"Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen." (2. Moos. 20:11)
Yllä lainatussa Raamatun kohdassa Jumala itse vahvistaa luoneensa kaiken kuudessa päivässä. Sana "sillä" (hepreaksi "ki") viittaa siihen, että luomisviikko on työviikon perusta ja näin ollen koostui 24-tuntisista päivistä. Luomiskertomuksessa Jumala toteaa joka ainoan päivän kohdalla, että tuli "ehtoo" ja tuli "aamu". Aivan kuin Jumala olisi halunnut tehdä niin päivänselväksi kuin mahdollista, että kyse on tavallisista 24 tunnin päivistä.
Riittääkö 24 tuntia?
Jumala loi kasvit kolmantena päivänä. Eivätkö ne kuitenkin tarvitse kasvaakseen yli 24 tuntia? Raamattu ei kuitenkaan sano, että Jumala olisi kasvattanut ne siemenestä alkaen, vaan hän kykeni hyvin luomaan kasvit jo valmiiksi täysikasvuisiksi. Jumalan ei myöskään tarvinnut vaihtaa Aadamin vaippoja, sillä Jumala loi hänet täysikasvuiseksi mieheksi.
Tähdet ja taivaankappaleet luotiin neljäntenä päivänä. Etäisimmät niistä ovat nykytulkinnan mukaan 13,8 miljardin valovuoden päässä meistä. Jos tulkinta on oikea, niin miten voimme nähdä kaukaiset tähdet? Professori John Hartnett on luonut teorian, jonka mukaan tämä on mahdollista ajan suhteellisuuden takia. Luomisviikon neljäntenä päivänä Jumala levitti taivaat (taivaiden levittämisestä puhuu esim. Jes. 40:22), jonka seurauksena aika hidastui maapallolla vähempään kuin miljardisosaan (avaruuden ääriin verrattuna). Näin universumin ulkolaidoilla on voinut kulua miljardeja vuosia samalla, kun maapallolla vierähti vain 24 tuntia ja voimme nähdä miljardien valovuosien päässä olevat tähdet. (Alkuräjähdysteoriaan uskovat joutuvat ylittämään valon nopeuden ratkaistakseen maailmankaikkeuden horisonttiongelman.)
Ensimmäisen ihmisen, Aadamin, kerrotaan nimenneen kuudentena päivänä kaikki eläimet. Tarkemmin ottaen vain karjaeläimet, linnut ja nelijalkaiset eläimet - ei merieläimiä tai hyönteisiä. Aivokapasiteettinsakin puolesta täydelliselle Aadamille tällainen nimeäminen ei ollut yli-inhimillinen suoritus.
Yllä lainatussa Raamatun kohdassa Jumala itse vahvistaa luoneensa kaiken kuudessa päivässä. Sana "sillä" (hepreaksi "ki") viittaa siihen, että luomisviikko on työviikon perusta ja näin ollen koostui 24-tuntisista päivistä. Luomiskertomuksessa Jumala toteaa joka ainoan päivän kohdalla, että tuli "ehtoo" ja tuli "aamu". Aivan kuin Jumala olisi halunnut tehdä niin päivänselväksi kuin mahdollista, että kyse on tavallisista 24 tunnin päivistä.
Riittääkö 24 tuntia?
Jumala loi kasvit kolmantena päivänä. Eivätkö ne kuitenkin tarvitse kasvaakseen yli 24 tuntia? Raamattu ei kuitenkaan sano, että Jumala olisi kasvattanut ne siemenestä alkaen, vaan hän kykeni hyvin luomaan kasvit jo valmiiksi täysikasvuisiksi. Jumalan ei myöskään tarvinnut vaihtaa Aadamin vaippoja, sillä Jumala loi hänet täysikasvuiseksi mieheksi.
Tähdet ja taivaankappaleet luotiin neljäntenä päivänä. Etäisimmät niistä ovat nykytulkinnan mukaan 13,8 miljardin valovuoden päässä meistä. Jos tulkinta on oikea, niin miten voimme nähdä kaukaiset tähdet? Professori John Hartnett on luonut teorian, jonka mukaan tämä on mahdollista ajan suhteellisuuden takia. Luomisviikon neljäntenä päivänä Jumala levitti taivaat (taivaiden levittämisestä puhuu esim. Jes. 40:22), jonka seurauksena aika hidastui maapallolla vähempään kuin miljardisosaan (avaruuden ääriin verrattuna). Näin universumin ulkolaidoilla on voinut kulua miljardeja vuosia samalla, kun maapallolla vierähti vain 24 tuntia ja voimme nähdä miljardien valovuosien päässä olevat tähdet. (Alkuräjähdysteoriaan uskovat joutuvat ylittämään valon nopeuden ratkaistakseen maailmankaikkeuden horisonttiongelman.)
Ensimmäisen ihmisen, Aadamin, kerrotaan nimenneen kuudentena päivänä kaikki eläimet. Tarkemmin ottaen vain karjaeläimet, linnut ja nelijalkaiset eläimet - ei merieläimiä tai hyönteisiä. Aivokapasiteettinsakin puolesta täydelliselle Aadamille tällainen nimeäminen ei ollut yli-inhimillinen suoritus.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei viela vastauksia.