Seuraavasta vuodatuksesta Jumalalle on yli 10 vuotta ja vieläkin se on totta ja nuo pyynnöt ja huokaukset jokapäiväinen osani Herran edessä. Olen tuon vuodatukseni päiväkirjaani kirjoittanut, enkä sitä ole aiemmin koskaan julkaissut. Se sisältää paljon muutakin, mutta en halua tuoda nimiä esille, vaan pienen katkelman elämäni tuskasta tuolloin.
'Herra, minusta tuntuu siltä, että sinä et oikeasti välitä, miten minulla tai perheelläni menee. Siltä minusta tuntuu, kun sydämeni vuodatukset eivät saa sinulta minkäänlaista vastakaikua, sinä et puhu, etkä pukahda minulle mitään. Sinun sanasi, Raamattu on täynnä lupauksia, joiden todellisuutta minä en saa kokea oman elämäni kohdalla. Miksi Herra olet unhoittanut minut, enhän minä voi muuta olla sinun edessäsi kuin rehellisesti sitä mitä olen. Olenhan sinun luomasi ihminen, mies ja nyt terveyteni reistailee, sydämeni suonet ovat tukkeutumassa, niveleni ovat kivuissa, voimani ei ole entisellään, vaikka sinun lupauksesi on, että nuoruuteni uudistuu kuin kotkan. En minä tiedä, miten kotka tuohon liittyy? Kotkahan kaartelee taivaalla ja etsii saalista, missä minä olen, etkö minua enää muista, enkö enää saa elämästä iloita, ovatko vanhuuteni päivät yhtä kärsimystä ja tuskaa ja murhetta täynnä. Pitääkö minun tulla kerran sinun tykösi saamatta nähdä sinun vastaavan rukouksiini ja huokauksiini. Herra miksi olet unhoittanut minut, miksi olet hyljännyt minut, enkö olekaan sinun huolenpitosi kohde, olenhan sinun lapsesi, olenhan sinun omaksesi ostettu Kristuksen kalliilla verellä, milloin saan kokea tuon Kristuksen veren voiman, milloin saan elää rikasta ja yltäkylläistä elämää, milloin vaimoni on iloa täynnä, milloin lasteni elämä on suuremmoista ja heidän unelmansa ovat toteutuneet yli äyräiden. Milloin minun unelmani ja haaveeni ja onneni toteutat. En minä haluaisi tulla sinun eteesi ennen kuin olen nähnyt sinun rakkautesi kosketuksen omassa ja läheisteni elämässä, miksi en voi olla jakamassa rakkautta, miksi minun täytyy jakaa murhetta ja kärsimystä. Eihän murheeni tuo sinulle kunniaa, eihän kärsimykseni sinulle tuo kiitosta, eihän puutteeni ole sinulle kiitoksen aihe, eihän ihmiset sinua ylistä, kun he näkevät ja lukevat minun kärsimykseni tiestä, kun he saavat kuulla, ettei Jumala varjellut, ettei Jumala johdattanut, ettei Jumala antanutkaan onnea ja iloa, vaan tuskaa ja vaivaa, huolta ja murhetta. Herra milloin tulet ja muutat murheeni riemuksi, milloin saan kokea sinun hyvyytesi runsautta ja sinun huolenpitosi yltäkylläistä rikkautta. Herra milloin minun unelmani ja haaveeni täytät. Monet haaveeni ovat ohitse menneet, ei niitä enää voi todeksi tulla, mutta eikö mitään iloa, eikö mitään onnea, eikö mitään elämän rikkautta sinun tykönäsi ole minulle annettavaksi, Herra oletko unohtanut minut, oletko hylännyt minut, Herra, minä menehdyn, ellen saa nähdä sinun apuasi, ellen saa nähdä sinun huolenpitosi runsaana tulevan minun elämäni osaksi. Vieläkö annat suuhuni kiitoslaulun, vieläkö annat sydämeni täyteen iloa ja onnea, vieläkö minua muistat, vieläkö vastaat, vieläkö ojennat kätesi ja annat hyvyytesi virran upottaa minut kiitokseen ja ylistykseen, kun saan kokea sinun hyvyytesi tulvivan minun elämääni.
Kuinka kauan saan pettyneenä odottaa Herra sinun vastauksia? Kuinka kauan rukoilla, ennen kuin sinä vastaat? Miksi Herra apusi ei tule? Miksi viivyt? '
Rehellisiä meidän pitää olla Herran edessä. Elämä ei ole helppoa kenelläkään täällä synnin turmeleman maan päällä. Ei Herra säästä omiaankaan kärsimykseltä ja murheilta.
Mutta, vielä olen elossa, vielä saan odottaa Herrani apua, vielä saan tuoda sydämeni Herran eteen, mitään salaamatta, vuodattaa kaiken hänelle, joka on luvannut viedä kerran minut kotiin; iankaikkiseen kotiin.
'Herra, minusta tuntuu siltä, että sinä et oikeasti välitä, miten minulla tai perheelläni menee. Siltä minusta tuntuu, kun sydämeni vuodatukset eivät saa sinulta minkäänlaista vastakaikua, sinä et puhu, etkä pukahda minulle mitään. Sinun sanasi, Raamattu on täynnä lupauksia, joiden todellisuutta minä en saa kokea oman elämäni kohdalla. Miksi Herra olet unhoittanut minut, enhän minä voi muuta olla sinun edessäsi kuin rehellisesti sitä mitä olen. Olenhan sinun luomasi ihminen, mies ja nyt terveyteni reistailee, sydämeni suonet ovat tukkeutumassa, niveleni ovat kivuissa, voimani ei ole entisellään, vaikka sinun lupauksesi on, että nuoruuteni uudistuu kuin kotkan. En minä tiedä, miten kotka tuohon liittyy? Kotkahan kaartelee taivaalla ja etsii saalista, missä minä olen, etkö minua enää muista, enkö enää saa elämästä iloita, ovatko vanhuuteni päivät yhtä kärsimystä ja tuskaa ja murhetta täynnä. Pitääkö minun tulla kerran sinun tykösi saamatta nähdä sinun vastaavan rukouksiini ja huokauksiini. Herra miksi olet unhoittanut minut, miksi olet hyljännyt minut, enkö olekaan sinun huolenpitosi kohde, olenhan sinun lapsesi, olenhan sinun omaksesi ostettu Kristuksen kalliilla verellä, milloin saan kokea tuon Kristuksen veren voiman, milloin saan elää rikasta ja yltäkylläistä elämää, milloin vaimoni on iloa täynnä, milloin lasteni elämä on suuremmoista ja heidän unelmansa ovat toteutuneet yli äyräiden. Milloin minun unelmani ja haaveeni ja onneni toteutat. En minä haluaisi tulla sinun eteesi ennen kuin olen nähnyt sinun rakkautesi kosketuksen omassa ja läheisteni elämässä, miksi en voi olla jakamassa rakkautta, miksi minun täytyy jakaa murhetta ja kärsimystä. Eihän murheeni tuo sinulle kunniaa, eihän kärsimykseni sinulle tuo kiitosta, eihän puutteeni ole sinulle kiitoksen aihe, eihän ihmiset sinua ylistä, kun he näkevät ja lukevat minun kärsimykseni tiestä, kun he saavat kuulla, ettei Jumala varjellut, ettei Jumala johdattanut, ettei Jumala antanutkaan onnea ja iloa, vaan tuskaa ja vaivaa, huolta ja murhetta. Herra milloin tulet ja muutat murheeni riemuksi, milloin saan kokea sinun hyvyytesi runsautta ja sinun huolenpitosi yltäkylläistä rikkautta. Herra milloin minun unelmani ja haaveeni täytät. Monet haaveeni ovat ohitse menneet, ei niitä enää voi todeksi tulla, mutta eikö mitään iloa, eikö mitään onnea, eikö mitään elämän rikkautta sinun tykönäsi ole minulle annettavaksi, Herra oletko unohtanut minut, oletko hylännyt minut, Herra, minä menehdyn, ellen saa nähdä sinun apuasi, ellen saa nähdä sinun huolenpitosi runsaana tulevan minun elämäni osaksi. Vieläkö annat suuhuni kiitoslaulun, vieläkö annat sydämeni täyteen iloa ja onnea, vieläkö minua muistat, vieläkö vastaat, vieläkö ojennat kätesi ja annat hyvyytesi virran upottaa minut kiitokseen ja ylistykseen, kun saan kokea sinun hyvyytesi tulvivan minun elämääni.
Kuinka kauan saan pettyneenä odottaa Herra sinun vastauksia? Kuinka kauan rukoilla, ennen kuin sinä vastaat? Miksi Herra apusi ei tule? Miksi viivyt? '
Rehellisiä meidän pitää olla Herran edessä. Elämä ei ole helppoa kenelläkään täällä synnin turmeleman maan päällä. Ei Herra säästä omiaankaan kärsimykseltä ja murheilta.
Mutta, vielä olen elossa, vielä saan odottaa Herrani apua, vielä saan tuoda sydämeni Herran eteen, mitään salaamatta, vuodattaa kaiken hänelle, joka on luvannut viedä kerran minut kotiin; iankaikkiseen kotiin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Muistan aloittajan asiaa rukouksessa Jumalan edessä!Ei hän ole unohtanut
Mustassa yössä
mustalla kivellä
musta muurhainen
Jumala sen näkee!
Kiitos esirukoilijoille.