George Washington opettaa jäähyväispuheessaan nykysuomalaisia.

Nykyisin, kun Suomessa ollaan niin kontallaan USAn suuntaan, niin on hyvä palauttaa mieleen, mitä ne USAn perustajat aikanaan oikeasti tuumasivat. Osuupa aika hemmetin hyvin Suomen nykyiseen tilanteeseen ja toimintaan (virheisiin). Kekkonen tuollaiset asiat olisi ymmärtänyt, mutta nämä nykyiset tohelot ovat täysin eri maata.

"pysyvät, piintyneet antipatiat tiettyjä kansakuntia kohtaan ja intohimoiset kiintymykset toisiin tulee sulkea pois; ja että niiden sijasta tulisi viljellä oikeudenmukaisia ja ystävällisiä tunteita kaikkia kohtaan. Kansakunta, joka sortuu toista kohtaan jatkuvaan vihaan tai jatkuvaan kiintymykseen, on jossain määrin orja. Se on vihamielisyytensä tai kiintymyksensä orja, joista kumpikin riittää johtamaan sen harhaan velvollisuuksistaan ja eduistaan. Yhden kansakunnan antipatia toista kansakuntaa kohtaan saa molemmat helpommin tarjoamaan loukkauksia, tarttumaan vähäisiin umpikujan syihin ja olemaan ylimielisiä ja hankalia, kun satunnaisia tai vähäpätöisiä riitatilanteita ilmenee. Siksi usein törmäyksiä, itsepäisiä, myrkyllisiä ja verisiä kilpailuja. Kansakunta, pahantahtoisuuden ja kaunan innoittamana, pakottaa joskus hallituksen sotaan, vastoin politiikan parhaita laskelmia. Toisinaan hallitus osallistuu kansalliseen taipumukseen ja omaksuu intohimoisesti sen, minkä järki hylkäisi; Muina aikoina hallitus alistaa kansakunnan vihamielisyyden vihamielisille hankkeille, joita ylpeys, kunnianhimo ja muut pahaenteiset ja turmiolliset motiivit lietsovat. Usein kansakuntien rauha, joskus ehkä jopa vapaus, on joutunut uhriksi.

Samoin yhden kansakunnan intohimoinen kiintymys toiseen tuottaa monenlaista pahaa. Myötätunto suosikkikansakuntaa kohtaan, kuvitteellisen yhteisen edun illuusion vaaliminen tapauksissa, joissa todellista yhteistä etua ei ole, ja toisen vihamielisyyden lisääminen omaksi, pettää ensimmäisen osallistumaan jälkimmäisen riitoihin ja sotiin ilman riittävää vaikutinta tai perustelua. Se johtaa myös myönnytyksiin suosikkikansalle etuoikeuksista, jotka on evätty muilta, mikä on omiaan kaksinkertaisesti vahingoittamaan myönnytyksiä tekevää kansakuntaa; luopumalla tarpeettomasti siitä, mikä olisi pitänyt säilyttää, ja herättämällä mustasukkaisuutta, pahaa tahtoa ja halua kostaa niissä osapuolissa, joilta yhtäläiset etuoikeudet evätään. Ja se antaa kunnianhimoisille, korruptoituneille tai harhaanjohdetuille kansalaisille (jotka omistautuvat suosikkikansalle) mahdollisuuden pettää tai uhrata oman maansa edut ilman kansan vihamielisyyttä, joskus jopa sen suosiolla;"

"Väylinä ulkomaiseen vaikutusvaltaan lukemattomilla tavoilla tällaiset kiintymykset ovat erityisen huolestuttavia todella valaistuneelle ja riippumattomalle isänmaalliselle. Kuinka monta tilaisuutta heillä onkaan peukaloida kotimaisia ryhmittymiä, harjoittaa viettelyn taitoja, johtaa yleistä mielipidettä harhaan, vaikuttaa julkisiin neuvostoihin. Tällainen pienen tai heikon kiintymys suureen ja mahtavaan kansakuntaan tuomitsee edellisen jälkimmäisen satelliitiksi.

Vieraan vallan salakavalia juonia vastaan (pyydän teitä uskomaan minua, kansalaiset) vapaan kansan valppauden pitäisi olla jatkuvasti hereillä, koska historia ja kokemus osoittavat, että ulkomainen vaikutus on yksi tasavaltalaisen hallituksen vastenmielisimmistä vihollisista. Mutta valppauden on oltava puolueetonta, jotta siitä olisi hyötyä; muuten siitä tulee juuri vältettävän vaikutuksen väline sen sijaan, että se puolustautuisi sitä vastaan. Liiallinen puolueellisuus yhtä vierasta kansakuntaa kohtaan ja liiallinen vastenmielisyys toista kansakuntaa kohtaan saavat tuntijansa näkemään vaaran vain toisella puolella ja peittämään ja jopa tukemaan toisen puolen vaikuttamista. Todelliset patriootit, jotka pystyvät vastustamaan suosikin juonitteluja, ovat alttiita joutumaan epäilyttäviksi ja vastenmielisiksi, kun taas sen edistäjät ja huijarit anastavat kansan suosionosoitukset ja luottamuksen, saadakseen sen luopumaan eduistaan."

https://www.georgewashington.org/farewell-address.jsp