Vanha totuus Vapaa-ajattelijoille tiedoksi: Vastustus ja vainot ovat parasta kirkolle. Vai mitä mieltä olette seur. uutisesta?
Uskonnon merkitys Venäjällä on lisääntynyt voimakkaasti kommunismin romahdettua. Uskovien määrä on yli kaksinkertaistunut, ateistien määrä puolestaan romahtanut. Valtaosa kansasta luottaa ortodoksiseen kirkkoon, ja jumalanpalveluksiin osallistuminen on lisääntynyt huomattavasti.
”Venäjän kehitys on jyrkässä ristiriidassa maallistumisteorioiden kanssa, jotka ennustavat uskonnollisuuden ja uskonnon yhteiskunnallisen merkityksen heikkenevän. Venäjällä kaikki uskonnollisuusmittarit osoittavat ylöspäin”, toteaa Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja, dosentti Kimmo Kääriäinen.
Tiedot käyvät ilmi Venäjällä vuosina 1991–2005 toteutetuista haastattelututkimuksista, joihin on osallistunut lähes 12 000 henkilöä. Vuoden 2005 toukokuussa haastateltiin henkilökohtaisesti 1 651 henkilöä.
Kirkossakäynti kasvussa
Säännöllinen kirkossakäynti pysyi pitkään vähäisenä, mutta viime vuosien aikana venäläiset ovat yhä sankemmin joukoin löytäneet tiensä kirkkoihin. 1990-luvun alussa lähes kaksi kolmesta ei osallistunut koskaan jumalanpalveluksiin ja säännöllisesti kirkossa käyviä oli vain kuusi prosenttia. Nyt säännöllisesti kirkossa käy 11 prosenttia ja myös satunnainen kirkossakäynti on lisääntynyt.
Kommunistivallan lopulla vuonna 1991 yli kolmannes venäläisistä sanoi olevansa ateisteja. Parissa vuodessa ateistien määrä romahti ja on sen jälkeen pysynyt samalla tasolla. Ateisteja on nyt kuusi prosenttia venäläisistä. Samana aikana uskovien määrä on voimakkaasti kasvanut. Kun vuonna 1991 vain alle neljännes sanoi olevansa uskovia, nyt uskovia on jo yli puolet kansasta. Uskovia on eniten vanhimmissa ikäryhmissä, mutta uskovien osuus on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Myös alle 25-vuotiaista puolet tunnustautuu uskoviksi.
Presidenttiin ja kirkkoon luotetaan
Venäläiset luottavat vahvimmin presidenttiin, ortodoksinen kirkko on toisena. Viime vuosina presidenttiin luottavien osuus on hienokseltaan laskenut, kirkkoon luottavien osuus puolestaan lisääntynyt. Vuonna 2002 presidenttiin luotti 78 prosenttia venäläisistä, nyt 76 prosenttia. Kirkkoon luottavia oli 67 prosenttia vuonna 2002, nyt 71 prosenttia.
Yhteiskunnallisista instituutioista vähäisintä luottamusta nauttivat puolueet ja miliisi. Puolueisiin luottaa vain 16 prosenttia kansasta, miliisiin joka neljäs (27 %).
Puolet ateisteistakin pitää itseään ortodokseina
Venäjän väestöstä 80 prosenttia pitää itseään ortodokseina.
”Ortodoksisuutta ei kuitenkaan koeta yksinomaan uskonnolliseksi vakaumukseksi, vaan myös osaksi kansallista identiteettiä. Tätä osoittaa myös se, että puolet ateisteista pitää itseään ortodokseina”, toteaa Kääriäinen.
Voimakas uskonnollisuuden kasvu on suuntautunut myös ei-kristillisiin uskomuksiin: astrologiaan ja magiaan uskoo lähes puolet venäläisistä, nuoret ikäluokat kaikkein aktiivisimmin. Lisäksi monet venäläiseen kansanuskoon ja kohtaloon liittyvät uskomukset ovat hyvin yleisiä. (KT 14.6.2005 vs)
Uskonnon merkitys Venäjällä on lisääntynyt voimakkaasti kommunismin romahdettua. Uskovien määrä on yli kaksinkertaistunut, ateistien määrä puolestaan romahtanut. Valtaosa kansasta luottaa ortodoksiseen kirkkoon, ja jumalanpalveluksiin osallistuminen on lisääntynyt huomattavasti.
”Venäjän kehitys on jyrkässä ristiriidassa maallistumisteorioiden kanssa, jotka ennustavat uskonnollisuuden ja uskonnon yhteiskunnallisen merkityksen heikkenevän. Venäjällä kaikki uskonnollisuusmittarit osoittavat ylöspäin”, toteaa Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja, dosentti Kimmo Kääriäinen.
Tiedot käyvät ilmi Venäjällä vuosina 1991–2005 toteutetuista haastattelututkimuksista, joihin on osallistunut lähes 12 000 henkilöä. Vuoden 2005 toukokuussa haastateltiin henkilökohtaisesti 1 651 henkilöä.
Kirkossakäynti kasvussa
Säännöllinen kirkossakäynti pysyi pitkään vähäisenä, mutta viime vuosien aikana venäläiset ovat yhä sankemmin joukoin löytäneet tiensä kirkkoihin. 1990-luvun alussa lähes kaksi kolmesta ei osallistunut koskaan jumalanpalveluksiin ja säännöllisesti kirkossa käyviä oli vain kuusi prosenttia. Nyt säännöllisesti kirkossa käy 11 prosenttia ja myös satunnainen kirkossakäynti on lisääntynyt.
Kommunistivallan lopulla vuonna 1991 yli kolmannes venäläisistä sanoi olevansa ateisteja. Parissa vuodessa ateistien määrä romahti ja on sen jälkeen pysynyt samalla tasolla. Ateisteja on nyt kuusi prosenttia venäläisistä. Samana aikana uskovien määrä on voimakkaasti kasvanut. Kun vuonna 1991 vain alle neljännes sanoi olevansa uskovia, nyt uskovia on jo yli puolet kansasta. Uskovia on eniten vanhimmissa ikäryhmissä, mutta uskovien osuus on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Myös alle 25-vuotiaista puolet tunnustautuu uskoviksi.
Presidenttiin ja kirkkoon luotetaan
Venäläiset luottavat vahvimmin presidenttiin, ortodoksinen kirkko on toisena. Viime vuosina presidenttiin luottavien osuus on hienokseltaan laskenut, kirkkoon luottavien osuus puolestaan lisääntynyt. Vuonna 2002 presidenttiin luotti 78 prosenttia venäläisistä, nyt 76 prosenttia. Kirkkoon luottavia oli 67 prosenttia vuonna 2002, nyt 71 prosenttia.
Yhteiskunnallisista instituutioista vähäisintä luottamusta nauttivat puolueet ja miliisi. Puolueisiin luottaa vain 16 prosenttia kansasta, miliisiin joka neljäs (27 %).
Puolet ateisteistakin pitää itseään ortodokseina
Venäjän väestöstä 80 prosenttia pitää itseään ortodokseina.
”Ortodoksisuutta ei kuitenkaan koeta yksinomaan uskonnolliseksi vakaumukseksi, vaan myös osaksi kansallista identiteettiä. Tätä osoittaa myös se, että puolet ateisteista pitää itseään ortodokseina”, toteaa Kääriäinen.
Voimakas uskonnollisuuden kasvu on suuntautunut myös ei-kristillisiin uskomuksiin: astrologiaan ja magiaan uskoo lähes puolet venäläisistä, nuoret ikäluokat kaikkein aktiivisimmin. Lisäksi monet venäläiseen kansanuskoon ja kohtaloon liittyvät uskomukset ovat hyvin yleisiä. (KT 14.6.2005 vs)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tuhosi Venäjän 1800-luvulla ja entinen pappi Josif Dzukashvili tuhosi sen 1900-luvulla. Kirkon siunaama Suuri Johtaja Putin I tuhoaa sen 2000-luvulla.
hehkutusta voi sanoa. Ev.lut.kirkolla käyrät menevät alaspäin vaikka rahanomistus menisikin paremmin kuin koskaan.
Sen tähden vapaa-ajattelijoiden tulee vielä paljon tehostaa vastustustaan. Nykyinen toiminta pienine vähemmistöineen ja avuttomine "eroa kirkosta" -kampanjoineen on aivan liian vähäistä. Koittakaa nyt keksiä sellaisia muotoja, että Suomenkin kirkko siitä karaistuisi ja vahvistuisi. Kirkkoa ei nimittäin voi koskaan kuoliaaksi lyödä. Siitä pitää Herra itse huolen.
P.S. Pahin vastustaja kirkolle tulee aina sisältäpäin. Helpot olot, laiskistuminen, kansan suosio...
aloittaa polttamalla kirkkoja ja tuhoamalla muutaman hautasmaan Jumalan Suuremmaksi Kunniaksi.
Varmasti kirkko tuhoutuu joskus. Kuori saattaa olla sama nyt ja 2000 vuotta sitten, mutta sisältö on vaihtunut.
Nuissa luvuissa on myös valtiosta vapaat kirkkokunnat mukana. Kaikki uskonnolliset yhdyskunnat eivät ole valtionkirkkoja. Lisäksi Venäjällä on paljon suosiota myös ei-kristillisissä suuntauksissa, idän-uskonnoissa, islamissa. Kaikki vapaa-ajattelukaan ei ole ateismia, vaan osa itsensä vapaa-ajattelijoiksi lukevista on esim agnostikkoja tai teistejä.
kirjoitit:
"Vastustus ja vainot ovat parasta kirkolle. "
Eiköhän tuossa ole käynyt juuri päinvastoin, Neuvostoliiton romahdettua loppui myös vaino ja tulokset näkyvät nyt siten että ihmisten ei enää tarvitse salata mahdollista uskonnollisuuttaan.
Toisekseen tuo juttu on puffattu ja tarkoin valittu niiden 200 muun "tutkimuksen" joukosta jota KT ei ole nähnyt tarpeelliseksi nostaa esiin.
Minulle on ihan sama, säälittää vaan tuo perustelu että mitä enemmän johonkin asiaan uskovia on, sen varmemin se on hyvä asia.
Mitäs kummallista tässä nyt muka on? Ensinnäkään vapaa-ajattelijoiden ensisijainen tavoite ei ole vastustaa jotakin uskontoa, vaan ajaa katsomusten tasa-arvoa, ja suomalaisten vapaa-ajattelijoiden osalta tämä koskee lähinnä Suomen yhteiskuntaa.
Venäjällä ortodoksikirkko on saanut runsaasti tukea niin valtiolta kuin muualtakin, ja kun olot ovat muuttuneet, saadaan helposti tuollainen tulos. Kyllä Venäjälläkin ennen pitkää maallistuminen voittaa, mutta se kestää aikansa. En tunne erityisesti Venäjän oloja, mutta nähdäkseni siellä Putin ortodoksikirkko ovat julistautuneet "kaikkivaltiaiksi". Tsetseenien sorto on avoin haava, johon ortodoksikirkko ja Putin tarjoavat vain väkivaltaista ratkaisua. Mutta kyllä demokratia ja vapaa ajattelu joskus vielä valtaavat alaa.
"Mitäs kummallista tässä nyt muka on? Ensinnäkään vapaa-ajattelijoiden ensisijainen tavoite ei ole vastustaa jotakin uskontoa,"
JA TUON SINÄ KIRJOITAT SIVUSTOLLA, JOSSA AIVAN AVOIMESTI MAINOSTETAAN VAPAA-AJATTELIJOIDET EROA KIRKOSTA SIVUJA. Tämä sivustohan on heidän kotisivujensa etäispesäke.
Miksi ihmisen pitäisi kuulua johonkin uskontokuntaan/kirkkoon, jonka oppeihin hän ei usko? Totta kai voidaan mainostaa PALVELUA, jolla ihmiset pääsevät helposti eroon valtiokirkosta. Kysehän on siitä, että yhdellä uskonlahkolla on ylivertainen asema lainsäädännössä. Tämä erikoisasema purkautuu automaattisesti ennen pitkää, jos ihmiset, jotka eivät ko. kirkon oppeihin usko, eroavat kirkosta.
Sinänsä evlutkut niinkuin ortodoksitkin saavat vapareitten mielestä aivan rauhassa harjoittaa uskontoaan. Tasa-arvostahan tässä ensisijaisesti on kyse.
Itse asiassa en oikein käsitä, miksi luterilaisten mielestä kaikkien ajattelutavasta riippumatta pitäisi kuulua heidän uskonlahkoonsa. Eihän esim. Kokoomus-puolueeseen taatusti haluta esim. kommunistiaatteen kannattajia. Tai käsitän sittenkin: Kirkon jäsenet tuovat rahaa pappien pohjattomaan säkkiin, viis siitä, mitä ajattelevat...
Kuinka moni oikeasti uskoo näihin tilastoihin: "- - kolmannes venäläisistä sanoi olevansa ateisteja. Parissa vuodessa ateistien määrä romahti ja on sen jälkeen pysynyt samalla tasolla. Ateisteja on nyt kuusi prosenttia - -" ja esim. kirkon nelivuotiskertomuksesta "Vuonna 1996 vain 3 % piti itseään ateistina, vuonna 2003 peräti 12 %."?
Onko todella niin, että muutamassa vuodessa ateismin kannatus heittää tuollaisia määriä? Eikä kyse lainkaan ole siitä, että ateismin yleinen hyväksyttävyys vaikuttaa? Varsinkin ateistinen ortodoksi on lievästi sanoen outo yhdistelmä.
Suomessa eroakirkosta.fi:n vaikutus olisi mielenkiintoista selvittää. Toisaalta useampi ehkä tunnustautuu ateistiksi kun näkee että muitakin on; toisaalta sivu on omiaan luomaan väärää mielikuvaa uskonnonvastaisuuden sisältymisestä ateismiin. Ateistihan voi esim. perustaa uskonnon ja huijata sillä ihmisiltä rahaa. Tällainen ihminen on epärehellinen ateisti, mutta ateisti kumminkin.