luonne kysymys

eltk

Voiko luonnettaan muuttaa, ei voi

Voiko kiukkuaan tukahduttaa, kyllä voi

Käyttäydytkö eri lailla eri ihmisille, toisinaan

Kuinka toimit kun purat vihaasi, vaikenen, tai muutama valittu sana.

Voitko antaa anteeksi(myös unohtaa).En

Tässä muutama luonne kysymys, kerro omasta luonteestasi.

52

2303

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • beataBarbara*

      Perusluonnetta ei voi muuttaa, mutta elämä hioo
      pahimpia särmiä

      Kiukkua voi tukahduttaa laskemalla kymmeneen,
      tai nukkumalla yön yli.

      Puhuttelu eri ihmisille:
      Pomolle on sanottava Good morning Sir.
      Penskoille voi sanoa, että ylös sassiin ja kouluun!

      Yleensä en pura vihaani, vaan painan pahkaa.
      Jos sanoo muutaman valitun sanan,
      se harmittaa vielä enemmän.
      Haluan siis ”nauttia” omasta surkeudestani

      Anteeksi annan, en ole pitkävihainen.
      ja kyllä dementia auttaa unohtamaan.

      Huomenna ei muista, mistäs minä eilen suutuinkaan?

      beatB (pika-analyysiä…)

      • eltk

        Mukavasti kerroit luonteestasi, huumorilla hyvin höysteltynä. Mutta kaiken kaikkiaan, olet lyhyt vihainen. Se on hienoa, minä päin vastoin.


    • Vaisu nainen

      Pakostakin luonne muuttuu, kun nai tyrannin.
      Älä sano noin, älä tee noin, käskyjä satelee.
      Mukautuva luonne, tottelee aikansa.
      Mykkäkoulu kotityrannin kanssa, muualla oma iloinen itsensä.
      Maailma opettaa, vaikken ole Siperiassakaan käynyt.
      Mutta unohtaa ei voi, ainakaan vielä.
      Kunhan muisti menee, se on jo eri asia.

      • Nynnerö

        Eräs ystävättäreni tapasi leskeksi juuri jäätyään ja vähän sokkitilassa päivätansseihin jouduttuaan komeahkon, sivistyneentuntuisen miehen, joka alkoi hakea häntä joka toiselle kappaleelle ja pyyteli mukaansa illan ooppera-esitykseen,jne...... (Liian pitkä stoori, en jaksa kirjoittaa.)

        Mies osoittautui tyranniksi, jolla oli täydellinen kontrolloimisvimma naisen suhteen. Lopulta nainen sanoi lähtevänsä mökilleen, koska ei kestänyt enempää mustasukkaisia syyttelyitä, joita miehen yläpää tuotti. - Muutaman päivän kuluttua mies soitti ja kysyi, miksi nainen näyttelee itseään laiturilla joka päivä. - Silloin naisen mitta täyttyi, ja hän ilmoitti, ettei aio enää tavata miestä. - Mutta sepä ei ollutkaan enää yksin hänen päätettävissään. Seurasi vaikeita aikoja, en jaksa kirjoittaa. - Mutta naisen arvostus kuollutta puolisoaan kohtaan kasvoi, jos mahdollista, vielä suuremmeksi.


      • eltk

        Onpa sinulla melko vaikeat oltavat, eli tee niin tai näin, aina on väärin päin. Kyllä se masentaa ainainen arvostelu, eikä varmaan voi unohtaakkaan. Onpa hyvä että voit "irrotella"iloisesti muualla. Mitä tulee muistin menetykseen, älä luota siihen.


      • eltk

        Tuon seuraavan kirjoitukseni tarkoitin sinulle.


      • AA-peli
        Nynnerö kirjoitti:

        Eräs ystävättäreni tapasi leskeksi juuri jäätyään ja vähän sokkitilassa päivätansseihin jouduttuaan komeahkon, sivistyneentuntuisen miehen, joka alkoi hakea häntä joka toiselle kappaleelle ja pyyteli mukaansa illan ooppera-esitykseen,jne...... (Liian pitkä stoori, en jaksa kirjoittaa.)

        Mies osoittautui tyranniksi, jolla oli täydellinen kontrolloimisvimma naisen suhteen. Lopulta nainen sanoi lähtevänsä mökilleen, koska ei kestänyt enempää mustasukkaisia syyttelyitä, joita miehen yläpää tuotti. - Muutaman päivän kuluttua mies soitti ja kysyi, miksi nainen näyttelee itseään laiturilla joka päivä. - Silloin naisen mitta täyttyi, ja hän ilmoitti, ettei aio enää tavata miestä. - Mutta sepä ei ollutkaan enää yksin hänen päätettävissään. Seurasi vaikeita aikoja, en jaksa kirjoittaa. - Mutta naisen arvostus kuollutta puolisoaan kohtaan kasvoi, jos mahdollista, vielä suuremmeksi.

        Tuollaisen miehen verkkoon kun joutuu, on todella selviytyjä se, joka siitä eroon pääsee. Oliko hänelläkin kuolleita vaimoja ja lapsia ja eroja taustassaan?


      • Nynnerö
        AA-peli kirjoitti:

        Tuollaisen miehen verkkoon kun joutuu, on todella selviytyjä se, joka siitä eroon pääsee. Oliko hänelläkin kuolleita vaimoja ja lapsia ja eroja taustassaan?

        ja sekin juuri pelästytti. Oli kuollutta ja elossa vielä olevaa.

        Hän ei ainakaan luonnettaan ollut pystynyt muuttamaan.


    • ursulah

      Luonnettaan ei mielestäni voi muuttaa - käytöstään jonkinverran. Kyllä suutun, mutta en enää edes pysty hallitsemattomasti, koska saan siitä muodossa tai toisessa rangaistuksen/muistutuksen melko heti..Unohtaa ei meikä voi, mutta antaan anteeksi: kyllä. Eihän se toinenkaan luonteelleen paljon voi. Pienille ja eläimille tehtyä vääryyttä on vaikaea antaa anteeksi. Huumorilla ja hyvällä itsetunnolla pystyy kuittaamaan monen pahankin kolauksen. En mielelläni ryhdy riitelemään - mitä siitä on hyötyä?? Opin uutta itsestäni joka päivä, mutta vaikeeata on välillä olla yksin- ajatuksineen.

      • eltk

        Minkähän laisen rankaisun saat? Ja melkoheti mielenkiintoista, anteeksi annat muttet unohda, niin minulla tahtoo olla samoin. Huumori on sellainen veitikka että sillä pärjää melko pitkälle. Tutkaelet itseäsi ja löydät uusia piirteitä, saattais olla hyvä itse kullekin. Miksi olet yksin-ajatuksinesi, hyvä ystävä on kullan arvoinen. Jaksamista sinulle.


      • mummukulta
        eltk kirjoitti:

        Minkähän laisen rankaisun saat? Ja melkoheti mielenkiintoista, anteeksi annat muttet unohda, niin minulla tahtoo olla samoin. Huumori on sellainen veitikka että sillä pärjää melko pitkälle. Tutkaelet itseäsi ja löydät uusia piirteitä, saattais olla hyvä itse kullekin. Miksi olet yksin-ajatuksinesi, hyvä ystävä on kullan arvoinen. Jaksamista sinulle.

        Horoskooppi kertoo jo kaiken, Oinas on aina kukkona tunkiolla. Oli, mutta ei enää.

        Näin vanhempana minulla on suorastaan ongelmana etten kestä enää pienintäkään riitaa. Ei pahoja sanoja kenellekään, kaikkein vähiten lastenlapsille. Joskus olisi syytäkin sanoa, vaan kun en voi. Sovittelen tai heitän huumoriksi tai vaikenen.

        Ei tämäkään ole paras mahdollinen luonteenpiirre.


      • eltk
        mummukulta kirjoitti:

        Horoskooppi kertoo jo kaiken, Oinas on aina kukkona tunkiolla. Oli, mutta ei enää.

        Näin vanhempana minulla on suorastaan ongelmana etten kestä enää pienintäkään riitaa. Ei pahoja sanoja kenellekään, kaikkein vähiten lastenlapsille. Joskus olisi syytäkin sanoa, vaan kun en voi. Sovittelen tai heitän huumoriksi tai vaikenen.

        Ei tämäkään ole paras mahdollinen luonteenpiirre.

        Uskot siis horoskooppeihin, hyvä niin. On se kumma että luonne tasoittuu vanhemmiten,välttää hankaluuksiin joutumista. Sanoit että sinulla on pieni ongelma, ettet kestäisi pientäkään riitaa. Siinäpä se , pitäisi sanoa, ja jos sanot voi tulla riitaa, tasapainoittele siinä sitten, varsinkin kun on kysymys lapsen lapsista. Mutta kun muistaa että huumorin kukka on mailman kaunehin kukka, ja yrittää viljellä sitä.

        Saa nähdä tuleeko tämä perille, tässä aparaatissa on jotain vilppiä, vastaukset ei mene oikeille paikoille.


    • Leny

      1) Uskon,että voi.Ikä tekee tehtävänsä. Särmät tasoittuu. En enää intä oikeassa oloani.
      2) Voin olla kiukkuinen niin, ettei se näy helposti päälle.
      3) Riippuu millaisessa roolissa milloinkin olen. Vieraskorea osaan olla.
      4) En pura vihaani ainakaan vieraiden nähden. Mielelläni yritän löytää valittuja sanoja, mutta ne tulevat valitettavasti viivellä, eikä siihen tilaisuuteen kuin pitäisi. Oikein harmittaa joskus.
      5) Lyhytvihainen. Annan paljon anteeksi.

      • eltk

        Näin se on kuten kirjoitit, ja paistoi läpi että olet tosi rehellinen, kuten kirjoitit. Näin varmaan useimmat ihmiset käyttäytyy. Minä mukaan lukien. Oli kiva saada sinunkin kommentti. olet siis lyhyt vihainen, se on hyve, ja sekin että annat paljon anteeksi. Olet joustava luonteeltasi.


    • eltk

      Syödessäni iltapalaa, mietin mitä voisi kirjoittaa luonteesta, päädyin ajatukseen että luonteella voi tuntea paljon.

      Rakkautta
      surua
      kipua
      vihaa
      iloa

      Surua en halua tuntea : se masentaa
      Kipua en halua tuntea : se sattuu
      Vihaa en halua tuntea : se katkeroittaa
      Iloa haluaisin tuntea : se tuo elämän halua
      Rakkautta haluan tuntea : se tuo tasapainoa ja tyytyväisyyttä elämään.

    • eltk

      Tämäkin ketju, jospa joku rohkenisi kertoa luonne kuvastaan. Tai vaikka arvostella minun kirjoituksiani luonteesta. Mitä olet mieltä?

    • Maalaismies*

      Luonnetta voi kehittää (jalostaa on liian hieno sana)vielä vanhanakin. En halua tulla kärtyisäksi ukoksi, joka alinomaa narisee kuinka hyvin asiat ennen olivat.

      Olemme vaimoni kanssa hiljaisesti sopineet kuuntelevamme yhä uudestaan toistemme kertomuksia huomauttamatta, että nuo tarinat on jo sata kertaa kuultu.

      Ymmärrän katsoa vaimoani sillä silmällä, että tuohon naiseen olin hulluna rakastunut luvaten rakastaa häntä elämäni loppuun saakka. Kuinka uljaasti hän onkaan kestänyt rakkauteni taakkaa, ajattelen.

      Yritän näillä palstoilla kehittää itseäni paitsi lukemalla muiden mielipiteitä, myös opettelemalla sanomaan omiani loukkaamatta, vaikka olisinkin jostakin asiasta toista mieltä.

      Vanheneminen on taitolaji, tarkkuutta vaativa luonteen kehittäjä suuntaan tai toiseen.

      • eltk

        Kyllä, luonnetta voi muokata ja kehittää, näin vanhammiten kun nuoruuden into on jo laantumaan päin. Se on tosi että, kärttyinen ja pahatuurinen vanha ihminen on kauhistus, joka aina narisee ja valittaa. Näitäkin on, pois se meistä.

        Kuinka hieno suhde teillä onkaa, se on ihailtavaa.

        Turha vaatimattomuutesi voisi lukea toisinkin, olet nuoruudessasi löytänyt suuren rakkauden, pitänyt lupauksesi, rakastaa myötä ja vastamäessä, näin olet lupauksesi lunastanut.

        Suvaitsevaisuus on hyve, näin pitäisi olla meidän muidenkin. Hyvä kuvaus luonteestasi, siitä Kiitos


    • Mutta kyllä se niin on, että perusluonnettaan ei voi muuttaa.

      Kiukustumistaan on oppinut tukahduttamaan, pinna on entisestäänkin venynyt, mutta ei veny loputtomiin.

      Viha purkaantuu esim. suursiivouksella, jolloin tulee takuulla puhdasta. Konstruktiivista ja vaaratonta.

      Jos se on verbaalista ja aiheetonta suun pieksäntää joltakin taholta niin vastinetta tulee taatusti ja silloin on teksti suoraa :D
      (Sen huomaa kyllä täällä palstoillakin, jos on yritettävä hillitä jonkun häirikön jyräköintiä, niin en yleensä jaksa kauaa katsella tuppisuuna.
      Onneksi meillä on hyvä seriffi.)

      Kyllä niin on että jos olen kyllästynyt perusteellisesti johonkin ihmiseen, joka on loukannut aiheettomasti, niin en ikinä voi unohtaa enkä antaa anteeksi.
      Sen takia yritän välttää ihmisiä, joista alkaa kuumottaa myrkyllisyys ja pirullisuus.
      On parempi käyttää energiansa mukavampiin asioihin kuin joutua riitoihin jonkun epämiellyttävän ihmisen kanssa.

      • eltk

        Olet samaa mieltä perus luonteesta, se on sitä mitä syntymässä on saanut. Kovempia karikoita on joutunut väistämään, varmaan itse kukin.

        Itsehillintä on joutunut elämän varrella kovalle koetukselle. Mutta kyllä se on hallittavissa, kuten kerroit, työhön voi enemmät paineet purkaa. Sepä on oiva konsti, kun saa siivottua nauttii puhtaasta huushollista, siinä se vihakin lauhtuu.

        Olet sitä mieltä että (sana sanasta ja parhaasta kaksi). Kyllä minäkin samassa tilanteessa saatan lausua pari valittua sanaa. Jos toinen paljon ärsyttää. Liekö sitten hyvä vai huono.

        Olet pitkävihainen, niin minäkin en voi mitenkää anteeksi antaa ja unohtaa, jos toinen loukkaa.

        Oli kommenttisi mukava lukea kiitos siitä.


    • itseäni,ehkä en edes tunne,itseäni,mutta kokeilen.
      KYSYMYS 1
      Olen samaa mieltä,luonne on ja pysyy.
      2
      Voi miten se onkaan vaikeaa,aina ei edes tiedä mikä kiukuttaa.
      Kyllä,aivan vieraille jaksan hymyillä,vaikka mieli tekisi ärjäistä,tutuille taas purkaudun.
      3
      Aika lailla lapsellisesti,pölyimuri saa potkun ,jos ei kunnialla tottele ja jos lähelle sattuu tarpeeksi tuttu,hänkin "huomaa" kiukkuni.
      Kysymys olikin vihasta,en tunne vihaa,se on vahva sana,ehkä kiertäisin vihatun ihmisen,jos niitä olisi.
      4
      Yritän kovasti,mutta kyllä takaalalla on se jurnutus,tietenkin riippuu asian mittavuudesta,joku pikku juttu unohtuu,mutta kun on sydänjuuriaan myöten loukattu,en unohda.

      Sitten tuo luonne,se onkin jo vaikea kertoa.
      Olen yrittänyt koko ikäni kasvaa aikuiseksi,en ole onnistunut.
      Olen jatkuvasti kuin hemmoiteltu lapsi ja käyttäydyn sen mukaisesti.
      Odotan päivää milloin minusta tulee järkevä,hyvin käyttäytyvä,vakavasti otettava ,hieno vanha rouva,joka jaksaa olla herttainen ,ja herättää kunnioitusta luonteellaan.
      Ehdinkö tähän tavoitteeseen,aika näyttää.

      • eltk

        Monet osaavat antaa luonteen kuvansa, on joskus hyvä tutkiskella sisältäpäin itseään. Tässä olisi samalla mainio tietolähde toistemme käyttäytymisistä. Mutta skillan kiitos sinullekin että vastasit. Olen seuraillut sinunkin kirjoituksia, ja aika "säyseältä "tunnut oleva , sehän on vai hyve.

        Perusasiat tuntuu olevan sinullakin samoilla linjoilla kuin meillä muillakin.


    • annuli1

      Yleisesti käytetään sanontaa: Toisen henkilön luonnetta ei voi muuttaa, itse on muututtava. Pitäneekö paikkansa?

      Myönnän muuttuneeni elämän varrella suvaitsevaisemmaksi toisten mielipiteille.Jos henkilöä porukalla ahdistetaan tai mollataan, mietin miten häntä voisi tukea, tarvittaessa yritän löytää hänestä positiivisia puolia.

      Edelleen pitkäkestoisesta muistista palautuu mieleeni; en anna kenenkään kävellä ylitseni, puoleni olen oppinut pitämään.

      Miesvaltaisessa perheessä oppi hyvin nopeasti oikeudenmukaisuutta ja suoruutta mutta myös kestämään negatiivista palautetta. Siispä olen voinut muuttua luonteeltani.

      Kieroilu, valehtelu, epäoikeudenmukaisuus, uskonnon varjolla kuomailu saa minut ajattelemaan vastapuolesta, miten heikko ihminen voi olla, alennuttuaan moisiin juttuihin. Tilaisuuden tullen annan sen myös huomata, kyseenalaistamalla asian. Yleensä ei löydy vastausta.

      Jos minua kohdellaan väärin tavalla tai toisella, anteeksianto on täysin mahdotonta, tekijä on siirtynyt elämässäni mappi ÖÖÖ:hön lopullisesti.

      Terve itsekkyys liittyy tähän, kun on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti,on oikeus hemmotella itsensä hyvälle tuulelle hyväksi havaitsemallaan tavalla.

      • eltk

        Eletty elämä on tasoittanut sinunkin luonteen laatuasi, näin on hienoa. Olet valmis heikomman ihmisen puolesta, sekin on kerrassaan mainitsemisen arvoista.

        Seuraavaan vastaisin että tempperamenttia löytyy tarvittaessa. Sitä aina joskus tarvitaaan. Olet oppinut pitämään puolesi, kuten kerroitniinhän meidän kaikkien pitäisi. Mutta luonne on se joka ratkaisee.

        Kieron ja väärän ihmisen pidät ala arvoisena, olen juuri tässä asiassa samaa mieltä, miten kavala voi toinen olla.

        Olet myös pitkävihainen, on mahdotonta anteeksi antaa, jos loukkaus harkitusti tehty.

        Kiitos sinullekin vastauksestasi, ja hyvää päivän jatkoa


      • annuli1
        eltk kirjoitti:

        Eletty elämä on tasoittanut sinunkin luonteen laatuasi, näin on hienoa. Olet valmis heikomman ihmisen puolesta, sekin on kerrassaan mainitsemisen arvoista.

        Seuraavaan vastaisin että tempperamenttia löytyy tarvittaessa. Sitä aina joskus tarvitaaan. Olet oppinut pitämään puolesi, kuten kerroitniinhän meidän kaikkien pitäisi. Mutta luonne on se joka ratkaisee.

        Kieron ja väärän ihmisen pidät ala arvoisena, olen juuri tässä asiassa samaa mieltä, miten kavala voi toinen olla.

        Olet myös pitkävihainen, on mahdotonta anteeksi antaa, jos loukkaus harkitusti tehty.

        Kiitos sinullekin vastauksestasi, ja hyvää päivän jatkoa

        Kiitos luonne analyysistä, pitänee paikkaansa. Mutta mites ne rakkausasiat ja romantiikka ovat jääneetkin hiukan sivuun tässä ketjussa.
        Monien lauseiden välistä ketjuissa olen ollut huomaavinani, sellaistakin tautia olleen liikkeellä yhdellä jos toisella.

        Oli mieluista lukea erään vanhan miehen lausahdus. Ikääntynyt leskimies oli kihlannut nuoren kauniin virolaisneitosen ja päivastoin. Suku teki viranomaisille ilmoituksen peläten miehen menettävän rahansa suurelle rakkaudelleen. Viranomaiset nostivat kätensä ylös, rahat ja valta oli miehen. Tämä taas totesi pilke silmäkulmassaan:"Kyllähän minä sen tiedän ettei tämä kauan kestä, mutta nyt on niin pirun hauskaa!"

        Toivon kaikkien uskaltavan arvioida omaa elämäänsä ja muutoksia uusista näkökulmista ja toteuttaa niitä mahdollisuuksien mukaan. Muutos on mahdollista.


      • eltk
        annuli1 kirjoitti:

        Kiitos luonne analyysistä, pitänee paikkaansa. Mutta mites ne rakkausasiat ja romantiikka ovat jääneetkin hiukan sivuun tässä ketjussa.
        Monien lauseiden välistä ketjuissa olen ollut huomaavinani, sellaistakin tautia olleen liikkeellä yhdellä jos toisella.

        Oli mieluista lukea erään vanhan miehen lausahdus. Ikääntynyt leskimies oli kihlannut nuoren kauniin virolaisneitosen ja päivastoin. Suku teki viranomaisille ilmoituksen peläten miehen menettävän rahansa suurelle rakkaudelleen. Viranomaiset nostivat kätensä ylös, rahat ja valta oli miehen. Tämä taas totesi pilke silmäkulmassaan:"Kyllähän minä sen tiedän ettei tämä kauan kestä, mutta nyt on niin pirun hauskaa!"

        Toivon kaikkien uskaltavan arvioida omaa elämäänsä ja muutoksia uusista näkökulmista ja toteuttaa niitä mahdollisuuksien mukaan. Muutos on mahdollista.

        Välttämäti rakkaus asioita tuoda julki, näin julkisesti. mutta jos joku tekee aloitteen sehän olisi vain mukavaa. Voisihan tietysti valoittaa tunnepuoltakin. Kiitos kuitenkin ehdotuksestasi, jäädään odottamaan, jospa joku rohkenisi aloittaa.


    • Leny

      Kiitos vastausten analysoinnista. Positiivista palautetta saimme kaikki. Siitä voimme vetää omat johtopäätöksemme Sinun luonteestasi.

    • eltk

      Yksi mies on ottanut kantaa, Missä on miesten mielipide? Kun puhutaan luonteista. Olisi mukavaa jos olisitte mukana.Kyllä sitä voi osallistua vaikkei niin kiinnostaisikaan. Odotan kirjoituksianne.

      • Maalaismies*

        Tunteista puhuminen on vaikeaa - miehille. Rakkautensa tunnustaminen naiselle on vaikein tehtävä, mikä miehelle on annettu, kirjoitti eräs taiteilija 30-luvulla. Se on sitä vieläkin vaikka ei olisikaan taiteilija.

        Minä en tiedä, mikä siinä on, tai tiedänhän minä. Ei ole sellaisia sanoja, joilla sen sanoisi. Mies voi sielussaan tuntea syvää rakkautta, syllisyyttä siitä ettei kykene sitä ilmaisemaan, tuskaa laiminlyönneistään vaimoaan ja perhettään kohtaan. Hän pusertaa kätensä nyrkkiin ja kiroaa itsensä. Hän haluaisi sanoa tuskansa ilmoille, rakkautensa, senkin että kyllä hän ymmärtää ja tuntee - mutta niitä sanoja ei ole!


      • eltk
        Maalaismies* kirjoitti:

        Tunteista puhuminen on vaikeaa - miehille. Rakkautensa tunnustaminen naiselle on vaikein tehtävä, mikä miehelle on annettu, kirjoitti eräs taiteilija 30-luvulla. Se on sitä vieläkin vaikka ei olisikaan taiteilija.

        Minä en tiedä, mikä siinä on, tai tiedänhän minä. Ei ole sellaisia sanoja, joilla sen sanoisi. Mies voi sielussaan tuntea syvää rakkautta, syllisyyttä siitä ettei kykene sitä ilmaisemaan, tuskaa laiminlyönneistään vaimoaan ja perhettään kohtaan. Hän pusertaa kätensä nyrkkiin ja kiroaa itsensä. Hän haluaisi sanoa tuskansa ilmoille, rakkautensa, senkin että kyllä hän ymmärtää ja tuntee - mutta niitä sanoja ei ole!

        Varsinainen sanojen tulkitsija, osaat ilmaista asiat niin kauniisti, että oikein sykähdytti. Kyllähän tuntojen ilmaiseminen on vaikeaa meille kaikille jäyhille Suomalaisille. Oletpa siinäkin oikeassa että, syvää rakkauden tunnetta tunteva ihminen ei aina osaa ilmaista riittävän hyvin tuntojaan. monasti saadaan vääristynyt kuva juuri huonon ilmaisun tähden. Mikä onkaan ihanampaa kuin tuntea ja tulla rakastetuksi, aivan aidosti. Tähän voisi muutkin ottaa kantaa.


      • piikkiruusu
        Maalaismies* kirjoitti:

        Tunteista puhuminen on vaikeaa - miehille. Rakkautensa tunnustaminen naiselle on vaikein tehtävä, mikä miehelle on annettu, kirjoitti eräs taiteilija 30-luvulla. Se on sitä vieläkin vaikka ei olisikaan taiteilija.

        Minä en tiedä, mikä siinä on, tai tiedänhän minä. Ei ole sellaisia sanoja, joilla sen sanoisi. Mies voi sielussaan tuntea syvää rakkautta, syllisyyttä siitä ettei kykene sitä ilmaisemaan, tuskaa laiminlyönneistään vaimoaan ja perhettään kohtaan. Hän pusertaa kätensä nyrkkiin ja kiroaa itsensä. Hän haluaisi sanoa tuskansa ilmoille, rakkautensa, senkin että kyllä hän ymmärtää ja tuntee - mutta niitä sanoja ei ole!

        Olen tismalleen samaa mieltä Maalaismiehen kanssa siitä, että meille suomalaisille miehille tunteista puhuminen on vaikeaa.
        Sitten kun käy, kuten minulle, että elämänkumppani siirtyy ajasta ikuisuuteen, niin tuntuu siltä, että jäi niin paljon sanomatta.
        Mikähän riivattu meitä suomalaisia miehiä oikein vaivaa, kun emme saa sanotuksi niitä kolmea kaunista sanaa, jotka kuitenkin mielessä kaiken aikaa on, eli "minä rakastan sinua".


      • Maalaismies* kirjoitti:

        Tunteista puhuminen on vaikeaa - miehille. Rakkautensa tunnustaminen naiselle on vaikein tehtävä, mikä miehelle on annettu, kirjoitti eräs taiteilija 30-luvulla. Se on sitä vieläkin vaikka ei olisikaan taiteilija.

        Minä en tiedä, mikä siinä on, tai tiedänhän minä. Ei ole sellaisia sanoja, joilla sen sanoisi. Mies voi sielussaan tuntea syvää rakkautta, syllisyyttä siitä ettei kykene sitä ilmaisemaan, tuskaa laiminlyönneistään vaimoaan ja perhettään kohtaan. Hän pusertaa kätensä nyrkkiin ja kiroaa itsensä. Hän haluaisi sanoa tuskansa ilmoille, rakkautensa, senkin että kyllä hän ymmärtää ja tuntee - mutta niitä sanoja ei ole!

        Missään muualla pohjoismaissa ei tango ole niin suosittu kuin Suomessa.
        Johtuukohan se siitä, että tangossa on tunnetta ja ehkä moni haluaisi sanoa juuri ne sanat joita tangon tekstit usein välittävät: rakkautta, kaipausta, läheisyyttä?

        Tangoa tanssiessa o myös mahdollisuus tulla toista lähelle fyysisesti, harvemmin näkee tangoa tanssittavan käsivarren mittaisen välimatkan päässä :D

        Niin kai se on että meidän sukupolvi ei saanut oppia puhumaan tunteista, sen enempää myönteisistä kuin kielteisistäkään tunteista.
        Sellainen katsottiin tyhjäksi lällätykseksi.

        Mutta onneksi nyt tiedämme paremmin, että ihminen voi hyvin jos saa puhua tunteistaankin, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme.


      • Maalaismies*
        MdK-MdK kirjoitti:

        Missään muualla pohjoismaissa ei tango ole niin suosittu kuin Suomessa.
        Johtuukohan se siitä, että tangossa on tunnetta ja ehkä moni haluaisi sanoa juuri ne sanat joita tangon tekstit usein välittävät: rakkautta, kaipausta, läheisyyttä?

        Tangoa tanssiessa o myös mahdollisuus tulla toista lähelle fyysisesti, harvemmin näkee tangoa tanssittavan käsivarren mittaisen välimatkan päässä :D

        Niin kai se on että meidän sukupolvi ei saanut oppia puhumaan tunteista, sen enempää myönteisistä kuin kielteisistäkään tunteista.
        Sellainen katsottiin tyhjäksi lällätykseksi.

        Mutta onneksi nyt tiedämme paremmin, että ihminen voi hyvin jos saa puhua tunteistaankin, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme.

        Tulkitset varmasti oikein tangon merkityksen rakkauden viestittäjänä. Koska olen huono tanssija, olen korvannut kotona sen palvelualttiutena. Koska sanat mielestäni eivät riitä kertomaan, mitä tunnen vaimoani kohtaan, sanon hänelle olleeni edellisessä elämässäni hovimestari. Siksi tämä alttius!

        Lapsiani kohtaan osoitan rakkautta valmiudella tehdä heidän hyväkseen vieläkin kaiken mahdollisen ja korvata sen, minkä aikanaan menetin joutuessani olemaan paljon poissa heidän läheltään silloin.

        Helpointa minulle on rakkauteni tunnustaminen Julialle (11v.). Luulen, että hän säälii heikkouttani ja käyttää minua sen tähden vain puolella teholla, vain suuriin asioihin, kuten uusien frakkujen hankintaan. -Äiti hermostuu eikä mummi jaksa, hän sanoo, sinun kanssasi se luonnistuu.

        Hän tietää, että meille kelpaa vain paras hinnasta tinkimättä.

        Luulisin, että tämän suuntaista meidän miesten rakkauden osoittaminen yleensä on.


      • eltk
        MdK-MdK kirjoitti:

        Missään muualla pohjoismaissa ei tango ole niin suosittu kuin Suomessa.
        Johtuukohan se siitä, että tangossa on tunnetta ja ehkä moni haluaisi sanoa juuri ne sanat joita tangon tekstit usein välittävät: rakkautta, kaipausta, läheisyyttä?

        Tangoa tanssiessa o myös mahdollisuus tulla toista lähelle fyysisesti, harvemmin näkee tangoa tanssittavan käsivarren mittaisen välimatkan päässä :D

        Niin kai se on että meidän sukupolvi ei saanut oppia puhumaan tunteista, sen enempää myönteisistä kuin kielteisistäkään tunteista.
        Sellainen katsottiin tyhjäksi lällätykseksi.

        Mutta onneksi nyt tiedämme paremmin, että ihminen voi hyvin jos saa puhua tunteistaankin, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme.

        Tangon taikaa ja sydämmen "säpinää". tangothan on yleensä kaihoisia, ja saa luvalla olla toisen läheisyydessä. Tangossa huokuu sitä rakkautta ja lämpöä jota jokainen meistä halajaa.

        Onhan se niin että ennenvanhaan jo pojille opetettiin, ei pojat saa itkeä, istutettiin se siemen että tunteita ei saa näyttää. Siksi miehille tuottaa enemmän vaikeuksia tuoda julki tunteitaan.


      • eltk
        Maalaismies* kirjoitti:

        Tulkitset varmasti oikein tangon merkityksen rakkauden viestittäjänä. Koska olen huono tanssija, olen korvannut kotona sen palvelualttiutena. Koska sanat mielestäni eivät riitä kertomaan, mitä tunnen vaimoani kohtaan, sanon hänelle olleeni edellisessä elämässäni hovimestari. Siksi tämä alttius!

        Lapsiani kohtaan osoitan rakkautta valmiudella tehdä heidän hyväkseen vieläkin kaiken mahdollisen ja korvata sen, minkä aikanaan menetin joutuessani olemaan paljon poissa heidän läheltään silloin.

        Helpointa minulle on rakkauteni tunnustaminen Julialle (11v.). Luulen, että hän säälii heikkouttani ja käyttää minua sen tähden vain puolella teholla, vain suuriin asioihin, kuten uusien frakkujen hankintaan. -Äiti hermostuu eikä mummi jaksa, hän sanoo, sinun kanssasi se luonnistuu.

        Hän tietää, että meille kelpaa vain paras hinnasta tinkimättä.

        Luulisin, että tämän suuntaista meidän miesten rakkauden osoittaminen yleensä on.

        On mainittava nimeltä kun tämä kone laittaa vastaukset vääriin paikkoihin.

        Piti vaan sanoa että, sinähän voit vallan mainiosti käytännössä ilmaista moninaisilla tavoin rakkautesi vaimoosi.

        Olen kuitenkin sitä mieltä että, miehen ja naisen välinen rakkaus on erillaista. Lapsiin kohdistuva rakkaus on mielestäni suojelemista kasvatuksellista ja omistus haluisuutta.

        Mutta usein kuulee sanottavan että on väärän laista rakautta, hellii liika ja antaa periksi liian paljon. Mutta kai se on sitä suurta, kaikista tunteista.


      • Maalaismies*
        eltk kirjoitti:

        On mainittava nimeltä kun tämä kone laittaa vastaukset vääriin paikkoihin.

        Piti vaan sanoa että, sinähän voit vallan mainiosti käytännössä ilmaista moninaisilla tavoin rakkautesi vaimoosi.

        Olen kuitenkin sitä mieltä että, miehen ja naisen välinen rakkaus on erillaista. Lapsiin kohdistuva rakkaus on mielestäni suojelemista kasvatuksellista ja omistus haluisuutta.

        Mutta usein kuulee sanottavan että on väärän laista rakautta, hellii liika ja antaa periksi liian paljon. Mutta kai se on sitä suurta, kaikista tunteista.

        Kuuntelen aika paljon radiota, joten imeliltä iskelmiltä ei voi välttyä. Minua tympii lähinnä murkkuikäisille kohdistetut rakkausviisut. Tai sanotaan, että rakastamiseen käytetyt sanat ovat väljähtyneet liiallisen kevytkenkäisen käytön johdosta.

        Tämä saa ainakin minut välttämään rakastan sinua tapaisia ilmaisuja. Vaimoni hymyilee joskus, kun oikein tunnen tarvetta passata häntä, ja kysyy miksi noin suurta huolenpitoa? Minä en pysty rehellisesti ja suoraan sanomaan, että siksi koska rakastan häntä, vaan tarjoilen hovimestarista sepittämääni myyttiä edellisestä elämästä.

        Tietysti voisin kysyä, kumpi on aidompaa, puhuako rakkaudesta vai toteuttaa sitä?


    • eltk

      Edellä toivottiin että puhuttaisiin myös tunne elämästä. Joka on hieno asia, maalaismies teki rohkean aloitteen. Yritetään me muut vastata haasteeseen, aihehan on meille kaikille tämän ikäisille tuttu juttu. Piikkiruusu oli myös sitä mieltä, että tunteista puhuminen on vaikeaa. Sitten kun on myöhäistä monellakin omatunto tahtoo jäädä kaivamaan. Onhan tunnemaailma hyvin haavoittuva alue, toiset on yksin kertaisesti sitä mieltä että, se on turhaa (höpinää). Toiset taaas kaipaa syvällisimpiä tunteen purkauksia.

      Kerroppa mitä mieltä sinä olet ja kuinka koet tunne elämän.

    • eltk

      Nyt ei tunnu kukaan välittävän puhua tunteista, niin hieno asia kun se onkin. Kerrompa oman poikani tunteen ilmaisua. Kerran kun keskustelimme näistä asioista hän sanoi, on nuo naiset ihmeellisiä, niitä pitäis aina silitellä tai halata. Sanoin että tottakai, naiset pitää hellyydestä. hän vastasi minulle, ei häntä tarvi aina lääppiä. Hän ei ole halaaja tyyppiä. Näin on todettava me ihmiset niin miehet kuin naiset olemme erillaisia. Toiset ei saa hellyydestä koskaan tarpeekseen, ja toiset taas liiankin kanssa.

      Joku teistä runoniekoista voisi oikein kirjoittaa rakkaus runon tai vaikka tunteiden myllerryksen tänne palstalle. Jään odottamaanjosko onnistaa.

      • Maalaismies*

        Panit vaikean aiheen, yhtä vaikean kuin EU:n perustuslaki. Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava, sanoi eräs aikamme kuuluisa filosofi.

        Kaikki me toivomme elävää keskustelua mielenkiintoisista aiheista. Kunhan vain ei itse tarvitsisi sitä tehdä.


      • Tuonnekin 'palstavanhukselle' yritin piristykseksi riimiä heittää, niin ei sanan sanaa vastaukseksi. Eikä edes rakkaudesta olisi ollut kyse. Neuvo nyt hyvä ihminen, miten puhutaan?


      • eltk
        TiaLiinu kirjoitti:

        Tuonnekin 'palstavanhukselle' yritin piristykseksi riimiä heittää, niin ei sanan sanaa vastaukseksi. Eikä edes rakkaudesta olisi ollut kyse. Neuvo nyt hyvä ihminen, miten puhutaan?

        Jospa se olikin siitä kiinni, sanoit eikä edes rakkaudesta olisi ollut kyse. Kyllä sinulla on hyvä ulos anti, älä lannistu. Riimittele oikein sydämmesi kyllyydestä, kyllä niitä kuulijoita ja lukijoita löytyy.


      • piikkiruusu

        aihe, nimittäin se tunteista puhuminen,
        Jäin vaan tässä miettimään, että mistähän se johtuu, että sama mies voi silitellä, rapsutella ja paijata sekä helliä koiraansa vaikka kuinka usein, mutta ei vaimoaan??!


      • eltk
        Maalaismies* kirjoitti:

        Panit vaikean aiheen, yhtä vaikean kuin EU:n perustuslaki. Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava, sanoi eräs aikamme kuuluisa filosofi.

        Kaikki me toivomme elävää keskustelua mielenkiintoisista aiheista. Kunhan vain ei itse tarvitsisi sitä tehdä.

        sanotaan eräässä laulussakin "puhu rakkaudesta hiljaa kuiskaten". Mutta jos nyt puhuittais toisin, ja mitä tulee EU: per. lak. ne on niin vaikea selkoisia varmaan, että on paras kun on hiljaa vaan.

        Kerroit että mielen kiintoisia keskusteluja olisi mukava käydä, mutta mutta, niin keskusteluja ei synny ellei oteta kantaa.

        Tähän lopuksi voinen kertoa ihmetykseni, kun on kysymyksessä rakkaudesta toista ihmistä kohtaan, ja riidan ja eron sattuessa, sitä haluaa juuri sitä rakastamaansa ihmistä kohtaan loukata mitä verisemmin. Eli kulkeeko rakkaus ja viha käsi kädessä??


      • eltk
        piikkiruusu kirjoitti:

        aihe, nimittäin se tunteista puhuminen,
        Jäin vaan tässä miettimään, että mistähän se johtuu, että sama mies voi silitellä, rapsutella ja paijata sekä helliä koiraansa vaikka kuinka usein, mutta ei vaimoaan??!

        niin että koira tulee ja pyytää hyväilyä ja ropsutusta, mutta voisitko kuvitella että nainen rukoilee hellyyttä. Ei varmaankaan , olishan se niin nöyrryyttävää, "kinuta" hellyyttä. Mutta herkkä mies vaistoaa vaimon tarpeet. Eikös sitä niin sanota että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Kiva kun otit kantaa, kirjoita lisää.


      • Leny
        piikkiruusu kirjoitti:

        aihe, nimittäin se tunteista puhuminen,
        Jäin vaan tässä miettimään, että mistähän se johtuu, että sama mies voi silitellä, rapsutella ja paijata sekä helliä koiraansa vaikka kuinka usein, mutta ei vaimoaan??!

        Olisiko se siinä, että Vaimolle voit rakkautta osoittaa moninverroin useammalla tavalla kuin rapsuttamalla, jota vastoin koiralle rakkauden osoittamiseen ei niin kamalan monta tapaa ole.


      • eltk kirjoitti:

        Jospa se olikin siitä kiinni, sanoit eikä edes rakkaudesta olisi ollut kyse. Kyllä sinulla on hyvä ulos anti, älä lannistu. Riimittele oikein sydämmesi kyllyydestä, kyllä niitä kuulijoita ja lukijoita löytyy.

        Olisipa palstavanhus tainnut kuolla kupsahtaa järkytyksestä, jos olisin hänelle rakkaudesta luritellut, kun ne pullanmurut ja kaikki.....:D


      • saara.dma
        piikkiruusu kirjoitti:

        aihe, nimittäin se tunteista puhuminen,
        Jäin vaan tässä miettimään, että mistähän se johtuu, että sama mies voi silitellä, rapsutella ja paijata sekä helliä koiraansa vaikka kuinka usein, mutta ei vaimoaan??!

        Jospa nämä järkevät ja karskit miehemme pelkäävätkin tunteilua, joka on hempeilyä ja hentomielistä haaveksimista ... niitä naisten juttuja ...

        Naisista puheenollen, milloin meille tulee mieleen sanoa rakkaille miehillemme Minä rakastan sinua. Tehdäänpä aloite.


      • eltk
        saara.dma kirjoitti:

        Jospa nämä järkevät ja karskit miehemme pelkäävätkin tunteilua, joka on hempeilyä ja hentomielistä haaveksimista ... niitä naisten juttuja ...

        Naisista puheenollen, milloin meille tulee mieleen sanoa rakkaille miehillemme Minä rakastan sinua. Tehdäänpä aloite.

        Kerroit aivan totta, ei ainoastaan naiset miehille vaan myös miehet naisille, lämpimät halaukset ja tunteiden tunnustus. Kaikki ne joilla on puoliso tai vaikka omalle lapselle, jos on mahdollista. Pääasia että näyttää tunteensa. Ei se vaikeaa ole, kokeillaan.


      • eltk
        eltk kirjoitti:

        Kerroit aivan totta, ei ainoastaan naiset miehille vaan myös miehet naisille, lämpimät halaukset ja tunteiden tunnustus. Kaikki ne joilla on puoliso tai vaikka omalle lapselle, jos on mahdollista. Pääasia että näyttää tunteensa. Ei se vaikeaa ole, kokeillaan.

        Eilen viimeisessä viestissä toivoin että, näytetään läheiselle tunteet, kerrotaan joko minä pidän sinusta tai minä rakastan sinua. Minä lähetin pojalleni sähköpostia ja kysyin olenko pitkään aikaan sanonut, että olet äitin pikku poika, rakas kullan nuppu. .. Mies on 182cm pitkä 46v ja olisko 90kg.

        Nyt kysynkin oliko joku toinenkin rohkealla päällä, ja ilmaisi tunteensa???


    • eltk

      Ettei kukaan ole ilmaissut tunteistaan, niinkö (jöröjä) me olemme. Vai onko sittenkin niin että, ei sitä muille kerrota. Siitäpä ei sitten enempää.

      Päivän seisaus on 21 pvä, ja lähdemme syksyä päin. Jostain kumman syystä, pidän elokuusta illat alkaa hämärtää ja on lämmintä. Laitetaan tunnelma valoja, ja pieniä tuikkuja. Elämä näyttää parhaimmat puolensa. Juhannus on tuota pikaa, se otetaan ensin vastaan, ja sitten onkin kesäiset pyhät vietetty. Minä tykkään elokuusta, mistäpä vuoden ajasta sinä tykkäät??

      • Leny

        Juuri tämä on parasta aikaa. Saa kulkea vähissä vaatteissa ja olla ilman sukkia. Ulkona on kiva olla ja ottaa varovasti aurinkoa. Vielä en syksyä ajattele. Kuitenkin joka vuodenajalla on oma viehätyksensä, mutta kevätkesä on aika jolloin uudistutaan. Kaamosaika on kenkuin. Silloin otan kirkasvalohoitoa että pärjään.
        P.s. Nyt olen lisäksi hyvin, hyvin tunteellinen! Rakastan melkein kaikkia!


      • eltk
        Leny kirjoitti:

        Juuri tämä on parasta aikaa. Saa kulkea vähissä vaatteissa ja olla ilman sukkia. Ulkona on kiva olla ja ottaa varovasti aurinkoa. Vielä en syksyä ajattele. Kuitenkin joka vuodenajalla on oma viehätyksensä, mutta kevätkesä on aika jolloin uudistutaan. Kaamosaika on kenkuin. Silloin otan kirkasvalohoitoa että pärjään.
        P.s. Nyt olen lisäksi hyvin, hyvin tunteellinen! Rakastan melkein kaikkia!

        Sinä pidät kevät kesästä ja kesästä. Kyllä niinkin, Mutta kuten edellä kerroin, alku syksy on minulle parasta aikaa.

        Onpa hienoa että olet tunteellisella päällä, sinun pitäisi ne tunteet päästää valloilleen, ja ilmaista läheisillesi. Taikka kenelle vain. Koskaan ei kuule liikaa helliä sanoja. Näin uskon.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      193
      1462
    2. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      138
      923
    3. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      85
      882
    4. Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies

      Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?
      Ikävä
      57
      873
    5. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      53
      806
    6. Martinan tarve valehdella.

      Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t
      Kotimaiset julkkisjuorut
      255
      693
    7. Tumman vihreä mercedes

      Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,
      Hyrynsalmi
      10
      690
    8. Olisitko oikeasti valmis rikkomaan

      Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk
      Ikävä
      58
      654
    9. Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla

      Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä
      Maailman menoa
      333
      651
    10. Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?

      "Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol
      Maailman menoa
      73
      621
    Aihe