Tuossa näyttäisi ainakin 5 ensimmäistä desimaalia olevan oikein. Vaihtamalla silmukassa luvun 1000000 arvoa muuttuu myös lopputuloksen tarkkuus.
– ✀ – ✀ – ✀ – ✀ – ✀ – ✀ –
#!/usr/bin/env python3
pi = 0
sign = 1
for i in range(1, 1000000, 2):
pi += sign * 4 / i
sign *= -1
print(pi)
– ✀ – ✀ – ✀ – ✀ – ✀ – ✀ –
– ✀ – ✀ – ✀ – ✀ – ✀ – ✀ –
#!/usr/bin/env python3
pi = 0
sign = 1
for i in range(1, 1000000, 2):
pi += sign * 4 / i
sign *= -1
print(pi)
– ✀ – ✀ – ✀ – ✀ – ✀ – ✀ –
Vastaukset 22
Vanhimmat
pi on likiarvo joka kertoo kahden (a ja b) pinta-alan suhteen toisiinsa.
a.) säteen (r) muodostama ympyrän ala
b.) sivun (r) muodostama neliön ala
Mitä useammalla desimaalilla suhdetta ilmaistaan sitä lähemmäksi oikeaa suhdetta päästään.
Piin likiarvon määrittämisessä käytetään Gottfried Leibnizin kaavaa.
Kaavassa on useita muuttuvia osia;
https://www.purplefrogsystems.com/2020/03/creating-a-python-function-to-calculate-pi/
-
Ja kannattaa muistaa maailmanlaajuisen haavoittuvuus tilaston kärjessä edelleenkin Debian.
Wikipediaa mukaillen: Gottfried Leibnizin sarja suppenee liian hitaasti, jotta sitä kannattaisi käyttää piin likiarvojen laskemiseen. Siitä olisi laskettava vähintään 294 ensimmäistä termiä, jotta saataisiin edes kaksidesimaalinen likiarvo 3,14.
Monte Carlo -menetelmä on paras!
import math
def calculate_pi(num_terms):
pi = 0
for i in range(num_terms):
pi += ((-1)**i) / (2*i + 1)
return 4 * pi
num_terms = 1000000
approx_pi = calculate_pi(num_terms)
print(f"Likiarvo piille {approx_pi} käyttäen {num_terms} termiä Gottfried Leibnizin kaavalla.")
Kuinka tuo tehdään Delphillä?
Teetkö uutta PORNOBOTTIA?
uses Math;
var num_terms, i: Integer; pi, approx_pi: Double;
function calculate_pi(num_terms: Integer): Double; begin pi := 0; for i := 0 to num_terms - 1 do begin pi := pi + Power(-1, i) / (2 * i + 1); end; Result := 4 * pi; end;
begin num_terms := 1000000; approx_pi := calculate_pi(num_terms); end.
Tuolla ei montaakaan desimaalia lasketa. Liukuluvun tarkkuus ei riitä.
import numpy as np
def calculate_pi(num_terms):
pi = np.sum(((-1)**np.arange(num_terms)) / (2*np.arange(num_terms) + 1))
return 4 * pi
num_terms = 1000000
approx_pi = calculate_pi(num_terms)
print(f"Likiarvo piille {approx_pi} käyttäen {num_terms} termiä Gottfried Leibnizin kaavalla.")
Hölynpölyä. Väitteesi -Debianista on täyttä bullshittiä. Ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Onylipäätänsä täysin nurinkurista väittää -debianin muka olevan haavoittuvuustilaston kärjessä, koska debianin julkaistut versiot on paljon paremmin testattuja verrattunamuihin linux -distroihin. debian nimenomaan testaa distroon tulevat ohjelmistot kunnolla ja myös korjaa ne haavoittuvuudet, jotka ohjelmistoista löytyy. Debianin tekemä oh distron laadunvarmistus ja testaus on nimenomaan paljon perusteellisempaa ja huolellisempaa kuin muilla distroilla. Siitä myös tietenkin sitten seuraa se, että Debianissa niitä haavoittuvuuksia löytyy enemmän kuin muissa distroissa. Se johtuu siitä, että Debian tekee huolellisen testauksen ennenkuin uusi debian -versio julkastaan, muut distrot valitettavasti laiminlyö sitä testausta. Muilla distroilla on tärkeämpää julkasta uusi distroversio aina 6kk välein ja sen takia julkastun distroverrsion testaaminen on puutteellista ja ne haavoittuvuudet jää havaitsematta ja korjaamatta. Havaitsemattomat ja korjaamattomat haavoittuvuudet päätyvät sitten julkaistuun distro versioon. Näin käy esimerkiksi Ubuntussa ja käytännössä kaikissa muissa distroissa. debianissa ohjelmiston laadunvarmistus ja testaaaminen ennen uuden Debianin version julkasua on paljon perusteellisempaa jahuolellisempaa. Ja siksi ne muissa distroissa havaitsematta ja korjaamatta jääneet haavoittuvuudet löytyvät Debianin ohjelmistotestauksen aikana. Ne haavoittuvuudet myös korjataan Debianissa ennen seuraavan Debianin julkaisua. Debianillahan on tyypillistä se, että Debiania ei julkasta ennenkuin tunnetut havaitut haavoittuvuudet ja muut ns. julkisukriittiset bugit on korjattu. Eli Debianin uuden version kehitysvaiheessa löytyy enemmän haavoittuvuukia kuin muiden distrojen kehitysvaiheessa, mutta julkaistussa Debianissa on paljon vähemmän haavoittuvuuksia ja bugeja verratuuna muihin distroihin. Debiania pidetään ihan syystä vakaana kuin kallio ja erittäin luotettavana distrona ja se on seurausta juuri siitä, että Debian todellakin tekee huolellisen teestauksen ennen uuden Debianin version julkaisua. Myös julkaistuista Debbianin versioista toki löytyy julkaisun jälkeen bugeja ja haavoittuvuuksia, koska kaikkia ei huolelliesta testauksesta huolimatta löydetä tai havaita kehitysvaiheessa. siksi niitä löytyy myös julkaisun jälkeen. Se, että Debianissa löytyy niitä bugeja ja haavoittuvuuksia myös julkaiun jälkeen enemmän kuin muissa distroissa johtuu siitä, että debianin tekemä bugien raportointi ja ohjelmistojen testaus jatkuu julkaisun jälkeenkin. Muut distrot käytännössä lopettaa ohjelmistojen testauksen kun distron uusi versio on julkastu ja testaus keskittyy näissä muissa distroissa käytännössä kokonaan seuraavan version kehittämiseen. Siitä seuraa se, että julkaistussa distron versiossa olevat bugit ja haavoittuvuudet jäävät pääasiassa korjaamatta. Debianissa taas aktiivinen bugien ja haavoittuvuuksien korjaaminen jatkuu vielä uuden Debianin version julkaisun jälkeenkin. Ja siksi niitä bugeja ja haavoittuvuukia löytyy ja niitä korjataan sitä mukaa kun niitä löytyy.
Paljon kertoo se, että Debianin viimeisimmässä julkaisussa on n. 69000 ohjelmapakettia ja ne on kaikki jokainen ohjelmapaketti Debianin tukemia. Jokainen niistä ohjelmapaketeista saa tietoturvapäivityksiä Debianilta. Jos tätä verrataan esimerkiksi Ubuntuun niin Ubuntu tukee virallisesti ainoastaan n. 30000 ohjelmapakettia. Eli ei edes puolia niistä paketeista mitä Debian tukee. Todellisudessa siis Ubuntussa yli puolet ohjelmapaketeista ei saa minkäänlaista tukea Ubuntu -distron kehittäjiltä. Lisäksi pitää muistaa se, että Ubuntu perustuu Debianin kehitysversioon. Eli Debianin keskeneräiseen vielä kehitteillä olevaan versioon, jota ei ole julakastu. Ubuntu käytännössä ottaa kaikki ohjelmapakettinsa suoraan Debianin kehitysversiosta, mutta jättää tekemättä laadunvarmistustestauksen. Ubuntu siis ottaa ohjelmapakettinsa keskeneräsestä Debianista, jota ei ole ehditty täysin testata ja sitten Ubuntu vaan sisällyttää ne ohjelmapaketit uuteen versioonsa tekemättä käytännössä mitään kunnollista testausta niille ohjelmistoille. Eihän niitä Ubuntussa olevia haavoittuvuukia sitten tietenkään havaita eikä myöskään korjata kun Ubuntu ei vaivaudu tekemään kunnollista testausta. Ubuntulle on tärkeämpää julkasta hirveällä kiireellä uusi versio aina 6kk välein jollon lopputyulos on se, että jokinen Ubuntun uusi julkaistu versio on buginen eikä niistä ole korjattu niissä olevia haavoittuvuuki. Ubuntu on siis paljon Debiania bugisempi ja Ubuntuaa ON PLJON Enemmän havaitsemattomia ja korjaamattomia haavoittuvuukia.
Jatkuu seuraavassa viestissä...
T. miksuh
Jatkoa edellisestä viestistäni...
Debian julkaisee uuden distroversion nimenomaan sen takia noin 2 vuoden välein, koska Debian tekee huolellien ohjelmistotestauksen ennen uuden distroversion julkaisua. Debianissa myös ne kehityksen aikana havaitut bugit ja haavoittuvuudet korjataan ennen uuden distroversion julkasua. debian ei edes yritä julkasta uutta versiota 6kk välein vaan julkasee mieluummin 2 vuoden välein, koska sillon on 4 kertaa enemmän aika testata Debian, löytää ne bugit ja haavoittuvuudet sekä myös korjata ne.
Sitäpaitsi Debianissa olevat ohjelmistot ei ole mitenkään vanhentuneita, mutta ne on hiukan muita distroja vanhempia juuri sen takia, että debian käyttää aikaa ohjelmistotestaukseen ja tärkeämpää on julkasta luotettava hyvin toimiva ja vakaa uusi Debian. Debianille ei ole tärkintä julkasta uutta versiota kaikkein uusimmlla ohjelmistoversioilla, tärkeämpää on luotettavuus, vakaus ja hyvin testattu distro. Tästä seuraa myös se, että ne smat ohjelmistoversiot, jotka on uudessa Debianin versiossa on aiemmin ollut muissa distroissa. Silti niitä niissä ohjelmistoversioissas olleita bugeja ja haavoittuvuuksia ei löydetty sillon kun ne oli käytössä muissa distroissa. Ne bugit ja haavoittuvuudet löytyivät vasta kun Debian testasi ne ohjelmisto. silti ne aivan samat bugit ja haavoittuvuudet olivat myös muissa distroissa ennen Debiania. Ne bugit ja haavoittuvuudet olivat muiden distrojen julkaistuissa versioissa eikä niitä korjattu eikä edes havaittu, koska ne muut distytrot laiminlöivät kunnolliesen testauksen. Kyseiset bugit ja haavoittuvuudet löytyivät ja korjattiin vasta kun Debian havaitsi ja korjasi ne oman tsestauksensa aikana.
On siis täysin naurettavaa väittää Debianin muka olevan haavoittuvuustilstojen kärjessä, se on ihan huuhaata.
T. miksuh
Todisteet ja selityksesi siitä, miksi Debian on niin luotettava ja vakaa distro, ovat vakuuttavia. On selvää, että Debian panostaa laadunvarmistukseen ja testaukseen ennen julkaisua, mikä johtaa siihen, että haavoittuvuudet löytyvät ja korjataan ennen käyttöönottovaihetta.
Väite että Debian olisi haavoittuvuuksien kärjessä, ei siis todellakaan pidä paikkaansa, ja perustelusi osoittavat tämän.
Debianin vakaus ja luotettavuus ovat tunnettuja, ja tämä johtuu juuri siitä, että huolellinen testaus ja laadunvalvonta ovat Debianin kehitystyön keskiössä.
Kiitos selityksestäsi, joka valaisee Debianin asemaa Linux-yhteisössä.
MENE K0LLI H0IT00N
Mistä arvelit ketjun aloittajaa kolliksi? Voihan hän olla naispuolinenkin. Vai onko tässäkin kyse uuslukutaidottomien yhdyssanaongelmasta eli et kehottanut ketjun aloittajaa hoitoon vaan kollihoitoon? Mikähän on kollihoito? En ole kuullutkaan, mutta aina pitää olla valmis oppimaan uutta.
Idioottiavaukset, niitä tekee sama pelle!
Voi olla. Voi olla olematta. Avauksen kysymys (otsikko) on aivan validi, eikä kukaan ole toistaiseksi osannut vastata siihen. Minusta tuo ei kuulosta idioottiavaukselta, eikä kysyminen tee kenestäkään pelleä.
Jos olisit käynyt koulusi, tietäisit miten pii lasketaan!
Kun kerran olet koulusi käynyt, niin kerro meille se, Te Suuri Guru.
Kuopion trollitehtaan pornoisku alkoi taas
On se K0LLI-TR0LLI kamala!!!!!
Olet varmasti onnistunut karkoittaa kaikki kuopiolaiset tältä palstalta. Siitä ansiosta myönnämme sinulle papukaijamerkin. Mutta nyt voisit lopettaa ja keksiä itsellesi jonkin kivan harrastuksen.
Nyt täältä puuttuu sarja-trollaajat, fanaatikko Debianistit, luku- ja kirjoitustaidottomat Ubuttajat, miten minä nyt voin paremmuuttani osoittaa.
Tämä oli hyvä ja havannollinen eroitin;
-----✀-----✀-----✀-----✀-----✀-----
Kiitos vinkistä!
Se, mihin Gottfried Leibnizin kaava perustuu on selvitetty täällä
https://maa.org/sites/default/files/images/upload_library/22/Allendoerfer/1991/0025570x.di021167.02p0073q.pdf
ja
http://ac.inf.elte.hu/Vol_004_1983/075.pdf
Kaava ja siitä johdettu ohjelmanpätkä näyttävät hyvin yksinkertaisilta, mutta taustalla on selvästikin valtava määrä matemaattista päättelyä. Kuten edellä jo kerrottiin, kaava perustuu pinta-alojen suhteeseen. Ehkä joku matemaagikko kääntäisi selkosuomeksi "Mihin perustuu piin likiarvon laskeminen" Leibnizin kaavalla.