Olen tekemässä omakustanteena kirjaa Venäjän hienoista lahjoista ihmiskunnalle. Kirjan nimeksi tulee Fantastinen hienovaltio, sillä sitä nimenomaan Venäjä on. Lähestyn aihepiiriä niiden loistavien yksilöiden kautta, joissa Venäjän kansan Suuruus henkilöityy ja joita ilman ihmiskunta olisi monin verroin köyhempi useassa eri merkityksessä. Seuraavassa esimakua kirjani alkupuolelta, aakkosjärjestyksessä A-kirjaimesta lähtien. Lukekaa ja nauttikaa onnenne kukkuloilla:
Ahmatova, Anna (1888-1966), runoilija, muodoltaan ja sanonnaltaan oivallisesti rakennettua runoutta.
Akselrod, Pavel (1850-1928), ensimmäisen venäläisen sos.-dem. järjestön perustaja (Plehanovin ym. kanssa).
Aleksanteri I (1777-1825), keisari, Euroopan vapauttaja, kukisti halveksimansa korsikalaisen, irrotti Suomen ruotsalaisten holhouksesta.
Aleksanteri II (1818-1881), keisari, poisti maaorjuuden, aloitti Suomessa vireän kehityskauden.
Aleksanteri III (1845-1894), keisari, oman aikansa rauhantahtoisin hallitsija - ei käynyt yhtään sotaa.
Aleksanteri Nevski (1220-1263), suuriruhtinas, voitti 1240-luvulla Tuomas-piispan, Saksalaisen ritarikunnan ja liettualaiset. Venäjän kansallissankari.
Andrei Aleksandrovitš (k. 1304), Aleksanteri Nevskin poika, teki tyhjäksi Ruotsin aikeet asettua Nevan rannoille.
Apraksin, Fedor (1661-1728), amiraali, Venäjän merimahdin luoja, Viipurin valloittaja, Suomen käskynhaltija v:een 1717.
Arakišvili, Dmitri (1873-1953), säveltäjä, Gruusian neuvostotasavallan kansantaiteilija.
Araktšejev, Aleksei (1769-1834), kenraali, uudisti Venäjän tykistöä voittoisan tehokkaaksi.
jne. jne. jne. jatkuu... ja pitkään!
Ahmatova, Anna (1888-1966), runoilija, muodoltaan ja sanonnaltaan oivallisesti rakennettua runoutta.
Akselrod, Pavel (1850-1928), ensimmäisen venäläisen sos.-dem. järjestön perustaja (Plehanovin ym. kanssa).
Aleksanteri I (1777-1825), keisari, Euroopan vapauttaja, kukisti halveksimansa korsikalaisen, irrotti Suomen ruotsalaisten holhouksesta.
Aleksanteri II (1818-1881), keisari, poisti maaorjuuden, aloitti Suomessa vireän kehityskauden.
Aleksanteri III (1845-1894), keisari, oman aikansa rauhantahtoisin hallitsija - ei käynyt yhtään sotaa.
Aleksanteri Nevski (1220-1263), suuriruhtinas, voitti 1240-luvulla Tuomas-piispan, Saksalaisen ritarikunnan ja liettualaiset. Venäjän kansallissankari.
Andrei Aleksandrovitš (k. 1304), Aleksanteri Nevskin poika, teki tyhjäksi Ruotsin aikeet asettua Nevan rannoille.
Apraksin, Fedor (1661-1728), amiraali, Venäjän merimahdin luoja, Viipurin valloittaja, Suomen käskynhaltija v:een 1717.
Arakišvili, Dmitri (1873-1953), säveltäjä, Gruusian neuvostotasavallan kansantaiteilija.
Araktšejev, Aleksei (1769-1834), kenraali, uudisti Venäjän tykistöä voittoisan tehokkaaksi.
jne. jne. jne. jatkuu... ja pitkään!
Vastaukset 6
Vanhimmat
tuli katottua eilen upea sotaelokuva kahden tarkka-ampujan välisestä taistosta Stalingradissa syskyllä 1942 ja seuraavan talvena.
Yksittäinen ihmishenki ei merkinnyt mitään Neuvostoliitossa. Ihmisiä uhrattiin aivan surutta sodan alttarille. Kuvaavaa olivat tapaukset, joissa miehet pakotettiin avoimeen rintamahyökkäykseen teurastettaviksi, niin takana vahtivat komissaarit apureineen konekiväärit asemissa valmiina ampumaan hyökkäyksestä perääntyvät. Eli jos hyökkäys oli alunperin mahdoton, niin omat ampuivat perääntyvät. Samanlaisia tilanteitahan oli Suomenkin rintamalla.
Ei mikään ihme, miksi NL kärsi niin suuret tappiot.
Suomalaiset sentään arvostivat joka ikistä yksilöä, ja kaatuneet vietiin mahdollisuuksien mukaan kotimaan multiin.
miten se kuvaaja säily hengissä niiden tarkkaampujien kanssa? eikös siihen aikaan kamerat ollu aika kömpelöitä?
tositapahtumiin!
Harvemmin toistaiseksi fiktiivisen taidetekeleen tuottajilta on löytynyt niin paljoa mielikuvitusta, että vaikka yrittäisivätkin hurjia sepitellä, aina todellisuudesta on löytynyt vielä hurjempaa.
Ja sitten tosijuttuina voidaan mainostaa vaikka mitä vaikka ei olisi todellisuuden kanssa muuta tekemistä kuin että samaa ilmaa kaikki hengitetään...
tositapahtumiin lievästi sanottuna "väljästi", suoraan sanottuna oli romantisoitua paskaa. Hauskimpia kohtia olivat:
- König tiputtaa ilmasta hyppäävän miehen laukauksella keskelle päätä
- Heinkelit suorittamassa matalapommitusta n. 5 metriä kattojen yläpuolella
- alun hyökkäyskohtaus, jossa kaikki muut kuolevat, paitsi tietenkin yllättäen Zaitsev
Mitä tulee neuvostoliittolaisten omien ampumiseen, se oli Stalingradissa täyttä totta. Kenttäoikeuden päätöksellä teloitettiin 13000 neuvostosotilasta, muulla tavalla ammutuista ei ole kukaan pitänyt lukua.
Etulinjan takana oli NKVD:n rykmenttejä pitämässä huolen siitä, että linjasta ei karata. Ja NKVD:n pojat ei tunnetusti paljon armoa antaneet, joskaan eivät sitä myöskään suuremmin pyytäneet.
Muista laittaa myös Mihail Kalashnikov. Henkilö, joka suunnitteli NL:n ehkä tunnetuimman (ja toimivimman) tuotteen. Nimittäin AK-47:n. Sen ohella hän tosin suunnitteli vielä paljon muitakin aseita.
Elossakin hän taitaa vielä olla, joten voisit tehdä vaikka haastattelun. Kuulo hänellä tosin on heikko, mennyt lukuisissa testiammunnoissa.