Ensimmäisissä vaaleissa 1995 SDP sai vaalivoiton, kannatus peräti 28,3 %. Syynä ei suinkaan ollut Lipposen vetovoima tai karisma, vaan se, että kansa ei oikein ymmärtänyt lamantappamisen tarkoittavan muutakin kuin palopuheita. Lipposen hallitus jatkoi Ahon hallituksen viitoittamalla tiellä.
1999 tuli suuri vaalitappio, vain 22,9 % prosenttia kansasta äänesti demareita. Suhteellinen vaalitappio oli siis vajaan parinkymmenenprosentin luokkaa. Lipponen onnistui siis neljässä vuodessa hukkaamaan SDP:n kannatuksesta viidenneksen. SDP säilyi silti niukasti eduskunnan suurimpana puolueena ja Lipponen muodosti toisen hallituksensa.
Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa SDP menetti suurimman puolueen asemansa Keskustalle. Kannatus oli hieman noussut edellisistä vaaleista ollen nyt 24,5 %.
Vuonna 2004 Lipponen oli ehdolla EU:n komission puheenjohtajaksi. Kukaan muu ei kannattanut kuin Suomen hallitus ja Lipponen itse. Edes Ruotsilta ei saatu tukea.
Minusta näyttäisi siltä, että Lipponen aloitti huipulta - sen jälkeen kaikki on ollut pelkkää alamäkeä. Heinäluomalle tämä antaa oivallisen tilaisuuden näyttää kyntensä.
1999 tuli suuri vaalitappio, vain 22,9 % prosenttia kansasta äänesti demareita. Suhteellinen vaalitappio oli siis vajaan parinkymmenenprosentin luokkaa. Lipponen onnistui siis neljässä vuodessa hukkaamaan SDP:n kannatuksesta viidenneksen. SDP säilyi silti niukasti eduskunnan suurimpana puolueena ja Lipponen muodosti toisen hallituksensa.
Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa SDP menetti suurimman puolueen asemansa Keskustalle. Kannatus oli hieman noussut edellisistä vaaleista ollen nyt 24,5 %.
Vuonna 2004 Lipponen oli ehdolla EU:n komission puheenjohtajaksi. Kukaan muu ei kannattanut kuin Suomen hallitus ja Lipponen itse. Edes Ruotsilta ei saatu tukea.
Minusta näyttäisi siltä, että Lipponen aloitti huipulta - sen jälkeen kaikki on ollut pelkkää alamäkeä. Heinäluomalle tämä antaa oivallisen tilaisuuden näyttää kyntensä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Lipposlaiset" ovat vain niin pehmeäotasaisia, että eivät osaa lukea äänestysnumeroista, mitä mieltä Suomen kansa on ollut Paavo Lipposesta.
...että olet hyvin nuori ja siinä mielessä tyypillinen, että hyppäät johtopäätöksiin ennen kuin olet ymmärtänyt asiat kokonaisuuksina.
SDP:n "vaalivoitto" 1995 tuli nimittäin laman ja oppositioaseman vauhdittamana, kun demarit olivat 1991 hävinneet n. 100 000 ääntä Holkerin hallituksen toimien ansiosta. Tuon vaalivoiton strategia perustui siihen, että SDP teeskenteli olevansa mukana Ahon hallituksen laman torjunnassa, mutta pani SAK:n kaatamaan yleislakkouhkalla jokaisen sellaisen hankkeen, jolla laman haittoja olisi voitu konkreettisesti lieventää.
Se, että demareiden ääniosuus taas laski vuoden 1999 vaaleissa, on hyvin luonnollista, koska hallituspuolueen ääniosuus yleensä aina laskee jonkin verran.
Mitä vuoden 2003 vaalitulokseen tulee, niin itse pidän hyvin merkittävänä sitä, että kepu nousi suurimmaksi ainoastaan 6000 äänen marginaalilla ja vaalimatematiikan ansiosta kahdella eduskuntapaikalla, kun se sattui voittamaan ns. viimeisiä paikkoja vaalipiireistä, joissa yksi kellokas veti mukaansa mitättömän äänimäärän saaneita hännänhuippuja, kuten Jäätteenmäki Helsingissä tämän radiotoimittaja Salovaaran.
Mitä Lipposen kannatukseen EU:n komission puheenjohtajaksi tulee, niin siinä ei ollut Ruotsilla mitään merkitystä, kun mm. Saksa oli ratkaisevassa roolissa sen periaatteen luojana, että komision puheenjohtajan on tultava siitä "leiristä", joka voitti EU-vaalin, eli konservatiivien joukosta. Lipponen sosialidemokraattina oli siis pelattu ulos samalla, kun vaalitulos vahvistui.
Politiikan tarkkailussa kannattaa ottaa huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tekijät, sillä sellainen tapa havainnoida, jossa tekee huomiota vain omaa ennakkoasennetta tukevista ilmiöistä, johtaa usein hyvin puutteellisiin analyyseihin, joilla ei ole juurikan tekemistä sen kanssa, miten asiat todellisuudessa ovat.
Veikkaanpa jo nimimerkkisi perusteela, että istuskelit vaipoitta pirtin lattialla ja piirtelit ulosteistas karttoja, silloin kun minä otin jo osaa politiikkaan!
Harva enää muistaa että Lipponen oli aikoinaan SDP:n sisäisessä oppositiossa. Hän oli Kalevi Sorsan aikakaudella täysin sivuraiteella. Häntä jopa pidettiin jonkinlaisena politiikan häirikkönä koska hän jo 80-luvulla avoimesti liputti EY-jäsenyyden puolesta kun elettiin vielä vanhaa YYA-aikaa.
Lipponen haastoi istuvan pj:n Pertti Paasion v1990 puoluekokouksessa mutta hävisi suorastaan murskaluvuin.
Eduskunta urakaan ei meinannut oikein lähteä käyntiin. Ensimmäisen kerran hänet valittiin 1983 mutta 1987 hän putosi. V1991 vaaleissa hän teki paluun.
Kun rasitteeksi puolueelle muodostunut Paasio syrjäytettiin palatsivallankaappauksessa ja nuori nouseva voima Ulf Sundqvist nousi pj:ksi oli odotukset korkealla. Kuten tiedämme, Sundqvist sotkeutui omiin talousvyyhteihinsä ja joutui eroamaan. Sattumasta on suuretkin asiat kiinni. Ilman Sundqvistin talousepäselvyyksiä olisi Lipposenkin aika saattanut jäädä toteutumatta.
Sitten v1993 Lipposen vuoro oli astua esiin. V1995 vaaleissa olisi demareiden johtajana voinut olla vaikka takapihan koira ja ihmiset olisivat silti äänestäneet häntä. Niin vahvasti porvarihallitusta vihattiin, tosin täysin epäreilusti.
Jatkossa PL:n elämä helpottuu. Tarvitsee vain päivitellä.
Mitenkäs ne murkkuikäiset kakarat? Joskus lienee helpompaa olla vaikka eduskunnassa, kun tapella murkkujen kanssa. Sen siitä saa,kun vanhana alkaa vehtaamaan.Saa siinä sitten päivitellä hyvän eläkkeen kanssa ja puhua p...aa muka demareiden yksin hoitamista asioista. Kukkua ja valetta kuten moni muukin juttu. Olishan hän tarpeeksi vanha EU:n liittovaltion pressaksi, kun näyttää siltä, että "homekorvat" on siellä in, paitsi Ransakassa.
onneksi!
vihdoinkin jos kokoomuslaiset saadaan pidettyä kurissa, Suomessa on jonkinlaista demokratiaa!!!