkkaile jokaista liikettänne, vain ja ainoastaan joitakin reaktioita ja esim. syntyviä tunteita. Niin ja huomatkaa myös se, että jokainen ihminen tulkitsee sanattomia viestejä, psykologi ehkä vain osaa omaa toimintaansa ja havaintojaan enemmän tulkita.

Lue lisää

Se paha olo varmaan jäi sitten siitä epätietoisuudesta, mitä psykologin päässä oikein liikkui siinä haastattelussa. Kuitenkin se opiskelupaikka on minulle tärkeä, enkä tiedä menikö se psykologin osio kokeesta hyvin vai huonosti. Jos tuollainen psykologin haastattelu olisi ollut ihan tavallisena päivänä ilman sen kummempaa tarkoitusta, ei se olisi paljoa eronnut tavallisesta, tylsästä keskustelusta. Siksi varmaan alunperin tämän viestini kirjoitinkin, että saisin jonkinlaisia viitteitä siitä, miten "hyvin suoritetun" psykologin haastattelun/psykologisen testin pitäisi mennä.

Tähän mennessä olen ymmärtänyt noista vastauksista, että piirrostehtävässä luovuus on plussaa tietyssä määrin, psykologi on varsin inhimillinen olento, joka ei tuollaisessa haastattelussa näe kuitenkaan kovin syvälle, mutta sen perusteella silti tulkitsee niitä psykologisia testejä, ja että kohdallani taisi olla paha virhe alkaa herkistelemään, vaikka aihe olikin kipeä. Mutta on kai silti jotain piirteitä, mitä se psykologi osaa pisteyttää käyttäytymisen/sanattoman viestinnän perusteella? Uskon olleeni siinä haastattelussa rauhallinen, kohtelias, en mikään täysi tuppisuu vaan ihan normaali ihminen, tosin osoitin jo herkän puoleni siinä kymmenen minuutin aikana... mutta ei kai se voinut kovin kamala virhe olla? Terveyskeskustyössä tuskin voi olla haittaa jos on jollain tapaa empaattinen/osaa näyttää tunteitaan ja olla avoin. Kuitenkin osasin tehdä selväksi, etten ole mikään häslääjätyyppi vaan rauhallinen ihminen, jolla vain sattui olemaan elämässä vaikea asia meneillään.

oonko hullu? kirjoitti:

Se paha olo varmaan jäi sitten siitä epätietoisuudesta, mitä psykologin päässä oikein liikkui siinä haastattelussa. Kuitenkin se opiskelupaikka on minulle tärkeä, enkä tiedä menikö se psykologin osio kokeesta hyvin vai huonosti. Jos tuollainen psykologin haastattelu olisi ollut ihan tavallisena päivänä ilman sen kummempaa tarkoitusta, ei se olisi paljoa eronnut tavallisesta, tylsästä keskustelusta. Siksi varmaan alunperin tämän viestini kirjoitinkin, että saisin jonkinlaisia viitteitä siitä, miten "hyvin suoritetun" psykologin haastattelun/psykologisen testin pitäisi mennä.

Tähän mennessä olen ymmärtänyt noista vastauksista, että piirrostehtävässä luovuus on plussaa tietyssä määrin, psykologi on varsin inhimillinen olento, joka ei tuollaisessa haastattelussa näe kuitenkaan kovin syvälle, mutta sen perusteella silti tulkitsee niitä psykologisia testejä, ja että kohdallani taisi olla paha virhe alkaa herkistelemään, vaikka aihe olikin kipeä. Mutta on kai silti jotain piirteitä, mitä se psykologi osaa pisteyttää käyttäytymisen/sanattoman viestinnän perusteella? Uskon olleeni siinä haastattelussa rauhallinen, kohtelias, en mikään täysi tuppisuu vaan ihan normaali ihminen, tosin osoitin jo herkän puoleni siinä kymmenen minuutin aikana... mutta ei kai se voinut kovin kamala virhe olla? Terveyskeskustyössä tuskin voi olla haittaa jos on jollain tapaa empaattinen/osaa näyttää tunteitaan ja olla avoin. Kuitenkin osasin tehdä selväksi, etten ole mikään häslääjätyyppi vaan rauhallinen ihminen, jolla vain sattui olemaan elämässä vaikea asia meneillään.

Lue lisää

olikin. Eli psykologi tulkitsi asian näin. Virhettä et varmasti tehnyt, ei oikein voi tehdä virhettä, jos ei nyt sitten hauku haastettelevaa psykologia. Se ehkä voitaisiin virheeksi tulkita. Tässäkin tapauksessa täytyy vain sanoa, että olisiko ollut niin, että syy ei olisikaan todella ollut tässä tilanteessa vaan jossain ihan muussa, mutta koska tilanne oli sinulle tunteellinen, se jäi mieleen ja se päällimmäiseksi tuntui vaikuttaneen hylkäykseen? Aina tietysti tapauskohtaista.

oonko hullu? kirjoitti:

Se paha olo varmaan jäi sitten siitä epätietoisuudesta, mitä psykologin päässä oikein liikkui siinä haastattelussa. Kuitenkin se opiskelupaikka on minulle tärkeä, enkä tiedä menikö se psykologin osio kokeesta hyvin vai huonosti. Jos tuollainen psykologin haastattelu olisi ollut ihan tavallisena päivänä ilman sen kummempaa tarkoitusta, ei se olisi paljoa eronnut tavallisesta, tylsästä keskustelusta. Siksi varmaan alunperin tämän viestini kirjoitinkin, että saisin jonkinlaisia viitteitä siitä, miten "hyvin suoritetun" psykologin haastattelun/psykologisen testin pitäisi mennä.

Tähän mennessä olen ymmärtänyt noista vastauksista, että piirrostehtävässä luovuus on plussaa tietyssä määrin, psykologi on varsin inhimillinen olento, joka ei tuollaisessa haastattelussa näe kuitenkaan kovin syvälle, mutta sen perusteella silti tulkitsee niitä psykologisia testejä, ja että kohdallani taisi olla paha virhe alkaa herkistelemään, vaikka aihe olikin kipeä. Mutta on kai silti jotain piirteitä, mitä se psykologi osaa pisteyttää käyttäytymisen/sanattoman viestinnän perusteella? Uskon olleeni siinä haastattelussa rauhallinen, kohtelias, en mikään täysi tuppisuu vaan ihan normaali ihminen, tosin osoitin jo herkän puoleni siinä kymmenen minuutin aikana... mutta ei kai se voinut kovin kamala virhe olla? Terveyskeskustyössä tuskin voi olla haittaa jos on jollain tapaa empaattinen/osaa näyttää tunteitaan ja olla avoin. Kuitenkin osasin tehdä selväksi, etten ole mikään häslääjätyyppi vaan rauhallinen ihminen, jolla vain sattui olemaan elämässä vaikea asia meneillään.

Lue lisää

Oppilaitosten valintakokeethan on tavallaan kilpailutilanne. Jos siellä on kirjallinen osuus, johon hakija vastaa huonosti huonon lukemisensa takia, on huonot pisteet ymmärrettävissä. Jos siellä on esim. työtehtävä, on sellaisestakin vahvuudet ja heikkoudet mahdollisessa palautteessa osoitettavissa.

Projektiivisissa testeissä hakijan oma persoona - ei siis taidot ja tiedot - pakotetaan kilpailutilanteeseen. Lisäksi kun vielä ei tiedä miten ja mitä pyritään selvittämään, syntyy helposti epätietoisuuden synnyttämää ahdistusta.

Ahdistus voi johtaa itseanalyysiin, jossa etsitään itsestä ja omasta persoonasta vikoja puutteita - tätä vikalistaa voi jatkaa koko lopunelämän. Varsinkin jos projektiivinen testi omalta osaltaan johtaa opiskelupaikasta hylkäämiseen, voi seurauksena olla vakava riittämättömyyden tunne, johon ei testin tehneeltä psykologilta todennäköisesti apua liikene.

Mikäli näin tapahtuu, on projektiivinen testaus todellakin väkivaltaista. Tuossa tulkinnoissahan on vielä se ongelma, että niitä vastauksia ei saa kolmannen osapuolen arvioitavissa - tämähän on mahdollista melkeinpä missä tahansa muussa pääsykoeosiossa.

z900 kirjoitti:

Oppilaitosten valintakokeethan on tavallaan kilpailutilanne. Jos siellä on kirjallinen osuus, johon hakija vastaa huonosti huonon lukemisensa takia, on huonot pisteet ymmärrettävissä. Jos siellä on esim. työtehtävä, on sellaisestakin vahvuudet ja heikkoudet mahdollisessa palautteessa osoitettavissa.

Projektiivisissa testeissä hakijan oma persoona - ei siis taidot ja tiedot - pakotetaan kilpailutilanteeseen. Lisäksi kun vielä ei tiedä miten ja mitä pyritään selvittämään, syntyy helposti epätietoisuuden synnyttämää ahdistusta.

Ahdistus voi johtaa itseanalyysiin, jossa etsitään itsestä ja omasta persoonasta vikoja puutteita - tätä vikalistaa voi jatkaa koko lopunelämän. Varsinkin jos projektiivinen testi omalta osaltaan johtaa opiskelupaikasta hylkäämiseen, voi seurauksena olla vakava riittämättömyyden tunne, johon ei testin tehneeltä psykologilta todennäköisesti apua liikene.

Mikäli näin tapahtuu, on projektiivinen testaus todellakin väkivaltaista. Tuossa tulkinnoissahan on vielä se ongelma, että niitä vastauksia ei saa kolmannen osapuolen arvioitavissa - tämähän on mahdollista melkeinpä missä tahansa muussa pääsykoeosiossa.

Lue lisää

Mikä tekee tietojen ja taitojen kilpailuttamisesta persoonan kilpailuttamista sopivampaa? Voihan kykyosiokin mennä esim. kerta toisensa jälkeen pieleen ja aiheuttaa ahdistusta. (Lähipiirissänikin tapahtunut) Jos projektiiviset testit aiheuttavat ylitsepääsemättömän alemmuuden tunteen, sopii kysyä miksi? Mikä juuri niissä niin kovin ahdistaa? Suurin osa testattavista joita olen tavannut pitävät niitä aivan samanlaisina testausmenetelminä kuin muitakin. Onhan kuitenkin niin, että pelkän projektiivisen testin perusteella ei ketään hylätä.
Soveltuvuustestauksessa on aina mukana useampi testaaja, joten tuo viittaus kolmannen osapuolen puuttumiseen ei pidä paikkaansa. Tietenkään täysin ulkopuoliselle testiä ei näytetä, mutta ei näytetä muitakaan testejä.

varmasti kirjoitti:

olikin. Eli psykologi tulkitsi asian näin. Virhettä et varmasti tehnyt, ei oikein voi tehdä virhettä, jos ei nyt sitten hauku haastettelevaa psykologia. Se ehkä voitaisiin virheeksi tulkita. Tässäkin tapauksessa täytyy vain sanoa, että olisiko ollut niin, että syy ei olisikaan todella ollut tässä tilanteessa vaan jossain ihan muussa, mutta koska tilanne oli sinulle tunteellinen, se jäi mieleen ja se päällimmäiseksi tuntui vaikuttaneen hylkäykseen? Aina tietysti tapauskohtaista.

Lue lisää

Saattaa tietysti olla että ne pahat asiat jää parhaiten mieleen siitä haastattelusta vaikkei se sitten vaikuttaisikaan paljoa sisäänpääsyyn. En onneksi haukkunut sitä psykologia vaikka jouduin kaksi tuntia odottamaan lähes hapettomassa käytävässä haastateltavaksi pääsyä :D

Nyt aikani mietittyäni uskon, että minulla on vielä hyvät mahdollisuudet päästä sisään, koska motivaatiota ja asennetta kuitenkin löytyy alalle ja tiedän, ettei kaikki edes tosissaan hakeneet sinne. Varmaan noissa haastatteluissa ainakin huomataan, kuka sinne todella haluaa ja kelle ei olisi niin väliksi. Siihen yhä luotan...

z900 kirjoitti:

Keskustelua on näköjään seurattu taajaan, mistä voidaan päätellä, että moni on kiinnostunut näistä testeistä. Ehkä projektiiviset testit on kuitenkin osuneet useiden kohdalle jättäen paljon hämmennystä ja kysymyksiä. Tässäpä muutama kysymys, joihin varmasti täältä etsitään vastauksia:

1. Miksi projektiivisia testejä tehdään (oppilaitosten valintakokeissa)? Miksi normaalit alaan liittyvät valintakokeet eivät riitä?
2. Mitä tietoa testeillä pyritään saamaan? Miten tietoa saadaan?
3. Miten vastauksia tulkitaan (kaivataan konkreettisia esimerkkejä)?
4. Millaisia vastauksia kukin on antanut ja mitä niistä on sanottu?
5. Miksi metodiikka on niin salattua?

Noista inhoista fiiliksistä omalta osaltani, voin todeta sen että kysymyksessä ei ole kaikista testeistä tuleva, koska valintakokeet, työpaikkahaastattelut ym. joissa olen ollut mukana, ovat olleet selitettävissä ja perusteltavissa ja sitä kautta hyvin ymmärrettävissä. Tuo em. fataali musteläikkätesti kun oli sellainen ettei mitään perusteltu, eli en saanut vastauksia noihin kysymyksiin aikanaan. Paitsi että monta monta vuotta vuotta myöhemmin ko. psykologi myönsi tehneensä virhearvioinnin kohdallani...

Lue lisää

Oliko mainitsemasi kohtalokas testi juuri tämä Rorscachin testi? Olen suunnittelemassa aiheeseen liittyvää taideteosta, ja tässä tulikin mieleen, että haluaisitko kertoa kokemuksestasi esim. sähköpostihaastatteluna? Minusta on tärkeää, että tämä koko keskustelu on lähtenyt aluilleen tästä testin jättämästä kokemuksesta testattavassa. Jos haastattelu kiinnostaa niin: [email protected]!

Mikko Lipiäinen kirjoitti:

Oliko mainitsemasi kohtalokas testi juuri tämä Rorscachin testi? Olen suunnittelemassa aiheeseen liittyvää taideteosta, ja tässä tulikin mieleen, että haluaisitko kertoa kokemuksestasi esim. sähköpostihaastatteluna? Minusta on tärkeää, että tämä koko keskustelu on lähtenyt aluilleen tästä testin jättämästä kokemuksesta testattavassa. Jos haastattelu kiinnostaa niin: [email protected]!

Lue lisää

Rorschach on tunnettu musteläiskätestinkin nimellä. Wartegg -testissä täytyy täydentää kuvioita, joita psykologi tulkitsee.Pohja löytyy täältä:
http://www.salzburg-online.at/greiner-brg/pages/Index Psycho/persoenlichkeitstests.html

taidetta voi tästäkin repiä...

hirni kirjoitti:

Tuolla sivulla puhuttiin noista psykologisista testeistä, käypäs lukemassa kun aihe sinua koskettaa. Näin siellä ainakin sanottiin:

"Ainakin psykologian professori Markku Ojanen on monissakin yhteyksissä väittänyt (esim. 1993, 91-94; 1999, 30-31) mm. Rorschachin testistä ja Warteggista, että niiden käyttö on tieteellisestä näkökulmasta horoskooppeihin rinnastettavaa toimintaa. Ojasen mielestä kaikki vastausten tai piirrosten muotoon perustuvat testit ovat vailla tieteellisiä perusteita. Juuri Rorschach ja Wartegg ovat Suomessa erittäin suosittuja niin kliinisessä psykologiassa kuin rekrytointiin liittyvässä testaamisessakin."

http://www.uku.fi/ssf/sospsyk/testit.htm

Outoa jos ne tuollaisen piirustustehtävän perusteella jotain päättävät. Itse olisin hyvin kinnostunut kuulemaan mihin tulkinnat heidän tapauksessaan perustuvat. On aika kyseenalaista jos he jollakin tavalla pisteyttävät tuon tehtävän, ja ilmeisesti niin tekevät jos se kokeessa oli.

Lue lisää

... että ne niitten perusteella mitään päättää, mutta kai niitä nyt jonkinlaisena tukimateriaalina voidaan käyttää kun mietitään opiskelijavalintoja. Olen kuullut, että tuo Wartegg-testi on melko yleisestikin käytössä ainakin hoitoalalla.

z900 kirjoitti:

Kysymyksessä on siis Natsi-Saksasta periytyvä Wartegg Zeichen Test, eli juuri kertomasi kahdeksan piirustustäydennystehtävää. Testi on Suomen lisäksi kaytössä vain Brasiliassa, sillä sen tieteellinen validiteetti on heikko - vain psykologin omia maagisia päätelmiä.

Ns. projektiivisilla testeillä pyritään juuri selvittämään tuollaisia "motiiveja, sanattomia viestejä, alitajunnan sanomaa" ym. Psykologi kiinnittää huomion kaikkeen mahdolliseen: liikkeisiin, ilmeisiin, asentoihin. Piilossa saattaa olla muistilehtiö - tai pahimmillaan nauhuri.

Jättikö psykologi yhteystietonsa?
Kertoiko psykologi mahdollisuudesta kieltäytyä testistä? Jos ei, sinulla on mahdollisuus tehdä valitus psykologista.

Sinulla on oikeus saada käydä läpi vastauksia psykologin kanssa ja saada itsellesi tiedoksi sama lauselma minkä psykologi on sinusta oppilaitokselle antanut. Ja kaiken tämän pitää olla ilmaista. Kahden vuoden ajan sinulla on oikeus tehdä selvityksiä psykologin tulkinnoista ym.

Tässä vielä pari linkkiä näistä projektiivisista testeistä.

http://users.utu.fi/~latanu/nummenmaa_hyona_projektiiviset_P_05.pdf

http://www.ylioppilaslehti.fi/2004/040326/diplo.html

Itse olen jo vuosia toiminut menestyksekkäästi alalla, vaikka opiskelupaikka meni Rorschachien takia - muuten pääsykoepisteet oli sen kerran ehdotonta kärkeä. Olen vain joutunut kulkemaan hieman pidemmän tien.

Vielä kyllä kiinnostaisi tietää mikä oppilaitos oli kyseessä - paikkakuntakin riittäisi.

Lue lisää

Oletpa skeptinen! Tottakai niihin psykologeihin saa ottaa yhteyttä ja kysellä tuloksia - sitten kun ovat testit käyneet läpi! Ja miksi kukaan haluaisi kieltäytyä testistä, jos oikeasti haluaa alalle? Tuskin sinne ketään otetaan, joka tekee vaan osan testeistä...

oonko hullu? kirjoitti:

Kyseessä oli Savonian pääsykokeet Kuopiossa, terveysalalle. Aika kummallista jos koe todella on noinkin kyseenalainen, sinä päivänä testattavia oli kuitenkin parisen sataa ja noita kokeita on Kuopiossa järjestetty vastaavia jo monta tänä keväänä, eli tuon saman testin on käynyt läpi sadat alalle pyrkivät ihmiset.

Sen verran haluaisin vielä kertoa siitä psykologin haastattelusta, että sillä oli kyllä muistiinpanovälineet siinä. Itseasiassa se oli sellainen A4-arkki jaettuna kahdeksaan ruutuun (aivan kuten piirrostehtäväkin oli jaettuna kahdeksaan kuvaan). Osaan niistä ruuduista se psykologi sitten kirjoitteli jotakin, en saanut selvää, ja osa jäi tyhjiksi. Harmittaa kyllä kun tuntuu, etten saanut sanotuksi mitään "tärkeitä" asioita miksi haluaisin alalle ja miksi olisin sopiva ihminen... toivottavasti ne kuitenkin näkyisi sitten niissä huuhaa-testeissä...

Nyt alkoi kyllä taas uudemman kerran kiinnostaa tuo psykologin ammatti, varmaan ensi keväänä sitten haetaankin Jyväskylään psykologiaa oppimaan... todella kiehtova ajatus sinänsä, että ihmistä voisi tutkia erilaisilla testeillä. En varmaan saa mielenrauhaa ennenkuin tiedän, miten se oikeasti tehdään ;)

Lue lisää

Olin kans nyt syksyllä pääsykokeissa sosiaali-ja terveysalalle ja musta tuntuu kans, et se psykologin haastattelu ois voinu mennä paremminkin! Tai oli se ihan mukava se psykologi ja sillai, mut se haastattelu kesti tosi vähän aikaa, ei se kysyny juuri mitään ja mulle jäi kans semmonen tunne, että en oikeen saanu sanottuu mitään tärkeetä... Saa nyt nähä.

ollut kirjoitti:

Olen itse ollut noissa testeissä, kun olen pyrkinyt ja päässyt aikoinani sairaanhoitajaopistoon.
Olen erikoistunut psykiatriaan. Ehkäpä nyt hieman tiedän noista testeistä, siis:
Piirustustus tehtävällä haetaan ihmisen luovuuden osuutta ja kekseliäisyyttä, ehkä myös tarkastellaan hieman luonteenlaatua. Jos esim. piirtää pelkkiä mörköjä, voisi kuviteella, että hoitotyö olisi henkilölle väärän lainen. Mutta jos on piirtänyt "tavallisia asioita kuten kukkia, kasvoja, taloja jne voidaan ajatella, että henkilöllä on jalat tukevasti maassa ja järki päässä.
Lauseiden täydennystehtävä on samaan suuntaan vievä testi ja siinä voi esim. kommentoida omia tuntemuksiaan testin aikana.
Laskutehtävät ja päättelytehtävät ovat älykkyyden mittareita.
Keskustelussa psykologi tarkkailee koko ihmistä, ei pelkästään vastauksia, vaan liikehdintää ja ilmeitä ja esim. äänen vapinaa.
Kaikki nämä tiedot kootaan yhteen ja verrataan samanikäisten ja saman koulutustason keskiverto ihmiseen.
Ei siis tarvitse olla jo hoitaja kun hakee hoitoalalle, riittää, että on kiinnostunut ihmisistä, on sosiaalinen ja älykkyys riittää opikelun ja työn vaatikmuksiin.
Näistä psykologisista testeistä on turhan paljon vääränlaista tietoa , että muka niistä voisi lukea toisen ajatukset ja kaiken elämässä tapahtuneen. Roskaa sellaiset puheet. Minusta on vain hyväksi, että sen verran testataan, etteivät kaikenmaailman sadistit pääse hoitoalalle, jotka olisivat paremmin omassa elementissään puurtaessaan yksin jonkin vaikkapa atk-puuhan kanssa.
Valitettavasti nykyään ei esim. lähihoitajille ole psykologin testejä ja sen kyllä huomaa. Siitä, että he eivät ole empaattisia potilaita kohtaan ja vielä paremmin siitä, että he itse palavat työssään loppuun.
Yksi tärkein syy testaamiseen on löytää oikeat henkilöt oikeille paikoille. Niin, että he tekevät työnsä hyvin, mutta eivät itse väsy ja pala loppuun.

Lue lisää

varmaan ensimmäinen täysin asiallinen ja kiistaton puheenvuoro tässä keskustelussa! Et yrittänyt mitenkään päteä tai tuoda hienoja teorioita esille, vaan perustietoa. Kiitos.

(ja tämähän oli vain minun mielipiteeni ja minulla on siihen oikeus:))

oonko hullu? kirjoitti:

Anteeksi nyt kun sekoilen täällä, tuota Rorscachia meillä ei ollut, mutta Wartegg on siis se koe mikä meille järjestettiin yhdessä lauseentäydennysten ja "älykkyystestien" kanssa.

Ja vielä tahtoisin kysyä ihan puhtaasta mielenkiinnosta asiaa kohtaan, että kun tuohon soveltuvuustestiin kuului myös se psykologin haastattelu, niin millä tasolla se psykologi tarkkailee haastateltavaa? Katsooko se käyttäytymistä, liikkeitä, vai keskittyykö se enemmän siihen itse haastatteluun ja ottaa huomioon sen mitä haastateltava sanoo? Vai yrittääkö psykologi tuollaisessa haastattelussa heti porautua syvälle haastateltavan mielen syövereihin, etsiä jotain motiiveja, sanattomia viestejä, alitajunnan sanomaa? Siitä haastattelusta jäi jotenkin niljakas olo kun en tiedä, mitä se psykologi oikein sai minusta selville ja mitkä sanomani/tekemäni asiat sisälsivät jotain tärkeää tietoa...

Kiitos jos joku viitsii edelleen vastata uteluihini!

Lue lisää

Niissä testeissä sanotaan esim että nyt testataan vaikka päättelykykyä..mutta..mutta..silloin he tarkkailevat ihan jotain muuta?

Tämä viestiketju on tosiaan venynyt aikalailla muutamassa päivässä :D mikä on oikeastaan hyvä asia koskapa uskon että muitakin tovereitani kiinnostaa nuo psykologiset kokeet. Mutta kiitos kannustuksesta, varmasti vielä sisään mennään ja alalla pärjätään!

Nyt varmaan on jo aika ottaa loppukesä rennosti, tuloksien julkistamiseen menee vielä aikaa eikä tämä asia enää hermoilemalla taida edistyä... mukava että ihmisiä jaksoi kiinnostaa ongelmani :)

haluan sanoa, että kaikkia testejä ei edes yritetä alistaa ns. tieteellisen tiedon normeihin. Siitä voidaan olla montaa mieltä tekeekö se testistä epävalidin tai käyttökelvottoman. Mitään arvioita ihmisen toimintakyvystä tai soveltuvuudesta ei voida tehdä vain vuorovaikutustilanteen perusteella, tämä ei siis koske vain projektiivisia testejä.
Kaikille, jotka soveltuvuustesteissä myös projektiivisiin testeihin törmäävät haluan sanoa, että kun muistatte että ei ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia ja ette mieti liikaa mitä vastaatte (koska silloin voi mennä enemmän "metsään") vaan olette omia itsiänne, annatte testaajalle -ja saatte itsekin- parhaan kuvan soveltuvuudestanne!

Kävin psykologilla pari viikkoa sitten masennuksen vuoksi ja se psykologi laittoi mulle just tuon testin..jotenkin epäilyttää kyllä koko homma. Sen perusteella hän sitten alkoi kertomaan millanen ihminen OIKEASTI olen...täytyy myöntää että meinasi siinä itku tulla ku jotenkin se vaan "vähätteli" tätä mun tilannetta. Sanoi,etten ole niinkään masentunut..vain yksinäinen ja riippuvainen äidistäni (?) en kyllä tajua miten se voi luottaa tollasiin testeihin tuolla tavalla??? Eikö mulla mukaan ole mitään ongelmaa jos itsemurhaakin mietin lähes päivittäin..

oikein, mutta kokosuhteet eivät. Linkissä ei kerrota mitään testin tulkinnasta, joten se ei kyllä avaudu kovin hyvin ja saattaa herättää liiaksikin hämmästystä tulkintaa kohtaan!

Mistä saa tuota lehteä? Ei löydy kirjastosta eikä Akateemisestakaan...

mistään kirjoitti:

Mistä saa tuota lehteä? Ei löydy kirjastosta eikä Akateemisestakaan...

sivuilta: psyli.fi Mielestäni sieltä saa tilattua irtonumeron. Se on ammattilehti, mutta mielestäni sen voi muutkin saada ainakin irtonumerona. Luulinpa sen löytyvän myös kirjakaupoista, mutta ei sitten vissiin.

Ja vielä jos jossain oppilaitoksessa testataan oppilaita, niin ne tarkkailee sua silloin kun sitä vähiten odotat! Mä pesin kädet oppilaitoksen keittiössä ennen ruokailua, niin se psykoloogi vähän viittasi siihen päivän lopussa. Sano et puhtaat kädet on perusasioita ja iski silmää mulle. Ja niissä oppilaitoksissa on kameroita, niistä seurataan hakijoiden käyttäytymistä. No wc tiloissa ei koska se on laitonta. Mutta kandee funaa meneekö inva, naisten vai miesten vessaan?? Siellä on tarkkailijoita joita et osaa epäillä että he tarkkailevat SINUA!

Onko tosiaan niin että jos on piirtänyt toiseen sarjaan erilaiset kuvat, on epävakaa persoona / maanisdepressiivinen tai latentisti mielisairas?

Hui hitto :/