Menin srk:n tilaan jossa oli meneillään päivähartaus. Hiljennyin istumaan ja kuuntelemaan. En kuitenkaan kuullut juuri mitään koska viereisessä pöydässä n. kolmen metrin etäisyydellä samassa tilassa kuuden hengen joukko keskusteli muista asioista. Sanoin: Nuo eivät kyllä ole fiksuja ihmisiä kun häiritsevät. Hartauden pitäjä sanoi: Kyllä tässä tilassa saavat muutkin puhua. Sopeutuvasti en enää sanonut mitään, ajattelin: Varmaan saman asian ajaa tämä hiljentyminen kuulen tai en. (Kuulossani ei ole vikaa, mutta en päässyt ihan lähelle hartauden pitäjää, kun piiri oli jo muodostunut ennen tuloani.) Sen verrran havaitsin, että hartauden aiheena oli mieleenpainuvin, mieluisin paikka jossa olet ollut. Liekö sitten aasinsilta siitä olisi ollut iankaikkinen elämä taivaassa, en tiedä.
Miten sinä olisit toiminut? Oliko mielestäsi hartauden pitäjä oikeassa?
Pidin hänen toimintaansa näyristelynä häiritsijöitä kohtaan.
Pidin itsekkäänä tai jopa mielenosoituksellisena tätä kuuden hengen ryhmää, joka ei arvostanut aihetta eikä hartaushetken pitäjää. Joukkoon saa mielestäni tulla uskoen tai uskomatta mutta koska tila on srk:n tila, voi usko olla siellä edes sen 20 min. esillä häiritsemättä. Muuten siellä käsitellään kaikenlaisia aiheita ja keskustelu on antoisaa.
Miten sinä olisit toiminut? Oliko mielestäsi hartauden pitäjä oikeassa?
Pidin hänen toimintaansa näyristelynä häiritsijöitä kohtaan.
Pidin itsekkäänä tai jopa mielenosoituksellisena tätä kuuden hengen ryhmää, joka ei arvostanut aihetta eikä hartaushetken pitäjää. Joukkoon saa mielestäni tulla uskoen tai uskomatta mutta koska tila on srk:n tila, voi usko olla siellä edes sen 20 min. esillä häiritsemättä. Muuten siellä käsitellään kaikenlaisia aiheita ja keskustelu on antoisaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.