Työelämä käy vuosi vuodelta hektisemmäksi, ja samalla uniongelmat lisääntyy.
Myös kellojen siirtäminen eteenpäin laittaa elimistön heittämään kuperkeikkaa kun illat muuttuu jo ennestäänkin kesää kohti valoisammaksi.
Normaalina talviaikana joudun heräämään aamuvuoroon 4:15.
Mutta kun kelloja siirretään eteenpäin, niin herätys tapahtuukin todellisuudessa jo 3:15.
illalla katsoo koko ajan kelloa, ja järki sanoo että pitäisi olla jo nukkumassa, mutta biologinen kello on eri mieltä koska se elää normaalia aikaa, eikä anna kehon vielä nukkua.
Tähän kun vielä lisätään yövuorojen jälkeinen myöhäisemmän unirytmin päälle jääminen, niin unen pituus jää aamuvuoroihin erittäin lyhyeksi, jos ollenkaan.
Aamuvuorot ovat kuitenkin useasti juuri niitä vuoroja jolloin töissä pitäisi olla skarppina ja pirteänä, koska silloin on yleensä kaikenlaista tavanomaisessa poikkeavaa.
Mielestäni vuorotyön ja päivätyön rytmiä pitäisi suunnitella uudestaan terveellisemmäksi, lähemmäs ihmisten biologista luontaista rytmiä.
Vuorotyön rytmiä onkin jo muutettu useissa työpaikoissa terveellisempään suuntaan, mutta edelleenkin on monia työpaikkoja joissa työnantaja ei syystä tai toisesta ole halunnut lähteä sitä parantamaan, vaikka työntekijäpuolella siihen olisikin halukkuutta.
Toinen tuottavuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia lisäävä tekijä on työajan lyhentäminen.
Näin palautumiselle jää enemmän aikaa, joka näkyy positiivisesti myös yrityksen tuloksessa.
Nämä kaikki kaikki ovat erittäin tärkeitä asioita myös silloin kun yritykset kilpailevat hyvistä työntekijöistä.
Esimerkiksi jos minulle tarjotaan kahdesta firmasta samanlaista vuorotyötä, mutta ensimmäinen on: AAIIYY—— ——, kun taas toinen olisi: AAYY——————, niin ei tarvitse jäädä miettimään että kumpaan firmaan menen töihin.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa vapaa-aika jää todella pieneksi.
Aamuvuorot menee olemattomilla yöunilla ja kotona ei jaksa tehdä mitään.
Iltavuoroihin nukkuu pois aamuvuorojen univelkaa, ja ennen töihin lähtöä ei kerkiä tehdä mitään.
Ennen ensimmäistä yövuoroa on koko päivä aikaa ja kohtuullisen hyvin virtaa, mutta yövuorojen jälkeen pää ei toimi eikä mitään saa aikaiseksi.
Tämä yövuorojen jälkeinen toipuminen vie yleensä 2 vapaapäivää, jonka jälkeen jää 2 vapaapäivää ennen kuin vuorot alkaa taas pyörimään alusta.
Eli varsinaisia vapaapäiviä on todellisuudessa vain 2, ja arkenakin vain yksi päivä jolloin on edes mahdollisuus jaksaa jotain tehdä.
Tuossa toisessa vaihtoehdossa jo aamuvuorot alkaa useimmiten vasta 7:00, joka tarkoittaa jo huomattavaa yöunien pidentymistä juuri silloin, jolloin uni on kaikista syvimmillään(REM), joka osaltaan tuo lisää virtaa myös vapaa-ajalle töiden jälkeen.
Viimeisen aamuvuoron, ja hyvien yöunien jälkeen on lähes koko seuraava päivä vapaata, jonka jälkeen alkaa yövuorot.
Yövuorojen jälkeen ottaa sen pari päivää toipua, eli varsinaista vapaata jää 4 päivää, jonka lisäksi myös arkena jaksaa enemmän.
https://yle.fi/a/74-20081956
https://yle.fi/a/3-8628916
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010259226.html
Myös kellojen siirtäminen eteenpäin laittaa elimistön heittämään kuperkeikkaa kun illat muuttuu jo ennestäänkin kesää kohti valoisammaksi.
Normaalina talviaikana joudun heräämään aamuvuoroon 4:15.
Mutta kun kelloja siirretään eteenpäin, niin herätys tapahtuukin todellisuudessa jo 3:15.
illalla katsoo koko ajan kelloa, ja järki sanoo että pitäisi olla jo nukkumassa, mutta biologinen kello on eri mieltä koska se elää normaalia aikaa, eikä anna kehon vielä nukkua.
Tähän kun vielä lisätään yövuorojen jälkeinen myöhäisemmän unirytmin päälle jääminen, niin unen pituus jää aamuvuoroihin erittäin lyhyeksi, jos ollenkaan.
Aamuvuorot ovat kuitenkin useasti juuri niitä vuoroja jolloin töissä pitäisi olla skarppina ja pirteänä, koska silloin on yleensä kaikenlaista tavanomaisessa poikkeavaa.
Mielestäni vuorotyön ja päivätyön rytmiä pitäisi suunnitella uudestaan terveellisemmäksi, lähemmäs ihmisten biologista luontaista rytmiä.
Vuorotyön rytmiä onkin jo muutettu useissa työpaikoissa terveellisempään suuntaan, mutta edelleenkin on monia työpaikkoja joissa työnantaja ei syystä tai toisesta ole halunnut lähteä sitä parantamaan, vaikka työntekijäpuolella siihen olisikin halukkuutta.
Toinen tuottavuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia lisäävä tekijä on työajan lyhentäminen.
Näin palautumiselle jää enemmän aikaa, joka näkyy positiivisesti myös yrityksen tuloksessa.
Nämä kaikki kaikki ovat erittäin tärkeitä asioita myös silloin kun yritykset kilpailevat hyvistä työntekijöistä.
Esimerkiksi jos minulle tarjotaan kahdesta firmasta samanlaista vuorotyötä, mutta ensimmäinen on: AAIIYY—— ——, kun taas toinen olisi: AAYY——————, niin ei tarvitse jäädä miettimään että kumpaan firmaan menen töihin.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa vapaa-aika jää todella pieneksi.
Aamuvuorot menee olemattomilla yöunilla ja kotona ei jaksa tehdä mitään.
Iltavuoroihin nukkuu pois aamuvuorojen univelkaa, ja ennen töihin lähtöä ei kerkiä tehdä mitään.
Ennen ensimmäistä yövuoroa on koko päivä aikaa ja kohtuullisen hyvin virtaa, mutta yövuorojen jälkeen pää ei toimi eikä mitään saa aikaiseksi.
Tämä yövuorojen jälkeinen toipuminen vie yleensä 2 vapaapäivää, jonka jälkeen jää 2 vapaapäivää ennen kuin vuorot alkaa taas pyörimään alusta.
Eli varsinaisia vapaapäiviä on todellisuudessa vain 2, ja arkenakin vain yksi päivä jolloin on edes mahdollisuus jaksaa jotain tehdä.
Tuossa toisessa vaihtoehdossa jo aamuvuorot alkaa useimmiten vasta 7:00, joka tarkoittaa jo huomattavaa yöunien pidentymistä juuri silloin, jolloin uni on kaikista syvimmillään(REM), joka osaltaan tuo lisää virtaa myös vapaa-ajalle töiden jälkeen.
Viimeisen aamuvuoron, ja hyvien yöunien jälkeen on lähes koko seuraava päivä vapaata, jonka jälkeen alkaa yövuorot.
Yövuorojen jälkeen ottaa sen pari päivää toipua, eli varsinaista vapaata jää 4 päivää, jonka lisäksi myös arkena jaksaa enemmän.
https://yle.fi/a/74-20081956
https://yle.fi/a/3-8628916
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010259226.html
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllähän tuo työviikko joutaisi lyhentää 4 päivään.
Kokeiluistakin on pelkästään hyvää sanottavaa.
Suurin este on ennakkoluulot.
https://areena.yle.fi/1-66694432?seek=2415
satuilua
Faktaa, jonka jonkainen aivoilla varustettu ihminen voi tarkistaa.
Mitäs menit sinne työpaikkaan ja vielä vapaaehtoisesti.
Työtä pitäisi jakaa ja samalla viikkotunnit 32 h.
Kyllä! Ei vielä 2000-luvun alussa ollut tällaista töissä. Meillä periaatteessa etätyötä saa tehdä mutta pääkallonpaikalle vaaditaan kerta viikossa. Pomot on luoneet yhä uusia läsnäkokouksia ja kehittämishumppaa lähes joka viikolle jonne on pakko tulla. Aivan tyhjänpäiväisiä samoja asioita vuodesta toiseen vatvovia tilaisuuksia. Viestejä ja uutisia tulee tietsikalle jatkuvalla syötöllä, ei hetken rauhaa. Puhelinvuoroissa saat roikkua luurissa tuntikaupalla ja pomot kyttää jos viivyt vessassakin kauemmin. Joka vuosi kehityskeskustelussa lyödään lisää kuormaa ja uusia alueita entisten päälle. En tule jaksamaan vanhuuseläkeikään asti.
Kyllä ryyppääminenkin ottaa päähän.