Lokakuusta 2023 lähtien kaasukenttä on tuottanut vain murto-osan täydestä kapasiteetistaan vuosien tuotantoleikkausten jälkeen, joiden tarkoituksena kerrotaan olevan prosessin aiheuttamien maanjäristysten välttäminen alueella, jotka ovat vahingoittaneet tuhansia rakennuksia vuosien varrella. Sen 11 kaivoa on kuitenkin edelleen auki ankaran talven varalta sekä konflikteihin liittyvän epävarman kansainvälisen tilanteen vuoksi.
Hollannin senaatti hyväksyi lain kaasukentän sulkemisesta lopullisesti sen jälkeen, kun hallitus lupasi, että tuotantoa ei aloiteta uudelleen seismisten riskien rajoittamiseksi alueella. Senaattorit olivat alun perin suunnitelleet lain hyväksymistä kaksi viikkoa sitten, mutta lykkäsivät lopullista äänestystä useiden puolueiden esitettyä huolensa maan kaasutilanteesta.
Siirto suututti sekä hallituksen että paikalliset virkamiehet pohjoisessa maakunnassa. Sulkemista kannattanut kaivosministeri Hans Vijlbrief sanoi eroavansa, jos siirtp johtaa pitkään viivästymiseen ja lisää epävarmuutta maanjäristysriskistä alueella asuville ihmisille. Groningenin viranomaiset syyttivät parlamenttia siitä, että se perui lupauksensa kaasun poraamisen lopettamisesta.
Vuonna 1963 avatusta Euroopan suurimmasta kaasukentästä tuli merkittävä tekijä Alankomaiden taloudelle ja sillä on edelleen valtavat kaasuvarat. Kenttä tuotti kaasua parhaimmillaan yli 50 miljardia kuutiometriä kymmenen vuotta sitten. Alueella on kuitenkin kirjattu vuoden 1986 jälkeen yli 1 600 maanjäristystä, jotka ovat vahingoittaneet 85 000 rakennusta. Ei ole selvää, riittääkö tuotannon pysäyttäminen estämään seismisen toiminnan alueella, koska tyhjät onkalot pysyvät maan alla.
Helmikuussa Shell ja Groningenin kenttää operoiva Exxon pyysivät välimiesoikeutta päättämään, pitäisikö hallituksen myöntää korvauksia kaasuntuotannon lopettamisesta laitoksella. Reutersin mukaan kaasuvoitot ovat toimittaneet Alankomaihin peräti 363 miljardia euroa tuotannon käynnistymisen jälkeen, kun taas Shellin ja Exxonin voitot Groningenista olivat samana ajanjaksona lähes 66 miljardia euroa.
Ennen Moskovan sotilasoperaation aloittamista Ukrainassa neljännes Alankomaiden kaasutuonnista oli peräisin Venäjältä, maan tilastoviraston mukaan. Vuonna 2023 venäläisen maakaasun osuus maan tuonnista oli alle 9%. Samaan aikaan nesteytetty LNG-maakaasun tuonti Yhdysvalloista kasvoi ja muodosti kaksi kolmasosaa maan kaasutuonnista viime vuonna.
Hollannin senaatti hyväksyi lain kaasukentän sulkemisesta lopullisesti sen jälkeen, kun hallitus lupasi, että tuotantoa ei aloiteta uudelleen seismisten riskien rajoittamiseksi alueella. Senaattorit olivat alun perin suunnitelleet lain hyväksymistä kaksi viikkoa sitten, mutta lykkäsivät lopullista äänestystä useiden puolueiden esitettyä huolensa maan kaasutilanteesta.
Siirto suututti sekä hallituksen että paikalliset virkamiehet pohjoisessa maakunnassa. Sulkemista kannattanut kaivosministeri Hans Vijlbrief sanoi eroavansa, jos siirtp johtaa pitkään viivästymiseen ja lisää epävarmuutta maanjäristysriskistä alueella asuville ihmisille. Groningenin viranomaiset syyttivät parlamenttia siitä, että se perui lupauksensa kaasun poraamisen lopettamisesta.
Vuonna 1963 avatusta Euroopan suurimmasta kaasukentästä tuli merkittävä tekijä Alankomaiden taloudelle ja sillä on edelleen valtavat kaasuvarat. Kenttä tuotti kaasua parhaimmillaan yli 50 miljardia kuutiometriä kymmenen vuotta sitten. Alueella on kuitenkin kirjattu vuoden 1986 jälkeen yli 1 600 maanjäristystä, jotka ovat vahingoittaneet 85 000 rakennusta. Ei ole selvää, riittääkö tuotannon pysäyttäminen estämään seismisen toiminnan alueella, koska tyhjät onkalot pysyvät maan alla.
Helmikuussa Shell ja Groningenin kenttää operoiva Exxon pyysivät välimiesoikeutta päättämään, pitäisikö hallituksen myöntää korvauksia kaasuntuotannon lopettamisesta laitoksella. Reutersin mukaan kaasuvoitot ovat toimittaneet Alankomaihin peräti 363 miljardia euroa tuotannon käynnistymisen jälkeen, kun taas Shellin ja Exxonin voitot Groningenista olivat samana ajanjaksona lähes 66 miljardia euroa.
Ennen Moskovan sotilasoperaation aloittamista Ukrainassa neljännes Alankomaiden kaasutuonnista oli peräisin Venäjältä, maan tilastoviraston mukaan. Vuonna 2023 venäläisen maakaasun osuus maan tuonnista oli alle 9%. Samaan aikaan nesteytetty LNG-maakaasun tuonti Yhdysvalloista kasvoi ja muodosti kaksi kolmasosaa maan kaasutuonnista viime vuonna.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.