Rahankäyttö paisunut nopeasti sota-alueilla

Rahankäyttö paisunut nopeasti sote-uudistuksen jälkeen – Huolestuttavin tilanne Uudenmaan kapina-alueella

HS sai haltuunsa vertailun sosiaali- ja terveysmenojen kasvusta Suomessa. Vantaan ja Keravan alueen menot paisuivat eniten. Helsinki on vertailun priimus.

Yksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tärkeimmistä palveluista on Myyrmäen terveysasema.

KYSEENALAISEN kunnian Suomessa saa Vantaan ja Keravan alue. Sen sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen menot kasvoivat vuodessa eniten.

Rahaa kului hyvinvointialueen ensimmäisen toimintavuoden 2023 aikana 16,2 prosenttia eli noin 154 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna Vantaan ja Keravan kunnilta samankaltaisiin palveluihin.

Koko maan 21 hyvinvointialueen sekä Helsingin keskimääräinen menojen kasvu oli 10,2 prosenttia samassa ajassa.

Myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on maan kärkipäässä. Menot kasvoivat vuodessa 13,3 prosenttia eli noin 208 miljoonaa euroa.

Kasvu käy ilmi Helsingin kaupungin omaan käyttöönsä kokoamasta aineistosta, jonka HS sai haltuunsa tietopyynnöllä.

MUUALLAKIN Uudellamaalla sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen kulujen kasvu on maan kovinta.

Itä-Uudellamaalla menot kasvoivat vuodessa 16,2 prosenttia eli runsaat 57 miljoonaa euroa ja Keski-Uudellamaalla 13,5 prosenttia eli runsaat 98 miljoonaa euroa.

Poikkeuksen tekee Helsinki. Helsinki jakautui vuonna 2023 kunta-Helsinkiin ja valtion rahoittamaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaan. Helsingissä vastaavat menot ovat kasvaneet 4,6 prosenttia eli noin 112 miljoonaa euroa.

Vertailu perustuu Tutki hallintoa -sivuston kautta kerättyihin hyvinvointialueiden ensimmäisiin tilinpäätösarvioihin 2023 ja kuntien viimeisiin tilinpäätöksiin 2022. Jälkimmäiset on koonnut valtiovarainministeriö.

Myyrmäen terveysaseman käytävänäkymä.
Myyrmäen terveysaseman käytävänäkymä.

ENSIMMÄISET tiedot menoista ovat kiinnostavia, sillä jättimäisen sote-uudistuksen jälkeen ei vielä ole ollut järjestelmällisesti koottua tietoa hyvinvointialueiden menoista.

Osin kasvutahtia selittää koronapandemian ja Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan myötä kiihtynyt inflaatio ja esimerkiksi erilaisten alan ostopalveluiden kova hinnannousu.

Taloustilanne ei kuitenkaan täysin riitä selitykseksi.

Olennaista onkin kysyä, mitä hyvinvointialueiden alijäämille tulisi tehdä. Siis sille, että menot ovat tuloja suuremmat.

Valtio vaatii, että vuoden 2026 loppuun mennessä alueiden on saatava menonsa vastaamaan rahoitustaan. Iltalehti kertoi keskiviikkona, että Vantaa-Keravan hyvinvointialue aikoo pyytää lisää rahaa valtiolta selvitäkseen kustannuksistaan.

MIKSI menot ovat nousseet eniten juuri Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella? Yhdistyminen ei siellä tuonut suurta muutosta, sillä 38 000 asukkaan Kerava on pieni verrattuna Vantaan noin 248 000 asukkaaseen.

”Tiedot ovat ihan oikein”, sanoo hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö.

Aronkydön perustelut menojen ennätyskasvulle ovat vuolaat.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja on Timo Aronkytö

Suurin ongelma on hänestä se, etteivät Vantaan ja Keravan kunnat erotelleet valtiolle luotettavasti olennaisia menojaan vuoden 2022 tilinpäätöksessä. Vantaalla esimerkiksi monet tukipalvelut olivat kaupungin yhteisiä, eikä ollut selvästi eroteltu, mikä oli sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus menoista.

”Olemme selvittäneet tätä, koska rahoituspohjamme on pettänyt”, Aronkytö sanoo.

Kunnat ovat siis Aronkydön mukaan ilmoittaneet hyvinvointialueiden rahoituksen kannalta tärkeitä menoja alakanttiin, ja siksi niiden tosiasiallisista menoista olisi puuttunut 44 miljoonaa euroa.

”Kunnilla ei ole ollut motiivia erotella sote-menoja”, Aronkytö sanoo.

Aronkydön perustelu on erikoinen. Kunnilla oli tiedossa, että hyvinvointialueiden rahoitus tulisi perustumaan kuntien ilmoittamiin tietoihin menoista.

ERIKOISEKSI ajatuksen tekee sekin, että Aronkytö itse vastasi Vantaan sosiaali- ja terveyspalveluista, kunnes siirtyi hyvinvointialueen johtoon.

Hän myöntää, että ”olisi voinut itse painostaa” ilmoittamaan todelliset menot.

Lisäksi hyvinvointialueet ovat vielä viime vuoden alkupuoliskolla voineet pyytää korjausta vertailussa käytettyihin vuoden 2022 tietoihin.

Vantaan ja Keravan alue ei Aronkydön mukaan oikaissut mitään lukuja.

”Tiedän, että jotkut alueet tekivät korjauksia. Me emme pystyneet tähän.”

MUITA syitä menojen kasvuun on Aronkydön mukaan useita: henkilöstömenojen kasvu, ulkoa ostettavien palveluiden suuret hinnankorotukset sekä vuokrat ja it-menojen kasvu. Myös väestön kasvu ja vanheneminen lisäsivät rahanmenoa.

Pelkästään työvoimapula on Aronkydön mukaan maksanut noin kymmenen miljoonaa euroa. Hyvinvointialueella on nostettu palkkoja, mutta se on Aronkydön mukaan vasta ”päästänyt alueen muiden kintereille, ei ohi”.

”Emme pyri olemaan palkkajohtaja. Vantaan palkat ovat olleet lähialueen huonoimmat eli olemme joutuneet tarkistamaan niitä.”

HS Kaupunki | Tutkivaa journalismia
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010302199.html