Miksi länsivallat eivät julistaneet

sen hyökätessä Puolaan heti Saksan jälkeen? Vai koskivatko Puolalle annetut turvatakuut vain Saksan hyökkäystä?
523810
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 52

Vanhimmat

Siksi että NL hyökkäsi yli kaksi viikkoa Saksaa MYÖHEMMIN. Siinä vaiheessa Puola oli lakannut olemasta, johtajat paenneet ulkomaille ja natseilla vapaa pääsy NL:n rajalle. NL:n reaktio katsottiin puolustukselliseksi, sillä vastapuolella oli natseja. Myöskään Puolan omat joukot eivät tehneet vastarintaa NL:lle. Silloin kun Englannin sodanjulistus tapahtui (3.9.), oli NL vielä tiiviisti omalla alueellaan ja odotti viikkoja, saako Puola torjuttua natsit tai tukea lännestä. Kun kumpaakaan ei tapahtunut, ei NL:lle paljon vaihtoehtoja jäänyt.

Suomen omaa lähtemistä jatkosotaan Saksan puolella on hanakasti puolusteltu liikkumavaran ja vaihtoehtojen puutteella. Onkohan näillä puolustelijoilla käynyt mielessä, että samaan logiikkaan voi turvautua myös Venäjä?

Äänestä
  • juuri noin vai onko kyseessä neuvostoliittolainen historinkirjoitus, joka valehtelee?

    Jos oma talvisotamme olisi hävitty, niin historiankirjoitus muistaisi kuinka puna-armeija vapautti Suomen. Niin kävi myös Puolalle - eivät tehneet vastarintaa? En usko, sillä sotavangit lähetettiin siperiaan ja upseerit murhattiin surullisen kuuluisassa Katynin metsässä... Se siitä Neuvostoliiton logiikasta.

    Äänestä

  • Kirjoitat: "Suomen lähtemistä jatkosotaan Saksan puolella on hanakasti puolusteltu liikkumavaran ja vaihtoehtojen puutteella. Onkohan näillä puolustelijoilla käynyt mielessä, että samaan logiikkaan voi turvautua myös Venäjä?"

    Ainakin minulla on käynyt mielessä. Kyllä.

    Jatkan kuitenkin myös ajatuskuviolla: kun tässä on kovasti painotettu, mm sitä, että koska Suomi soti Saksan puoella jatkosodan aikana, ei Suomella voi olla mitään oikeutettuja korvausvaateita esim. siltä vietyihin alueisiin.

    Puhutaan siis oikeutuksista.

    Millähän oikeudella koko Neuvostovenäjä sitten siirtyi länteen (mm. siirtämällä Puolaa jne) ?

    Yleisin vastaus lienee: voittajan oikeudella.


    Logiikkaa: jos hyväksymme yhden toimijan siirron pakkotilanteen sanelemaksi, ja samalla toisenkin, mikä estää meitä peräänkuuluttamasta oikeudenmukaista lopputulosta kummankin osalta?

    Ei varmaan mikään, mutta sellaista harvoin on. Juuri siksi sen eteen on tehtävä työtä vähintäänkin tietoa lisäämällä.

    Minä en usko (Neuvosto)Venäjän(kään) toimivan muista kuin imperialistisista, Lebensraumia haalivista syistä. Toistaiseksi muusta ei historiassa ole näyttöä. Ehkä joku Kiina aikanaan kurittaa Venäjää niin, että se oppii, kuten ainakin Saksa, ja vähän nihkeämmin Japani ovat oppineet.

    Neuvostovenäjän toimintaotteesta vielä. Kirjoitat v:sta 1939: "...oli NL vielä tiiviisti omalla alueellaan ja odotti viikkoja, saako Puola torjuttua natsit tai tukea lännestä. Kun kumpaakaan ei tapahtunut, ei NL:lle paljon vaihtoehtoja jäänyt".

    Niinpä. Samalla tavalla se odotteli ja katseli 63 päivää ja yötä, kun saksalaiset kukistivat Varsovan kansannousua 1944.

    Ei siinä taustalla ollut muuta kuin sama vanha opportunismi: Puola on helpompi ottaa kunhan saksalaiset olisivat tappaneet (lisää) puolalaisia.

    Venäjän logiikka on itse asiassa aina (toistaiseksi) se sama.

    Äänestä

  • asiat kirjoitti:

    juuri noin vai onko kyseessä neuvostoliittolainen historinkirjoitus, joka valehtelee?

    Jos oma talvisotamme olisi hävitty, niin historiankirjoitus muistaisi kuinka puna-armeija vapautti Suomen. Niin kävi myös Puolalle - eivät tehneet vastarintaa? En usko, sillä sotavangit lähetettiin siperiaan ja upseerit murhattiin surullisen kuuluisassa Katynin metsässä... Se siitä Neuvostoliiton logiikasta.

    tietenkin maamme miehitystä eikä sodan häviämistä (taisteluja toki voitettiin).

    Äänestä

  • hyökkäykseksi Puolaan, kyseessä oli läntisen Valko-Venäjän ja Länsi-Ukrainan vapauttaminen. Yritetään nyt saada edes nämä käsitteet oikein!!

    Äänestä

  • asiat kirjoitti:

    juuri noin vai onko kyseessä neuvostoliittolainen historinkirjoitus, joka valehtelee?

    Jos oma talvisotamme olisi hävitty, niin historiankirjoitus muistaisi kuinka puna-armeija vapautti Suomen. Niin kävi myös Puolalle - eivät tehneet vastarintaa? En usko, sillä sotavangit lähetettiin siperiaan ja upseerit murhattiin surullisen kuuluisassa Katynin metsässä... Se siitä Neuvostoliiton logiikasta.

    mitätöntä verrattuna siihen, mitä saksalaiset saivat vastaansa. N:liitto menetti kaatuneina vain noin 700 sotilasta. Tämä johtui ainakin osittain siitä, että itäisen Puolan valkovenäläis- ja ukrainalaisväestöstä suuri osa otti neuvostojoukot vastaan vapauttajina. Monet heistä olivat totaalisen hattuuntuneita melkein 20 vuotta kestäneeseen puolalaisvaltaan. Stalinin propaganda oli siis itänyt otollisessa maaperässä.

    Äänestä

  • asiat kirjoitti:

    juuri noin vai onko kyseessä neuvostoliittolainen historinkirjoitus, joka valehtelee?

    Jos oma talvisotamme olisi hävitty, niin historiankirjoitus muistaisi kuinka puna-armeija vapautti Suomen. Niin kävi myös Puolalle - eivät tehneet vastarintaa? En usko, sillä sotavangit lähetettiin siperiaan ja upseerit murhattiin surullisen kuuluisassa Katynin metsässä... Se siitä Neuvostoliiton logiikasta.

    Nimeä jokin merkittävä taistelu, jossa puolalaiset vastustivat NL:oa syksyllä 1939.

    Äänestä

  • Kerettiläinen kirjoitti:

    Kirjoitat: "Suomen lähtemistä jatkosotaan Saksan puolella on hanakasti puolusteltu liikkumavaran ja vaihtoehtojen puutteella. Onkohan näillä puolustelijoilla käynyt mielessä, että samaan logiikkaan voi turvautua myös Venäjä?"

    Ainakin minulla on käynyt mielessä. Kyllä.

    Jatkan kuitenkin myös ajatuskuviolla: kun tässä on kovasti painotettu, mm sitä, että koska Suomi soti Saksan puoella jatkosodan aikana, ei Suomella voi olla mitään oikeutettuja korvausvaateita esim. siltä vietyihin alueisiin.

    Puhutaan siis oikeutuksista.

    Millähän oikeudella koko Neuvostovenäjä sitten siirtyi länteen (mm. siirtämällä Puolaa jne) ?

    Yleisin vastaus lienee: voittajan oikeudella.


    Logiikkaa: jos hyväksymme yhden toimijan siirron pakkotilanteen sanelemaksi, ja samalla toisenkin, mikä estää meitä peräänkuuluttamasta oikeudenmukaista lopputulosta kummankin osalta?

    Ei varmaan mikään, mutta sellaista harvoin on. Juuri siksi sen eteen on tehtävä työtä vähintäänkin tietoa lisäämällä.

    Minä en usko (Neuvosto)Venäjän(kään) toimivan muista kuin imperialistisista, Lebensraumia haalivista syistä. Toistaiseksi muusta ei historiassa ole näyttöä. Ehkä joku Kiina aikanaan kurittaa Venäjää niin, että se oppii, kuten ainakin Saksa, ja vähän nihkeämmin Japani ovat oppineet.

    Neuvostovenäjän toimintaotteesta vielä. Kirjoitat v:sta 1939: "...oli NL vielä tiiviisti omalla alueellaan ja odotti viikkoja, saako Puola torjuttua natsit tai tukea lännestä. Kun kumpaakaan ei tapahtunut, ei NL:lle paljon vaihtoehtoja jäänyt".

    Niinpä. Samalla tavalla se odotteli ja katseli 63 päivää ja yötä, kun saksalaiset kukistivat Varsovan kansannousua 1944.

    Ei siinä taustalla ollut muuta kuin sama vanha opportunismi: Puola on helpompi ottaa kunhan saksalaiset olisivat tappaneet (lisää) puolalaisia.

    Venäjän logiikka on itse asiassa aina (toistaiseksi) se sama.

    "Millähän oikeudella koko Neuvostovenäjä sitten siirtyi länteen (mm. siirtämällä Puolaa jne) ?"

    No sillä oikeudella, että natsit olivat tappaneet 27 miljoonaa, ja se motivoi pikkusen varautumaan, että vastaavaa ei ainakaan enää yhtä helpolla jatkossa tapahdu.


    "Samalla tavalla se odotteli ja katseli 63 päivää ja yötä, kun saksalaiset kukistivat Varsovan kansannousua 1944."

    NL oli elokuuhun -44 mennessä hyökännyt läkähdyksiin asti. Oletat ilmeisesti natsien kukistamisen olleen kovastikin helppo tehtävä, jos ei siinä sinun mielestäsi olisi saanut olla yhtään taukoa. Varmasti länsiliittoutuneidenkin hyytyminen Arnhemissa ja Ardenneilla johtui sinun logiikkasi mukaan vain siitä, että niiden alkoi tehdä mieli jäädä katselemaan, kun natsit tappavat hollantilaisia ja ranskalaisia.

    Äänestä

  • kyllä tekivät vastarintaa Neuvostoliiton hyökätessä. Näin ainakin väittää Maailma Tulessa-kirja. Molemmat osapuolet kärsivät tappioita, mutta tappioiden lukumääriä en muista. Puolalaisilla tappiot olivat kuitenkin suuremmat.

    Äänestä

  • Puolalaiset kirjoitti:

    kyllä tekivät vastarintaa Neuvostoliiton hyökätessä. Näin ainakin väittää Maailma Tulessa-kirja. Molemmat osapuolet kärsivät tappioita, mutta tappioiden lukumääriä en muista. Puolalaisilla tappiot olivat kuitenkin suuremmat.

    Puolalla ei ollut yhtenäistä sodanjohtoa NL:oa vastaan. Johtajat olivat siinä vaiheessa lähteneet jo lipettiin. Alueella oli tyhjiö, ja sellaisellahan on aina tapana täyttyä. Tuossa tilanteessa se olisi joka tapauksessa täyttynyt joko saksalaisilla tai venäläisillä. Suursodan jatkoa ajatellen oli ehkä kuitenkin parempi, että NL meni väliin. Näin varmasti ajateltiin lännessäkin - olihan Englanti vasta hiljattain ehdotellut, että NL:n pitäisi yksin sotia Saksaa vastaan, jos se hyökkää. Tämänkin vuoksi sota julistettiin vain Saksalle.

    Äänestä

  • Puolalaiset kirjoitti:

    kyllä tekivät vastarintaa Neuvostoliiton hyökätessä. Näin ainakin väittää Maailma Tulessa-kirja. Molemmat osapuolet kärsivät tappioita, mutta tappioiden lukumääriä en muista. Puolalaisilla tappiot olivat kuitenkin suuremmat.

    http://www.answers.com/topic/poland-invasion-of

    Äänestä

  • oikeassa kirjoitti:

    Nimeä jokin merkittävä taistelu, jossa puolalaiset vastustivat NL:oa syksyllä 1939.

    Łyczakówin taistelu 19. syyskuuta 1939.

    Äänestä

  • oikeassa kirjoitti:

    "Millähän oikeudella koko Neuvostovenäjä sitten siirtyi länteen (mm. siirtämällä Puolaa jne) ?"

    No sillä oikeudella, että natsit olivat tappaneet 27 miljoonaa, ja se motivoi pikkusen varautumaan, että vastaavaa ei ainakaan enää yhtä helpolla jatkossa tapahdu.


    "Samalla tavalla se odotteli ja katseli 63 päivää ja yötä, kun saksalaiset kukistivat Varsovan kansannousua 1944."

    NL oli elokuuhun -44 mennessä hyökännyt läkähdyksiin asti. Oletat ilmeisesti natsien kukistamisen olleen kovastikin helppo tehtävä, jos ei siinä sinun mielestäsi olisi saanut olla yhtään taukoa. Varmasti länsiliittoutuneidenkin hyytyminen Arnhemissa ja Ardenneilla johtui sinun logiikkasi mukaan vain siitä, että niiden alkoi tehdä mieli jäädä katselemaan, kun natsit tappavat hollantilaisia ja ranskalaisia.

    tuo väite, että NL oli "hyökännyt läkähdyksiin asti", eikä sen takia auttanut puolalaisia.

    Ehdoton totuus on, että Varsovan kansanousua johdettiin osittain vapaan Puolan pakolaishallituksen toimesta Lontoosta, eikä Neuvostovenäjä, jonka aiempanakin perimmäisenä tarkoituksena oli liittää Puola (jälleen) imperiumiin, katsonut muuta kuin hyvällä näiden puolalaisten teurastusta.

    Ei neuvostovenäläinen propagandakaan aina etene niillä menetelmillä kuin toivot, aivan silkalla valehtelulla, mustan väittämisellä valkoiseksi.


    PS. Sinun logiikallasi se, että Neuvostovenäjä oli hyökännyt Suomeen 1939, "motivoi pikkuisen varautumaan, että vastaavaa ei ainakaan enää yhtä helpolla jatkossa tapahdu". Eli kiva huomata, että hyväksyt perustelut suomalaisten menemiselle vanhan rajan yli jatkosodassa!

    Äänestä


  • Kerettiläinen kirjoitti:

    tuo väite, että NL oli "hyökännyt läkähdyksiin asti", eikä sen takia auttanut puolalaisia.

    Ehdoton totuus on, että Varsovan kansanousua johdettiin osittain vapaan Puolan pakolaishallituksen toimesta Lontoosta, eikä Neuvostovenäjä, jonka aiempanakin perimmäisenä tarkoituksena oli liittää Puola (jälleen) imperiumiin, katsonut muuta kuin hyvällä näiden puolalaisten teurastusta.

    Ei neuvostovenäläinen propagandakaan aina etene niillä menetelmillä kuin toivot, aivan silkalla valehtelulla, mustan väittämisellä valkoiseksi.


    PS. Sinun logiikallasi se, että Neuvostovenäjä oli hyökännyt Suomeen 1939, "motivoi pikkuisen varautumaan, että vastaavaa ei ainakaan enää yhtä helpolla jatkossa tapahdu". Eli kiva huomata, että hyväksyt perustelut suomalaisten menemiselle vanhan rajan yli jatkosodassa!

    "tuo väite, että NL oli "hyökännyt läkähdyksiin asti", eikä sen takia auttanut puolalaisia."

    Luuletko sitten, että NL pääsi Veikselille asti ilman tappioita?


    "hyväksyt perustelut suomalaisten menemiselle vanhan rajan yli jatkosodassa!"

    Suomen ja NL:n perustelut omille toimileen II maailmansodassa ovat aika lailla samat liikumavaran ja vaihtoehtojen puutteiden suhteen. Ainoa ero vain, että Suomella oli pelissä pelkästään oma kohtalonsa, kun taas NL:n kohtalosta riippui koko ihmiskunnan tulevaisuus. Reaalinen fakta vain on, että natsien häviö on Suomen itsenäisyyttä tärkeämpi asia. Jos edellinen olisi vaatinut jälkimmäisen menetystä, niin se olisi sitten pitänyt maksaa. Asiassa löytyi kuitenkin kompromissi, tosin ei ilmainen sekään.

    Äänestä

  • puolustuksellisesta reaktiosta? Saksalla ja Neuvostoliitollahan oli hyökkäämättömyyssopimus, joka oli länsivaltojen tiedossa. Länsivallat eivät siis nähneet hyökkäystä puolustuksellisessa valossa, mutta eivät silti julistaneet sotaa Neuvostoliitolle. Miksi?

    Olisikohan tähän olemassa sittenkin jokin muu selitys?

    Äänestä

  • puhua kirjoitti:

    puolustuksellisesta reaktiosta? Saksalla ja Neuvostoliitollahan oli hyökkäämättömyyssopimus, joka oli länsivaltojen tiedossa. Länsivallat eivät siis nähneet hyökkäystä puolustuksellisessa valossa, mutta eivät silti julistaneet sotaa Neuvostoliitolle. Miksi?

    Olisikohan tähän olemassa sittenkin jokin muu selitys?

    Hyökkäämättömyyssopimus ei mitenkään estä näkemästä puolustuksellisessa valossa. Ei varsinkaan sellaisen valtion kohdalla, jonka raja jäisi muussa tapauksessa paljaaksi natsien hyökkäykselle. Tämän länsivallatkin ymmärsivät. Ymmärrä sinäkin.

    Äänestä

  • oikeassa kirjoitti:

    "tuo väite, että NL oli "hyökännyt läkähdyksiin asti", eikä sen takia auttanut puolalaisia."

    Luuletko sitten, että NL pääsi Veikselille asti ilman tappioita?


    "hyväksyt perustelut suomalaisten menemiselle vanhan rajan yli jatkosodassa!"

    Suomen ja NL:n perustelut omille toimileen II maailmansodassa ovat aika lailla samat liikumavaran ja vaihtoehtojen puutteiden suhteen. Ainoa ero vain, että Suomella oli pelissä pelkästään oma kohtalonsa, kun taas NL:n kohtalosta riippui koko ihmiskunnan tulevaisuus. Reaalinen fakta vain on, että natsien häviö on Suomen itsenäisyyttä tärkeämpi asia. Jos edellinen olisi vaatinut jälkimmäisen menetystä, niin se olisi sitten pitänyt maksaa. Asiassa löytyi kuitenkin kompromissi, tosin ei ilmainen sekään.

    No ei kai nyt sentään :)

    Äänestä

  • taistelu kirjoitti:

    Łyczakówin taistelu 19. syyskuuta 1939.

    Rydz-Smigly oli määrännyt Puolan joukot olemaan ottamatta yhteen NL:n kanssa, joten yksittäisistä kahakoista ei oikein saa varsinaista sotaa maiden välille.

    Äänestä

  • oikeassa kirjoitti:

    Hyökkäämättömyyssopimus ei mitenkään estä näkemästä puolustuksellisessa valossa. Ei varsinkaan sellaisen valtion kohdalla, jonka raja jäisi muussa tapauksessa paljaaksi natsien hyökkäykselle. Tämän länsivallatkin ymmärsivät. Ymmärrä sinäkin.

    annetuista turvatakuista, eikä Neuvostoliiton turvatakuista!

    Länsivallat siis uhrasi Puolan Neuvostoliiton puolustukseen, vaikka antoivat Puolalle turvatakuut! Näinhän se tosiaan meni...

    Taidat muuten olla aikamoinen kommari :)

    Äänestä

  • tulevaisuus? kirjoitti:

    No ei kai nyt sentään :)

    russofiili sen näin näkee. Ikävä kyllä.

    Äänestä

  • oikeassa kirjoitti:

    Rydz-Smigly oli määrännyt Puolan joukot olemaan ottamatta yhteen NL:n kanssa, joten yksittäisistä kahakoista ei oikein saa varsinaista sotaa maiden välille.

    ainakin omasta mielestään sotivat Neuvostoliittoa vastaan. Neuvostoliiton näkökulmasta katsottuna kysymyksessä oli tietysti vain pieni rajaselkkaus. Aivan kuten myöhemmin Suomenkin kanssa...

    Äänestä

  • Kerettiläinen kirjoitti:

    russofiili sen näin näkee. Ikävä kyllä.

    Ehkä on parempi, ettemme tiedä mitä olisi tapahtunut, jos natsien häviö ei olisi toteutunut. Ei olisi ehkä teitäkään siinä selittämässä viisauttanne. Tosin se ei kenties kuuluisikaan natsien voiton lukuisiin negatiivisiin seurauksiin... :P

    Äänestä

  • Puolalaiset kirjoitti:

    ainakin omasta mielestään sotivat Neuvostoliittoa vastaan. Neuvostoliiton näkökulmasta katsottuna kysymyksessä oli tietysti vain pieni rajaselkkaus. Aivan kuten myöhemmin Suomenkin kanssa...

    Saksaa vastaan suunnattujen puolalaisjoukkojen määrällä on NL:oa vastaan suunnttuihin verrattuna eroa kuin yöllä ja päivällä.

    Äänestä

  • oikeassa kirjoitti:

    Saksaa vastaan suunnattujen puolalaisjoukkojen määrällä on NL:oa vastaan suunnttuihin verrattuna eroa kuin yöllä ja päivällä.

    ei ollut enempiä joukkoja vastaan asettaa. Ja jos Puolalaiset olisivat ottaneet Neuvostoliittolaiset vapauttajina ja apuun tulijoina vastaan, miksi olisivat sotineet ensinkään?

    Äänestä

  • Puolalaiset kirjoitti:

    ainakin omasta mielestään sotivat Neuvostoliittoa vastaan. Neuvostoliiton näkökulmasta katsottuna kysymyksessä oli tietysti vain pieni rajaselkkaus. Aivan kuten myöhemmin Suomenkin kanssa...

    .. juuri tuontyyppistä yrittää nimimerkki 'oikeassa' ajaa kalloihimme.

    Hän ei sallisi totuuden esillepanoa. Eli sitä, että (Neuvosto)venäjän perimmäinen tarkoitus oli (jälleen kerran) alistaa Puola.

    Se, ettei puolalaisilla ollut merkittäviä voimia käydä sotaa myös venäläisiä vastaan, ei ole mikään todiste siitä, etteivät he olisi näin halunneet tehdä. Ja tekiväthän he.

    Venäjän imperiumia ihailevat tyypit käyttävät samoja 'vähäisen vastarinnan' perusteluja jankuttaessaan, että Viro, Latvia ja Liettuakin liittyivät itse asiassa vapaaehtoisesti Neuvostovenäjään.

    Onneksi tällainen tiedetään tänän päivänä jo niin paksuksi pupuksi, että vain jääräpäisimmät jatkavat tämäntyyppistä. Katynin joukkomurhien myönnöstä yms. huolimatta

    Ehkäpä nyt sitten kuitenkin koetetaan tällä Puolan rintamalla tehdä mainetekoja Suuren ja Mahtavan glorian kohottamiseksi.

    Äänestä

  • oikeassa kirjoitti:

    Ehkä on parempi, ettemme tiedä mitä olisi tapahtunut, jos natsien häviö ei olisi toteutunut. Ei olisi ehkä teitäkään siinä selittämässä viisauttanne. Tosin se ei kenties kuuluisikaan natsien voiton lukuisiin negatiivisiin seurauksiin... :P

    Koska niin se nimenomaan on. Ehkä on parempi, ehkä ei. Toinen vaihtoehto jäi näkemättä, eikä kukaan tiedä olisiko se ollut huonompi vai parempi.

    Jos kaikki olisi mennyt hyvin, olisi sellainenkin vaihtoehto voinut toteutua, jossa myös Neuvostoliitto olisi Saksan ohella lyöty. Koko maailman kannalta tämä olisi varmaankin ollut se paras vaihtoehto. Ilman Neuvostoliittoa olisi maailma ollut kymmenille miljoonille ihmisille paljon parempi paikka elää.

    Äänestä

  • maalla kirjoitti:

    ei ollut enempiä joukkoja vastaan asettaa. Ja jos Puolalaiset olisivat ottaneet Neuvostoliittolaiset vapauttajina ja apuun tulijoina vastaan, miksi olisivat sotineet ensinkään?

    Joukkojen puute juuri osoittaa, että mitään Puolaa ei siinä vaiheessa ollut enää käytännössä olemassakaan. Siksi länsivallat eivät julistaneet sotaa NL:lle, koska se ei hyökännyt Puolaan vaan alueelle, jonka paikalla oli joskus ollut Puola. On aika akateemista saivartelua inttää NL:n miehittäneen alueen, jonka natsit olisivat miehittäneet joka tapauksessa. Ikään kuin sillä olisi ollut Puolan kohtalon kannalta mitään väliä, minkä maalaisia ihmisiä menee alueelle, joka oli aiemmin ollut edesmenneen Puolan hallussa.

    Äänestä

  • maalla kirjoitti:

    ei ollut enempiä joukkoja vastaan asettaa. Ja jos Puolalaiset olisivat ottaneet Neuvostoliittolaiset vapauttajina ja apuun tulijoina vastaan, miksi olisivat sotineet ensinkään?

    Nimimerkki 'oikeassa' tulee painottamaan, että neuvostovenäläiset olivat vapauttamassa ukrainalaisia ja valkovenäläisiä. Siis parempia slaaveja pahempien puolalaisten ikeestä. Usko pois.

    No, Ukrainan tiedetään kärsineen melkolailla venäläisten(kin) toimesta. Ehkäpä siinä on yksi syy, miksi he nyt tänään ovat irtautumassa Imperiumista...

    Äänestä

  • oikeassa kirjoitti:

    Joukkojen puute juuri osoittaa, että mitään Puolaa ei siinä vaiheessa ollut enää käytännössä olemassakaan. Siksi länsivallat eivät julistaneet sotaa NL:lle, koska se ei hyökännyt Puolaan vaan alueelle, jonka paikalla oli joskus ollut Puola. On aika akateemista saivartelua inttää NL:n miehittäneen alueen, jonka natsit olisivat miehittäneet joka tapauksessa. Ikään kuin sillä olisi ollut Puolan kohtalon kannalta mitään väliä, minkä maalaisia ihmisiä menee alueelle, joka oli aiemmin ollut edesmenneen Puolan hallussa.

    sitten peruneet sodanjulistustaan Saksalle sen jälkeen kun Puola lakkasi olemasta :)

    Muista se, että Saksa valtasi Puolasta vain sen länsiosat. Puolan itäosat valtasi Neuvostoliitto. Kyllähän turvatakuiden olisi pitänyt olla voimassa aivan samalla tavalla miehityksen jälkeenkin ja jokaista hyökkääjää kohtaan.

    Tosiasiassa turvatakuut olivat vain tekosyy aloittaa sota Saksaa vastaan. Neuvostoliitolle ei tietenkään julistettu sotaa, koska jo silloin tiedettiin, että siitä tulee länsivaltojen liittolainen!

    Äänestä

  • yhteydessä! kirjoitti:

    Koska niin se nimenomaan on. Ehkä on parempi, ehkä ei. Toinen vaihtoehto jäi näkemättä, eikä kukaan tiedä olisiko se ollut huonompi vai parempi.

    Jos kaikki olisi mennyt hyvin, olisi sellainenkin vaihtoehto voinut toteutua, jossa myös Neuvostoliitto olisi Saksan ohella lyöty. Koko maailman kannalta tämä olisi varmaankin ollut se paras vaihtoehto. Ilman Neuvostoliittoa olisi maailma ollut kymmenille miljoonille ihmisille paljon parempi paikka elää.

    Toisesta vaihtoehdosta antanee karseaa esimakua se, että natsit tappoivat 12 vuodessa enemmän ihmisiä kuin NL 50:ssä. Suomen kannalta surkuhupaisinta on, että Suomi puolusti itsenäisyyttään sellaisen valtion rinnalla, joka voittaessaan olisi saattanut annihiloida Suomen totaalisesti hetkenä minä hyvänsä.

    Äänestä

  • eivät kirjoitti:

    sitten peruneet sodanjulistustaan Saksalle sen jälkeen kun Puola lakkasi olemasta :)

    Muista se, että Saksa valtasi Puolasta vain sen länsiosat. Puolan itäosat valtasi Neuvostoliitto. Kyllähän turvatakuiden olisi pitänyt olla voimassa aivan samalla tavalla miehityksen jälkeenkin ja jokaista hyökkääjää kohtaan.

    Tosiasiassa turvatakuut olivat vain tekosyy aloittaa sota Saksaa vastaan. Neuvostoliitolle ei tietenkään julistettu sotaa, koska jo silloin tiedettiin, että siitä tulee länsivaltojen liittolainen!

    Siksi, että saksalaiset tekivät sen ENSIN. Turvatakuut olivat voimassa hyökkäyksen aloittajaa vastaan, eivät sellaista vastaan, joka tulee kuvioihin turvatakuut vastaanottaneen valtiosubjektin olemassaolon päättymisen jälkeen. Siitä, että länsivallat valitsivat liittolaisekseen mieluummin NL:n kuin Saksan, saamme kaikki olla kiitollisia.

    Äänestä

  • oikeassa kirjoitti:

    Siksi, että saksalaiset tekivät sen ENSIN. Turvatakuut olivat voimassa hyökkäyksen aloittajaa vastaan, eivät sellaista vastaan, joka tulee kuvioihin turvatakuut vastaanottaneen valtiosubjektin olemassaolon päättymisen jälkeen. Siitä, että länsivallat valitsivat liittolaisekseen mieluummin NL:n kuin Saksan, saamme kaikki olla kiitollisia.

    sen jälkeen, kun ensimmäinen maa on hyökännyt?

    Uskallatko väittää, että sota olisikin julistettu Neuvostoliitolle, jos se olisi hyökännyt ensin Puolaan ja Saksa vasta sen jälkeen?

    Vain Neuvostoliittolaisilla ja muilla tulipalokommunisteilla on syytä olla kiitollisia länsivaltojen valinnasta. Itäeurooppa ei valintaa arvosta!

    Äänestä

  • turvatakuut kirjoitti:

    sen jälkeen, kun ensimmäinen maa on hyökännyt?

    Uskallatko väittää, että sota olisikin julistettu Neuvostoliitolle, jos se olisi hyökännyt ensin Puolaan ja Saksa vasta sen jälkeen?

    Vain Neuvostoliittolaisilla ja muilla tulipalokommunisteilla on syytä olla kiitollisia länsivaltojen valinnasta. Itäeurooppa ei valintaa arvosta!

    Kyllä turvatakuut aika pitkälti menettävät merkityksensä, jos sitä joka ne saa ei ole olemassa.

    NL:lla ei ollut mitään motiivia hyökätä Puolaan ennen kuin Saksalla oli vapaa pääsy NL:n rajalle. Tietysti NL:n olisi pitänyt hyökätä Saksaan jo 1933.

    Jos Itä-Eurooppa ei arvosta lännen valintaa, niin se on itäeurooppalaisten omaa tyhmyyttä.

    Äänestä

  • oikeassa kirjoitti:

    Kyllä turvatakuut aika pitkälti menettävät merkityksensä, jos sitä joka ne saa ei ole olemassa.

    NL:lla ei ollut mitään motiivia hyökätä Puolaan ennen kuin Saksalla oli vapaa pääsy NL:n rajalle. Tietysti NL:n olisi pitänyt hyökätä Saksaan jo 1933.

    Jos Itä-Eurooppa ei arvosta lännen valintaa, niin se on itäeurooppalaisten omaa tyhmyyttä.

    vaan päinvastaisesta vaihtoehdosta, johon et uskaltanut vastata.

    Sinun kanssasi keskustelu on näköjään aivan turhaa. Olet mieleltäsi niin Neuvostoliittolainen ja kommunistinen, että vastauksien etsiminen kanssasi on ajan tuhlausta. Stalinin suosijat eivät totuutta halua tietää!

    Hyvää jatkoa ja pidä punalippusi korkealla.

    Äänestä

  • motiiveista kirjoitti:

    vaan päinvastaisesta vaihtoehdosta, johon et uskaltanut vastata.

    Sinun kanssasi keskustelu on näköjään aivan turhaa. Olet mieleltäsi niin Neuvostoliittolainen ja kommunistinen, että vastauksien etsiminen kanssasi on ajan tuhlausta. Stalinin suosijat eivät totuutta halua tietää!

    Hyvää jatkoa ja pidä punalippusi korkealla.

    tietää sossu Rooseveltkaan. Nöyrästi kumarsi Joosua. Kaimani George S. Patton olisi sen sijaan jatkanut samaa kyytiä Moskovaan asti.

    Äänestä

  • motiiveista kirjoitti:

    vaan päinvastaisesta vaihtoehdosta, johon et uskaltanut vastata.

    Sinun kanssasi keskustelu on näköjään aivan turhaa. Olet mieleltäsi niin Neuvostoliittolainen ja kommunistinen, että vastauksien etsiminen kanssasi on ajan tuhlausta. Stalinin suosijat eivät totuutta halua tietää!

    Hyvää jatkoa ja pidä punalippusi korkealla.

    Jos NL olisi hyökännyt Puolaan vasta siinä vaiheessa, kun Saksa jo miehitti Itävaltaa ja Tshekkoslovakiaa, niin varmaankin lännessä asiaan olisi suhtauduttu eräänlaisena voimatasapainon takaisinheilahduksena, josta olisi suursodan tullen etuakin. Jos taas NL olisi hyökännyt Saksan tapaan ilman että sen hyökkäystä olisi edeltänyt mikään siihen itseensä kohdistuva reaalinen uhka, niin varmaankin siinä tapauksessa siihen olisi suhtauduttu samalla tavalla kuin nyt toteutuneessa historiassa Saksaan suhtauduttiin. Mutta juuri tällä tavallahan NL EI menetellyt. Se EI hyökännyt ennen kuin sitä uhattiin. Saksa hyökkäsi. Siinä ero näiden kahden välillä. Tämän eron takia Saksa ansaitsi lännen sodanjulistuksen, NL ei.

    Äänestä

  • Kerettiläinen kirjoitti:

    .. juuri tuontyyppistä yrittää nimimerkki 'oikeassa' ajaa kalloihimme.

    Hän ei sallisi totuuden esillepanoa. Eli sitä, että (Neuvosto)venäjän perimmäinen tarkoitus oli (jälleen kerran) alistaa Puola.

    Se, ettei puolalaisilla ollut merkittäviä voimia käydä sotaa myös venäläisiä vastaan, ei ole mikään todiste siitä, etteivät he olisi näin halunneet tehdä. Ja tekiväthän he.

    Venäjän imperiumia ihailevat tyypit käyttävät samoja 'vähäisen vastarinnan' perusteluja jankuttaessaan, että Viro, Latvia ja Liettuakin liittyivät itse asiassa vapaaehtoisesti Neuvostovenäjään.

    Onneksi tällainen tiedetään tänän päivänä jo niin paksuksi pupuksi, että vain jääräpäisimmät jatkavat tämäntyyppistä. Katynin joukkomurhien myönnöstä yms. huolimatta

    Ehkäpä nyt sitten kuitenkin koetetaan tällä Puolan rintamalla tehdä mainetekoja Suuren ja Mahtavan glorian kohottamiseksi.

    Venäjän imperiumia ihailevat tyypit käyttävät samoja 'vähäisen vastarinnan' perusteluja jankuttaessaan, että Viro, Latvia ja Liettuakin liittyivät itse asiassa vapaaehtoisesti Neuvostovenäjään.

    Kukas tällaista on väittänyt? Mite se nimim. "oikeassa" ihaileekaan Venään imperiumia? Sinä kai ihailet sitten natseja täh?

    Äänestä

  • oikeassa kirjoitti:

    Jos NL olisi hyökännyt Puolaan vasta siinä vaiheessa, kun Saksa jo miehitti Itävaltaa ja Tshekkoslovakiaa, niin varmaankin lännessä asiaan olisi suhtauduttu eräänlaisena voimatasapainon takaisinheilahduksena, josta olisi suursodan tullen etuakin. Jos taas NL olisi hyökännyt Saksan tapaan ilman että sen hyökkäystä olisi edeltänyt mikään siihen itseensä kohdistuva reaalinen uhka, niin varmaankin siinä tapauksessa siihen olisi suhtauduttu samalla tavalla kuin nyt toteutuneessa historiassa Saksaan suhtauduttiin. Mutta juuri tällä tavallahan NL EI menetellyt. Se EI hyökännyt ennen kuin sitä uhattiin. Saksa hyökkäsi. Siinä ero näiden kahden välillä. Tämän eron takia Saksa ansaitsi lännen sodanjulistuksen, NL ei.

    Toisaalta sellaistakin on väitetty, että jos Saksa ei olisi aloittanut toista maailmansotaa, niin NL olisi sen tehnyt.

    Tämä riippuu kuitenkin siitä, pitikö Stalin tärkeämpänä oman valtansa varmistamista NL:n sisällä, vai uskoiko hän olevan itselleen edullisempaa levittää valtaansa laajemmalle.

    Äänestä

  • tyyppi kirjoitti:

    Venäjän imperiumia ihailevat tyypit käyttävät samoja 'vähäisen vastarinnan' perusteluja jankuttaessaan, että Viro, Latvia ja Liettuakin liittyivät itse asiassa vapaaehtoisesti Neuvostovenäjään.

    Kukas tällaista on väittänyt? Mite se nimim. "oikeassa" ihaileekaan Venään imperiumia? Sinä kai ihailet sitten natseja täh?

    Lue tarkkaan - myös rivien välistä.

    Ja kysymykseesi natsien ihailusta: minä en ihaile natseja.

    Pitäisi riittää. Anna natsikortin olla.

    Äänestä

  • ei voi sanoa kirjoitti:

    hyökkäykseksi Puolaan, kyseessä oli läntisen Valko-Venäjän ja Länsi-Ukrainan vapauttaminen. Yritetään nyt saada edes nämä käsitteet oikein!!

    Et voi olla tosissasi.

    Niinpä niin, sinulle yhtä vähän kuin Stalinille ja hänen liittolaisilleen niin idässä kuin lännessä niin ennen sotaa, sodan aikana, vuosikymment sodan jälkeen ja vielä tänäänkin joku n. summittaisesti 6 miljoonan ukrainalaisen henki, joka meni pelkästään tuossa sinun mainitsemassasi Stalinin suorittamassa 'vapautus'operaatiossa ei merkitse yhtään mitään, ei kerta kaikkiaan mitään.

    Eivätkä tietenkään nekään miljoonat ukrainalaiset, jotka kuolivat Stalinin kautena Ukrainassa hänen vainoihinsa ja hänen järjestämiinsä nälänhätiin sun muuhun terroriin.

    En voi uskoa, että joku voi esittää tosissaan tuollaista, mitä sinä.

    Onpa sinulla melko omituinen käsitys termistä 'vapautus'.

    Voit pitää ihan vapaasti käsityksesi kyseisestä
    termistä, minä en rupea sitä selventämään sinulle,

    Se on ihan turhaa.

    Voisin kyllä ihan oikeutetusti ampua sinut välittömästi, jotta termi selviäisi kaltaisillesi.

    Se olisi ainoa keino.

    Äänestä

  • Gutta-Perkka kirjoitti:

    Et voi olla tosissasi.

    Niinpä niin, sinulle yhtä vähän kuin Stalinille ja hänen liittolaisilleen niin idässä kuin lännessä niin ennen sotaa, sodan aikana, vuosikymment sodan jälkeen ja vielä tänäänkin joku n. summittaisesti 6 miljoonan ukrainalaisen henki, joka meni pelkästään tuossa sinun mainitsemassasi Stalinin suorittamassa 'vapautus'operaatiossa ei merkitse yhtään mitään, ei kerta kaikkiaan mitään.

    Eivätkä tietenkään nekään miljoonat ukrainalaiset, jotka kuolivat Stalinin kautena Ukrainassa hänen vainoihinsa ja hänen järjestämiinsä nälänhätiin sun muuhun terroriin.

    En voi uskoa, että joku voi esittää tosissaan tuollaista, mitä sinä.

    Onpa sinulla melko omituinen käsitys termistä 'vapautus'.

    Voit pitää ihan vapaasti käsityksesi kyseisestä
    termistä, minä en rupea sitä selventämään sinulle,

    Se on ihan turhaa.

    Voisin kyllä ihan oikeutetusti ampua sinut välittömästi, jotta termi selviäisi kaltaisillesi.

    Se olisi ainoa keino.

    minut, kunnon oikeistolaisen ja vääryyden vastuttajan. Otsikkosi osui oikeaan, heitin tuon jutun tänne huumorilla. Ihmettelinkin jo, etteikö kukaan sitä kommentoi. Minun kaltaiseni kyllä ymmärtää tuon termin ampumattakin;)

    Neuvostoliiton johto tosiaan lanseerasi tuollaisen version jo ennen varsinaista interventiota.

    Äänestä

  • jos ampuisit kirjoitti:

    minut, kunnon oikeistolaisen ja vääryyden vastuttajan. Otsikkosi osui oikeaan, heitin tuon jutun tänne huumorilla. Ihmettelinkin jo, etteikö kukaan sitä kommentoi. Minun kaltaiseni kyllä ymmärtää tuon termin ampumattakin;)

    Neuvostoliiton johto tosiaan lanseerasi tuollaisen version jo ennen varsinaista interventiota.

    ...juttu.

    Äänestä

  • Kerettiläinen kirjoitti:

    Lue tarkkaan - myös rivien välistä.

    Ja kysymykseesi natsien ihailusta: minä en ihaile natseja.

    Pitäisi riittää. Anna natsikortin olla.

    Se otetaan käyttöön tarpeen niin vaatiessa.

    Nyt sinä iskit bolsukortin ensin.

    Äänestä

hyökätessään Puolaan Aatu samalla määritteli tulevan sodan "puoluejaon". Tässä jaossa tietenkin Englannin ja Ranskan ainoaksi mahdolliseksi liittolaiseksi Euroopassa jäi Neuvostoliitto. Ja eihän kukaan tuleville liittolaisilleen sotia julista.

Äänestä
  • jo aikaisemmin selvillä. Saksalla ja Neuvostoliitolla oli hyökkäämättömyyssopimus ja maat olivat liittolaisia. Tämä oli länsivaltojen tiedossa, mutta siitä huolimatta Puolalle annetut tarvatakuut aiheuttivat sodanjulistuksen vain Saksalle.

    Tuostahan voisi päätellä, että se salainen lisäpöytäkirja oli myös länsivaltojen tiedossa. Odottivat vain, että Saksa hyökkää Puolaan ja sitten voidaan julistaa sota Saksalle, mutta ei Neuvostoliitolle - tulevalle liittolaiselle.

    Äänestä

  • Katso, joku edes on ymmärtänyt historiaa.

    Muut höpöttävät valheita, mutta joku ymmärsi sen syyn. NL oli Ison-Britannian tuleva liittolainen Natsi-Saksaaa vastaan, kukapa nyt liittolaiselle sotaa julkistaisi!

    Äänestä

"Vai koskivatko Puolalle annetut turvatakuut vain Saksan hyökkäystä?"
- Kyllä , nimenomaan Saksan hyökkäystä vastaan. Tuossa vaiheessa länsivallat alkoivat tosissaan valmistautua sotaan Saksaa vastaan.
Ja NL:oa ajateltiin tulevana liittolaisena.

Äänestä

Puolan kansan turvaamisessa hykkääjiä vastaan, vaan jälkikäteen voidaan ajatella.. Puola uhrattiin.. Saksalaisiin kohdistuvan pelon takia, jotta saataisiin sota aikaan, samalla sallittiin bolsevikeille mahdollisuus levittäytyä lännemmäksi.

Sodan syistä, rauhanteosta ja Stalinin oveluudesta johtuen länsi sai sotia, sekä Korean että Vietnamin ja monet muut kommunismin vastaiset kahinat turhaan, kun asioita ei hoidettu oikein sotaaikana, vaan päästettiin kommunismin piru irti euroopassa.

Äänestä

Englannin antama takuu koski juuri nimenomaan Puolan itsenäisyyden menetystä. Ranskan kanssa Puola oli puolustusliitossa, ja Ranskalle oli määrätty sitä kautta velvollisuus puolustaa Puolaa tietyssä määräajassa.

2/3 Puolasta miehitti M-R sopimuksen nojalla Nliitto, myöhemmin neukut vetäytyivät Bug -joelle, kun M-R sopimusta hieman muutettiin. Ranska ja Englantikin olivat käyneet Nliiton kanssa neuvotteluja Puolan turvaamisesta, mutta nuo neuvottelut olivat kariutuneet mm.Nliiton huoleen siitä, että se joutuu yksin taistelemaan eteneviä saksalaisia vastaan.

Tässä valossa ei olisi ollut kovin loogista julistaa sotaa Nliitolle, ottaen huomioon sen , ettei minkäänlaisiin sopimusten edellyttämiin toimiin Saksaa vastaan ryhdytty.

Äänestä

21.08.2005 kello 20.05 Matti Keränen , Salla.


LÄNSILIITTOUTUNEET JA NEUVOSTOLIITTO OLIVAT SOLMINEET 15.10.1939 HUIPPUSALAISEN YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN. SIINÄ LÄNSIVALLAT RANSKA , ENGLANTI JA USA OLIVAT LUOVUTTANEET KOKO ITÄISEN KESKI-EUROOPAN BALTTIA JA SUOMI MUKAANLUKIEN NEUVOSTOLIITON INTRESSIPIIRIIN.

RAUTAESIRIPPU PYSTYTETTIIN SIIS DE FACTO JO 15.101939 !!!

SIKSI EI NELJÄS PUOLAN JAKO 23.08.1939 HETKAUTTANUT LÄNTTÄ.

HITLER MENI STALININ ANSAAN SYYSKUUSSA 1939 - HÄNEN SILMÄNSÄ AVAUTUIVAT VASTA HELMIKUUN 1940 ALKUPÄIVINÄ !!!

SAKSA SE PELASTI SUOMEN MAALISKUUSSA 1940 - EIVÄTKÄ MAAMME JA KUNNIANSA STALINILLE MYYNEET LÄNNEN PETTURIVALLAT !!!


Saksan johdon suhtautuminen Suomeen muuttuu – Mannerheimia lähestytään


Helmikuun 10. päivänä 1940 saapuu evl. J. Veltjens, Hitlerin ja Göringin kuriiri Ruotsin kautta Mikkeliin, jossa yksityisesti luovuttaa Mannerheimille Hitlerin kirjeen. Siitä käy selville Neuvostoliitolle lähetetty nootti pyrkiytyä rauhaan Suomen kanssa ja lopettaa enemmät sotatoimet heti, Lisäksi pyydetään marsalkkaa lähettämään joku kenraaleistaan Saksan Päämajaan informoitavaksi muuttuneesta kansainvälisestä tilanteesta, sekä asettamaan Ruotsiin erityisen luotettava kuriiri-asiamies, jonka kautta Saksan johto voisi pitää yhteyttä marsalkkaan.

Kenraali matkustaa Mannerheimin käskystä Saksaan jo 12.2.1940. Palatessaan 14.2.1940 myöhään illalla tuo kenraali Mannerheimille Hitlerin kirjeen, jossa on tiedot kenraalille annetusta informaatiosta, kopio Moskovaan 10.2.1940 lähetetystä nootista sekä pyyntö, että marsalkka nopeasti järjestäisi Ruotsiin yhteyskuriirinsa, joka toimisi jatkossa Saksan ja Suomen välillä näiden erittäin salaisten yhteydenottojen hoitajana. Saksalaisten yhteydenotto on Mannerheimista hämmentävä. Hän jopa epäilee jonkinlaista provokaatiota. Olihan Saksa tähän saakka ollut varsin kylmäkiskoinen Suomea kohtaan sen taistellessa Saksan liittokumppania Neuvostoliittoa vastaan.

keskustelu-foorumiin

lähetä linkki kaverille



tilaukset kirjoittajan omistuskirjoituksella tästä

Kirjasta on valmistumassa saksankielinen käännös
Jo muutama päivä aikaisemmin alkanut venäläisten raivokas suurhyökkäys ja sen torjuminen vievät kuitenkin Mannerheimin ajan ja ajatukset kokonaan. Lisäksi joutuu hän tiivisti osallistumaan Suomen hallituksen jatkuviin pyrkimyksiin rauhan aikaan saamiseksi, sekä poliittisella tasolla kiihkeinä käyviin keskusteluihin mahdollisen Länsiavun vastaanottamisesta. Vasta 2.3.1940 päättää Mannerheim toimia, Suomen rintamien ollessa jo murtumispisteessä. Erikoisesti Karjalan kannaksen ja venäläisten Viipurinlahdelle 5 – 6 divisioonan voimin avaaman uuden rintaman synnyttämä tilanne vaati Saksan johdon arvoituksellisen yhteydenoton merkityksen selvittämistä. Hän lähettää nyt uudelleen asiamies-kenraalinsa Saksan Päämajaan tehtävänä lyhyesti tiedustella, mitä Hitler oli tarkoittanut Veltjensin aikaisemmin tuomalla nootti-tiedolla, jossa ilmoitettiin venäläisten tulevan pyrkimään rauhaan? Sen sijaan oli puna-armeija aloittanut suurhyökkäyksen kaksinkertaisin voimin ja oli Suomen armeijan kestokyky nyt murtumispisteessä.

Kenraali palaa 4.3.1940 illalla mukanaan sinetöity kirje von Ribbentropilta. Kirjeen sisältö oli lyhyesti seuraava: (Ib. 1. Mannerheim/ S-32)

Kopio Moskovaan 10.2.1940 lähetetystä nootista.
Ilmoitus uudesta Moskovalle myöhään yöllä 3.3.1940 jätetystä uhkavaatimuksesta, jossa vaadittiin Neuvostoliittoa välittömästi lopettamaan sotatoimet Suomea vastaan ja aloittamaan rauhanneuvottelut. (Göring oli tässä yhteydessä ilmoittanut kenraalille saattaneensa Neuvostoliiton asiainhoitajan, Skartsevin tiedoksi, että Saksan ilmavoimat puuttuvat välittömästi taisteluun suomalaisten puolella (Karjalan kannas, Viipurinlahti) ellei Neuvostoliitto aloita rauhanneuvotteluja.
(Useankin lähteen jälkimaailmalle jättämä tieto kertoo, että Kremlissä juuri 4 – 5 maaliskuuta 1940 käytiin kiivas väittely Suomen kanssa tehtävästä rauhasta. Sitä vastustivat voimakkaasti Molotov, Zdanov ja kenraalit, koska Suomen luhistuminen ja voitto olivat käden ulottuvilla. Stalin on kuitenkin realisti todetessaan, ettei Hitlerin tiukka noottia vielä tuolloin noin vain voida sivuuttaa. Stalin voittaa "kädenväännön" ja Hitleriä tyydyttävä rauha Suomen kanssa solmitaan. Samalla kuitenkin varmistetaan laajoja lisäalueita vaatimalla edulliset lähtöasemat uudelle hyökkäykselle.) ( 8 )

Tiedustelu, oliko Mannerheim ennättänyt järjestää kuriiri-asiamiehensä Ruotsiin hoitamaan Saksan ja Mannerheimin salaisia yhteyksiä. Kuka henkilö olisi ja miten yhteys häneen järjestettäisiin?
Tämäkään Saksan johdon Mannerheimille toimittama tieto ei tuonut lopullista selvyyttä erittäin "monisärmäiseksi" muodostuneeseen tilanteeseen. Samaan aikaan olivat kuitenkin Suomen hallituksen toimet rauhan aikaansaamiseksi. Molotovin 23.2.1940 ilmoiyyamista erittäin kovista ehdoista huolimatta, käyneet välttämättömäksi.

Englannin ja Ranskan johto (lähinnä Churchill ja Daladier) ovat nyt joutumassa vaikeaan asemaan suunnitelmineen, mikäli Suomi solmisi rauhan. Se olisi saatava taistelemaan katkeraan loppuun saakka (= puna-armeijan miehitykseen), että lännen lupaamat "apujoukot voitaisiin" uskottavasti lähettää taistelun kestäessä Skandinaviaan. Rauhanteon jälkeen tätä maailmalle tarjottavaa hämäystä (= petosta) ei kentien voitaisi uskottavasti käyttää, ilman että tehty kolmen vallann salaliitto paljastuisi.

Jo 1 – 2.3.1940 ilmoittaakin Ranska voivansa lähettää varsin nopeasti Suomen avuksi 50 000 miestä ja pommikoneita, pääasia, että Suomi heti katkaisisi Moskovan rauhanneuvottelut. ( 1 )

Suomen hallitus, joka jo epätoivoissaan oli hyväksynyt Kremlin rauhanehdot, päättää vielä tiedustella Ruotsin sotilaallista apua. Vastaus on ehdottomasti kielteinen! Ruotsi ei sallisi vastarinnatta länsivaltojen "apuretkikunnan" läpimarssia.

Vielä ulkoministeri Väinö Tanner yrittää saada Ruotsin ulkoministerin avulla lievennyksiä Moskovan ehtoihin, mutta se osoittautuu mahdottomaksi. Molotov on taipumaton ja Suomen hallitus alistuu. Seuraavana päivänä 5.3.1940 Molotov ilmoittaa Moskovan ottavan vastaan Suomen rauhanvaltuuskunnan. Valtuuskunta matkustaa 7.3.1940 Moskovaan. Ensimmäinen neuvottelu Kremlin edustajien kanssa on jo seuraavana päivänä. Tällöin Molotov esittää erittäin jyrkkäsanaisessa ja katkerassa muodossa Neuvostoliiton lopulliset vaatimukset. Tyypilliseen venäläiseen tapaan – tästä oli Mannerheim usein varoittanut – vaatimuksia oli edelleen lisätty (Salla, Kalastajasaarennon puolikas, Kemijärven - Sallan rata).

Suomen hallitus keskustelee kriittisen tunnelman vallitessa kahteen eri otteeseen 9.3.1940 näistä lisävaatimuksista. Myös Englanti ja Ranska lupaavat jälleen kiihkeästi apuaan, asettaen Suomen virallisen pyynnön takarajaksi 12.3.1940.

Miksi Suomi ei pyytänyt tätä "apua"?

Ennakoivat tapahtumat (Veltjensin käynti 10.2.1940) ja Marskin asiamies-kenraali Saksan Päämajasta tuomat tiedot, olivat tehneet Mannerheimin varsin epäluuloiseksi erittäin monimutkaiseksi muodostuneessa tilanteessa.

Ratkaisu tapahtuu lopulta 9.3.1940

Mannerheimin 5.3.1940 Ruotsiin asettama erikois-kuriiri "B" (=Valtiollisen poliisin silloinen apulaispäällikkö Bruno Aaltonen) tavoittaa marsalkan, tuoden saksalaisen kuriirin (todennäköisesti Veltjensin) hänelle luovuttaman ja erittäin tärkeäksi mainitseman sinetöidyn kirjeen.

Mitä tuo kirje sisälsi?

Fotokopiot saksalaisten 9.2.1940 kaappaamasta venäläisen kenraalikuriirin Lontoosta noutamista asiakirjoista, koskien Skandinavian osuutta eli sivut 4. Ja 5. Näissä paljastu Englannin (Churchill) ja Stalinin jo 15.10.1939 tekemään sotasopimukseen liittyvän rintaman "N" (=pohjoinen) muodostaminen.
Suunnitelmaan liittyvä toimeenpanosopimus, jonka Englannin Amiraliteetti (Churchill) oli hyväksynyt Stalinin kirjeessään 28.1.1940 tekemän esityksen pohjalta. Asian olivat Stalin ja Churchill sopineet tammikuun alkupuolella 1940 Krimillä käymässään neuvottelussa.
Suunnitelman maihinnoususta Norjan rannikolla ja tiedot joukkojen vahvuuksista sekä laskettavista miinakentistä, aukkoineen mm. Narvikin edustalla.
Pyyntö Mannerheimille lähettää edustajansa tutustumaan koko kaapattuun aineistoon. (ilmeisesti aikaisemmin mainitut suunnitelmat myös rintamista "M", "SE" ja "E", joista oli kirjeessä mukana koko Euroopan käsittävä fotokuvan pohjalle piirretty kartta.
Ulkoministeri von Ribbentropin kirjeen päivättynä 7.3.1940. Tämä kirje sisälsi perusteellisen selvityksen kaapattujen asiakirjojen sisällön perusteella syntyneestä uudesta sotilaallisesta tilanteesta Euroopassa.
Kirjeen viimeinen osa, kohta 4. Kuului seuraavasti:

"Kun muuttunut kansainvälinen tilanne osoittaa, ettei yksin Saksa, vaan myöskin Pohjolan kansat ja niiden mukana urhoollisesti Neuvostoliittoa vastaan taistellut Suomi, ovat joutumassa kansainväliseksi sotatantereeksi, niin maittemme yhteisen edun takaamiseksi Saksan hallitus on päättänyt puolustaa Skandinavian niemimaat ja Suomea, sekä tulee valvomaan, ettei maatamme ainakaan toistaiseksi miehitetä enempää neuvostoliittolaisilla kuin länsivaltojenkaan sotajoukoilla.
Saksan valtakunnan johtaja Adolf Hitler pyytää lisäksi Suomelle ilmoittamaan, että mikäli tarvitsette nopeaa sotilaallista materiaali- ja ilmatukiapua torjuessanne neuvostoliittolaisten ylivoimaista hyökkäystä, niin pyydettäessä Saksa sitä tulee heti antamaan ilman mitään vastavuoroisuuden periaatetta."
Mannerheim kertoo myöhemmin salaiselle asiamiehelleen, että luettuaan kirjeen yhä uudelleen ja uudelleen, hänestä oli tuntunut "kuin pommi olisi pudonnut!" Niin uskomattomalta oli Ribbentropin kirje vaikuttanut. Hän lähettää asiamiehensä "B" takaisin Ruotsiin ja kehottaa tätä hakeutumaan yhteyteen pääministeri P.A Hanssonin kanssa ja kertomaan tälle mannerheimin suulliset terveiset. Niiden mukaan marsalkka arvostaa Ruotsin johdon kaukonäköisyyttä (mm. Hanssonin kielteinen kanta 13.2. ja kuningas Kustaa V. Lausunto 192.), vaikka ei tarkoin tiedäkään näiden omaamiensa tietojen taustaa ja miltä pohjalta Ruotsi ja Norja ovat ratkaisunsa tehneet, kieltäytyessään sallimasta englantilais-ranskalaisten joukkojen käyttämästä valtioittensa aluetta Suomen "auttamisen" tekosyyllä. Marski toivoi, että molemmat maat edelleen pysyisivät omaksumallaan kannalla, vaikka Suomen hallitus Länsivaltojen lupausten houkuttelemana ja hänen vastustuksestaan huolimatta läpimarssilupaa pyytäisivätkin.

Epätietoisuuden kanssa painiskelevalle hallitukselleen Mannerheim antaa nyt ehdottoman kiellon olla hyväksymättä Länsivaltojen avustustoimia ja pyrkiä heti saamaan rauha aikaan Moskovassa. Siellähän rauhanvaltuuskuntamme odotti "kylmä hiki" otsalla Molotovin ja Zdanovin uhkausten saattelemana lupaa Suomen hallitukselta rauhan allekirjoittamiseen. Mannerheim puolestaan painostaa häikäilemättä hallituksen jäseniä mm. ulkoministeri Väinö Tanneria tuon luvan antamiseen. Hän jopa sähkeitse suoraan kehottaa valtuuskuntaa olemaan luottamatta Länsivaltojen lupauksiin ja allekirjoittamaan heti rauhansopimuksen. (9)

Ribbentropilta saamastaan kirjeestä hän ei mainitse sanaakaan!

Vihdoin 11. –12.3.1940 Suomen hallitus tulee vakuuttuneeksi rauhan väistämättömyydestä ja lupa annetaan, vaikka Länsivallat vielä viime hetkellä radion kautta lupaavat epätoivoisesti "apuaan", jos sitä pyydettäisiin. Moskovassa rauha allekirjoitetaan yöllä 12/13.3.1940

Talvisota on päättynyt!

Inhimillisen kestävyyden äärirajoille taistellut Talvisodan veteraanien armeijamme aloitti marssinsa yhdessä Karjalan heimon siviiliväen kanssa kanta-Suomen alueille. Taistelukentät, joille vihollinen lopultakin valtavin tappioin oli päässyt, jäivät usein 100 kilometrin päähän uudesta rajasta. Rauha tehtiin kuitenkin viimeisellä mahdollisella hetkellä, sillä rintamien murtuminen eräillä lohkoilla oli enää "hiuskarvan varassa" (10)

Rauhaan tähtäävistä poliittisista syistä johtuen Mannerheim vaati, joka yksin oli tietoinen kansainvälisen tilanteen muuttumisesta, vielä viimeisinä taistelupäivinä vaati yli-inhimillisiä ponnisteluja väsymyksen ja tappioiden rasittamilta joukoiltaan. Takana oli ehkä marsalkan täydellinen tuntemus venäläisestä luonteesta: "venäläisen kanssa ei voi neuvotella, jos se tuntee olevansa niskan päällä!"

Viipurinlahdella 4. Div. alueella olivat joukkojemme kokonaistappiot maaliskuussa 1940, Talvisodan kahden viimeisen viikon aikana lähes 200 miestä päivässä. Suomi maksoi loppuun sakka verellä 1920- ja 1930-luvuilla leikattuja puolustusmäärärahoja.


--------------------------------------------------------------------------------




http://www.promerit.net/talvisota.html


http://www.nakokulma.net/keskustelu/index.php?board=2;action=display;threadid=1812


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000003198726

Äänestä

22.06.2005 kello 17.55 Matti Keränen , Salla.

KUKAHAN SE OIKEIN MYI KENETKIN ???

http://www.suomensodat.com/viestikeskus/viewtopic.php?t=23


Matti-Keränen


Liittynyt: 10 Syy 2004
Viestejä: 8
Paikkakunta: Salla , Lapin lääni , Suomi
Lähetetty: 05.11 2004 - 12:14

--------------------------------------------------------------------------------
05.11.2004 kello 11.15 Matti Keränen , Salla.

SALATTU , VAIETTU , KIELLETTY JA PEITELTY LÄNNEN OSUUS TOISEN
MAAILMANSODAN ALOITTAMISESSA. 15.10.1939 TEHTIIN TOINENKIN
" MOLOTOV - RIBBENTROP - PAKTI " ILMAN RIBBENTROPPIA. USA:KIN
HYVÄKSYI MYÖHEMMIN TÄMÄN LÄNNEN SOPIMUKSEN. TÄSSÄPÄ OIKEA
SYY EUROOPAN KAHTIAJAKOON " KYLMÄN SODAN AJAKSI ". EUROOPAN
JAKO OLIKIN ALUNPERIN LÄNNEN MYÖNNYTYS VENÄLÄISILLE HYVISSÄ
AJOIN ENNEN TOISTA MAAILMANSOTAA. - OLIMME HÖLMÖN LÄNNEN
TIETÄMÄTÖN , NAIVI UHRI KUTEN NYKYINEN PUOLA ON IRAKISSA !!!


PUOLASTA TEHTIIN SODAN ALOITTAJA JA SYÖTTÖUHRI SAKSALLE.

Länsi ei ole tunnustanut omia petoksiaan !
Kirjoittanut: Matti-Keränen 4.11.2004 klo 20.45

04.11.2004 kello 20.50 Matti Keränen , Salla

USA , ENGLANTI JA RANSKA KAUPPAMIEHINÄ STALININ
KANSSA. LÄNSI EI HALUA TUNNUSTAA 15.10.1939 TE-
KEMÄÄNSÄ SALASOPIMUSTA VENÄLÄISTEN KANSSA. TÄMÄ
SOPIMUS AVASI TOISEN MAAILMANSODAN...

http://www.promerit.net/talvisota.html

Finland i stormens öga -kirja on mm. Akateemisen kirjakaupan valikoimissa.
Talvisodassa Suomea ei myynyt Saksa, vaan Yhdysvallat, Englanti ja Ranska

Opetusneuvos res.maj. Erkki Hautamäeltä on Ruotsissa julkaistu kirja, joka muuttaa yleisiä käsityksiä toisen maailmansodan syistä.

Finland i stormens öga "Suomi myrskyn silmässä" paljastaa sensatiomaisesti, että Stalinin Neuvostoliitto myöskin Molotov/Ribbentrop - sopimuksen jälkeen piti avoinna kaksi vaihtoehtoa ja jo 15. lokakuuta 1939 solmi salaisen periaatesopimuksen länsivaltojen kanssa Churchillin allekirjoittamana.

Länsivallat hyväksyivät tässä sopimuksessa periaatteen, jonka mukaan NL voi yhdistyvien sodanpäämäärien mukaisesti miehittää Suomen ja Baltianmaat, sekä suunnittelivat samalla omasta puolestaan Norjan ja Ruotsin miehittämistä. Lontoon-Pariisin akselin ja Moskovan kaksoispeli tarkoitti yhteisen hyökkäyksen suorittamista Saksaa vastaan pohjoisesta jo kesällä 1940.
Tällä oli tarkoitus muiden saarrostavien rintamien ohella saada aikaan Saksan täydellisesti murskaava yllätys, joka lyhentäisi käynnissä olevaa maailmansotaa olennaisesti.
Sotilaallinen apu (ns. siirtoarmeija), jota länsivallat lupasivat Suomelle Talvisodan kestäessä olikin näin vain kyyninen tekosyy Norjan ja Ruotsin miehittämiseksi ja samalla Ruotsin malmikenttien haluun ottamiseksi. Ennen kaikkea oli tarkoitus saada yhteys pohjoisen Puna-armeijan joukkoihin ja näin pakottaa Hitler tälläkin alueella vastatoimiin.
Tässä voimme nähdä kuinka Churchillin jo ensimmäisen maailmansodan aikainen (1915) idea ja suunnitelma kahden sivustarintaman avaamisesta Saksaa vastaan oli jälleen otettu esille, nyt vain jo heti sodan alettua.
Rintamat olivat: "Eteläinen (E) Balkan/Mustameri ja "Pohjoinen" (N) Itämeri/Skandinavia". Viimeksi mainittu rintama onnistuessaan synnyttäisi Saksalle kuolettavan uhkan sen pohjoiselle sivustalle.

Kirjoittaja (Hautamäki) antaa kirjassaan lukijan seurata suurvaltojen salaista taustapoliittista peliä lähinnä Suomen osalta aikaisin 1930-luvulta jatkosodan syntyvaiheisiin 1941 ("op. Barbarossa"). Kiinnostava ja jännittävä kirja, joka ei jätö meitä rauhaan ennen kuin II-osa julkaistaan


http://www.promerit.net/talvisota.html


Talvisodan rauhan arvoitus on ratkaistu


Historiantutkija, opetusneuvos Erkki Hautamäen keväällä 2002 ilmestyvän kirjansa sisällöstä laatima yleisluonteinen yhteenveto viimeaikoina paljon keskustelua aiheuttaneesta Talvisotamme 1939-1940 koskevista poliittisista taustatekijöistä. Pian 8 vuotta jatkunut tutkimus on perustunut Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimin salaisen asiakirjakansion (Kansio S-32) kopioihin ja marsalkan henkilökohtaisiin lausuntoihin, sekä laajaan koti- ja ulkomaiseen lähdeaineistoon.

Akateemiset historian tutkijamme ovat viime vuosina käyneet väsymättä kiistaa talvisotamme poliittisesta taustasta ja ennen kaikkea sodan 13.3.1940 päättäneen Moskovan rauhan synnystä ja merkityksestä. Tutkijamme ovat päätyneet kuitenkin yhä uudelleen kuin muurin eteen, josta ei aukene ovea Talvisodan "mysteeriin" enempää sen puhkeamisen kansainvälis-poliittiseen taustaan kuin varsin yllättävään päättymiseen. Prof. Olli Vehviläinen lausui samasta asiasta mielestäni osuvasti (Suomen tie Jatkosotaan – luentosarja/Porthania 14.11.2000) " – kaikkiin kysymyksiin ei ole vastausta, sillä kaikkia lähteitä ei vielä ole käytettävissä." (Karjala/16.11.2000)

Tutkijoistamme mm. prof. Ylikangas on, aivan oikein, tarttunut pariin pieneen tapahtumaan (H. Göringin lausunto ministeri T. M. Kivimäelle 22.2.1940 ja kenraali P. Talvitielle 18.12.1940) ja kehitellyt tästä teoriansa vastatessaan tutkijalle aina niin tärkeään kysymykseen – miksi? Virhe ja samalla teorian jääminen "leijumaan" ilmaan johtuu siitä, että asetettu kysymys katsoo vain –eteenpäin, -seurauksiin! Syyn ja vasta siitä johtunut "seurauksen laki" on unohtunut!

Kivimäelle helmikuussa 1949 annettu hämärä vihje ei oikeuta Ylikankaan tekemiin pitkälle meneviin johtopäätöksiin Saksan hyökkäyssuunnitelmista itään. Puhumattakaan, että Suomesta jo tuolloin olisi tullut Saksan liittokumppani ja aseveli. Saksallehan oli tuolloin vasta vahvistunut karmea tietoisuus siitä, että sille ratkaisevan tärkeä liittolainen – Stalin (Moöotov/Ribbentrop – sopimus oli solmittu 23.8.1939) oli siirtynyt jo vuoden 1939 lokakuussa vihollisen so. Länsivaltojen leiriin, tosin omin pitkälle tähtäävin salaisin tavoittein.

Neuvostoliiton ja Saksan laaja yhteistoimintasopimus – 1936

Stalinin aloitteesta solmivat Neuvostoliitto ja Saksa laajan etupiirijakoon perustuvan keskinäisen sopimuksen helmikuun loppupuolella 1936 (1)

Tämä erittäin salaisena pysynyt sopimus sisälsi laajan taloudellisen yhteistyön lisäksi sotilas- ja aluepoliittiset tavoitteet. Niiden mukaisesti molemmat valtiot pyrkisivät toisiaan tukien palauttamaan kaikki niiltä 1. Maailmansodassa riistetyt alueet emämaittensa yhteyteen. Neuvostoliiton kohdalla tämän ei katsottu koskevan itsenäistynyttä Suomea (laskettiin kuuluvaksi Skandinaviaan/Kirj.) eikä myöskään Baltian maita. Viimeksimainitut joutuisivat kuitenkin sallimaan Neuvostoliiton tukikohtia alueellaan sen turvallisuuden takaamiseksi.

Huolimatta ankarasta vastenmielisyydestään kommunismia kohtaan suostui Hitler hyväksymään sopimuksen, joka täyttäisi ainakin kaksi hänen omintakin suunnitelmistaan. Niistä ensimmäinen oli Versaillesin rauhassa 1010 silvotun, (n. 10 milj.) saksalaista oli -joutunut vieraan vallan alle) Saksan yhtenäisyyden palauttaminen. Toinen ja epäilemättä houkuttavin oli sopimus yhteistoiminnasta Neuvostoliiton kanssa, joka takaisi sen, ettei syntyisi kahden rintaman sotaa, mikäli rauhanomainen ratkaisu alueiden palauttamiskysymyksen yhteydessä Ranskan, Englannin ja USA:n kanssa ei onnistuisi. Tästä oli varsin selviä merkkejä em. maiden lehdistöissä ja johtavien poliitikkojen (mm. Churchill, Roosevelt) lausunnoissa. Mm. Winston Churchillin lausunto 1934 Saksan entiselle liittokanslerille Heinrich Bruningille Lontoossa: "Mikäli Saksasta tulee liian vahva, täytyy se jälleen lyödä hajalle ja tällä kertaa l o p u l l i s e s t i (2)

Mikä oli Stalinin salainen, pitkälle tähtäävä ja nerokas tavoite solmiessaan sopimuksen Hitlerin kanssa? Ensimmäisenä ja tärkeimpänä oli pyrkimys ohjata "kapitalistit kiinni toistensa kurkkuun" ts. nähdä Hitlerin tulevien toimien lopulta johtavan Saksan sotaan Länsivaltojen kanssa. Tästä Ranskan ja Englannin ulkopolitiikan Saksan vastaisesta linjasta oli Stalin täysin vakuuttunut Hitlerin valtaannousun jälkeen.

Toisena ja yhtä tärkeänä seikkana oli kaikin keinoin pitää Neuvostoliitto ulkona tulevasta kamppailusta, joka saattaisi Euroopan ehkä koko maailman sekasorron ja epäjärjestyksen kouriin. (Tämäkin tuntui onnistuvan jo 1936 – 1939, vrt. Italian/Abessinian sota. Espanjan sisällissota, Japanin/Kiinan sota, Japanin/Neuvostoliiton kauko-idän sota., Hitlerin rohkeus ryhtyä rakentamaan Saksalle jälleen armeijaa, Kansainliiton kyvyttömyys jne.)

Kolmantena sopimusetuna Stalin näki mahdollisuuden saada Neuvostoliiton haltuun sopimuksella sellaiset alueet mahdollisimman kaukana lännessä, joista puna-armeijan tulevat offensiivit aikanaan olisivat edulliset käynnistää. (3)

Stalinin nerokas suunnitelma myötätuulessa

Vain pari viikkoa vuoden 1936 sopimuksen allekirjoituksen jälkeen ryhtyy Hitler (7.3.1936) kokeilemaan mahdollisuuksiaan saksalaisen Reininmaan militarisoinnilla ts. siirtämällä alueelle saksalaista poliisi- ja sotaväkeä, vaikka se Versaillesin rauhansopimuksessa oli kielletty. Seurauksena jo tästä toimenpiteestä oli Belgian, Hollannin ja Ranskan vaatimus sotilaallisista toimista Saksaa vastaan Hitler huomaa varsin nopeasti, ettei väestön enemmistön mielipide (kansanäänestys) Kansainliiton asettamana edellytyksenä valtioiden välisten rajojen sijoitteluun – koskenutkaan saksalaisia. /Sleesia, Memel, Sudeettialueet, Etelä-Tiroli/Kirj.) Neuvottelujen lisäpainoksi tarvittaisiin jatkossa sotilaallista voimaa. Tähän oli myös Stalin tähdännyt, Saksan sotilaallisen voiman kasvaessa nopeasti vuodesta 1938 alkaen, kasvoi samalla länsivaltojen kiivas halu estää Saksan yhdistyminen vaikka sodan avulla. Nämä pyrkimykset naamioitiin demokratian ja pienten kansojen puolustamisella samalla yllyttäen näitä (esim. Tsekkoslovakia, Puola) olemaan suostumatta mihinkään Saksan lukuisista neuvotteluesityksistä.

(W. Churchill: "Minulla on vain yksi ainoa päämäärä, se on Hitlerin tuhoaminen, siinä korostuu koko elämäntehtäväni") (4)

Puola valittiin "syötiksi"

Varsinainen, kuuluisaksi tullut Molotov/Ribbentropp-sopimus (23.8.1939) tuli olemaan ansa, joka viritettiin Hitlerille yhteistuumin englantilais – ranskalaisissa neuvotteluissa Stalinin kanssa vuoden 1939 aikana Moskovassa ja täydennettiin Stalinin ja Chruchillin kesken vuoden 1940 alussa.

Stalin toteaa kuitenkin salaisessa puheessaan Korkeimmassa Neuvostossa 19.8.1939, tällä Saksan kanssa solmittavalla hyökkäämättömyys-sopimuksella saavutettavan hänen salaisia tavoitteitaan palvelevina mm. seuraavat tärkeät edut:

Saksa vapautuu kahden rintaman pelosta ja hyökkää yhteisen sopimuksen mukaisesti Puolaan, saadakseen takaisin Versaillesin rauhassa v. 1919 Puolalle luovutetut tärkeät saksalais-alueet.
Tämän seurauksena tulevat Englanti ja Ranska varmuudella julistamaan sodan Saksalle. (Neuvostoliiton vastaavat toimet niin Puolassa kuin Baltiassa eivät kesän 1939 neuvotteluissa sovitun mukaisesti tätä aiheuttaisi / Daladierin lauisunto Ranskan parlamentin tutkimuskomitealle 19.5.1947 / Kirj.)
Jos taas yhteistyösopimus tehdään ja julkistetaan Englannin ja Ranskan kanssa, Saksa ei hyökkäisi ja sota vältettäisiin, siksi sopimus tehdään Saksan kanssa.

Tällöin syttyvän suursodan sekasorrossa syntyvät hyvät mahdollisuudet kaapata valta Euroopassa bolsevikkien käsiin, mikä ei kuluneiden 20 rauhanvuoden vallitessa ole meille onnistunut.
Syntyneen sodan olosuhteissa pyrimme pysyttäytymään konfliktin ulkopuolella mahdollisimman kauan sitä pitkittäen. Ja laajentaen ja näin valitsemme itse edullisimman ajankohdan siihen yhtymisellemme.
Tehtävämme on näin pitää Saksaa sodassa mahdollisimman pitkään niin, että samalla myöskin Englanti ja Ranska siinä nääntyisivät. Siksi Neuvostoliitto tulee toimittamaan Saksalle kauppasopimusten mukaisesti tärkeitä raaka-aineita ja elintarvikkeita pysyttäytyen puolueettomana ja oikeaa hetkeä odottaen. Apumme Saksalle ei kuitenkaan saa horjuttaa omaa talouttamme eikä armeijamme iskuvoimaa.
Mikäli Saksa lopulta häviää sodan, jota olemme pitkittäneet ja laajentaneet mahdollisimman paljon, eivät Englanti ja Ranska ole enää kykeneviä estämään meitä bolsevisoimasta sitä, samoin lopulta Ranskaa ja muita eurooppalaisia valtioita. Kaikissa niissä on tehtävä voimakasta maanalaista työtä kommunistien vallan kaappaamisen onnistumiseksi. (DDR, muut Neuvostoliiton eurooppalaiset ""atelliitit" toisen maailmansodan jälkeen ns. kylmän sodan aikana? (5)
Mikäli Saksa voittaisi sodan, on se sen päättyessä voimaton eikä pysty uhkaamaan Neuvostoliittoa ainakaan 10 vuoteen. Nostatamme kaikki sen alistamat kansat liittolaisiksemme ja toteutamme lopulta maailman vallankumouksen (=proletariaatin diktatuurin – Kiina, Korea, Afrikan sosialistiset valtio, Kuuba, muut Keski-Amerikan sos.valtiot, sekä ns. "vapautus- ja sissi-liikkeet" eri puolilla maailmaa. Toisen maailmansodan jälkeen ns. kylmän sodan aikana.) (5)

Näillä maailman suurvaltojen johtajien näkemyksillä ja salatuilla tavoitteilla saatettiin toisen maailmansodan "rautaiset vankkurit" liikkeelle. Tämän jälkeen niitä ei voitu, eikä haluttu enää pysäyttää.

Skandinavia Englannin ja Ranskan operaatiosuunnitelmissa

Mikä sai Saksan johdon (Hitlerin) äkkiä helmikuun alussa 1940 käynnistämään täysitehoisesti Tanskan ja Norjan miehittämiseen tähtäävän operaatio "Weserubungin"?

Asetetun kysymyksen taustalla ovat mm. Vidkun Quislingin käynti Hitlerin puheilla 14. Ja 18.12.1939, jolloin tämä varoittaa saksalaisia mittavasta englantilais-ranskalaisesta tiedustelusta maihinnousua varten Norjassa. (satamat, rautatiet, sillat, maantiet, lentokentät jne.) Hitler ei innostu ajatuksesta puuttua puolueetomien maiden (Tanska, Norja, Ruotsi) asioihin, mikäli ne neutralitewettinsa pystyisivät ja haluaisivat säilyttää. Saksan sodanjohto käynnistää kuitenkin tutkimukset ("Studio-Nord") vuoden lopussa1939, jossa pyrittiin selvittämään länsivaltojen mahdollisen, lähinnä Norjan, miehityksen merkitystä Saksan sodankäynnille.

Saksan tehostetun tiedustelupalvelun antamat tiedot Norjan tilanteesta käyvät kuitenkin yhä hälyyttävimmiksi ja niimpä Hitler antaa käskyn erikois-esikunnan perustamisesta 27.1.1940.suunnittelemaan Norjan mahdollista miehittämistä (Op Weserubung) e n n e n länsivaltoja. Esikunta aloittaa kiireellisenä varsinaisen työskentelynsä 5.2.1040. (6)

Samana päivänä olikin Englannin ja Ranskan yhteinen sotaneuvosto tehnyt Pariisissa lopullisen päätöksen siirtoarmeijan lähettämisestä Skandinaviaan. Norjan ja Ruotsin odotettiin hyväksyvän invaasio-toimet tekemättä vastarintaa, koska nyt vedottiin Suomelle lähetettävään sotilaallisen apuun, maan taistelussa Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan. Aikaisemmin tekosyynä olleesta pohjoisen Ruotsin malmikaivosten haltuunottamisesta ei enää juuri puhuttu.

Edelleen samana päivänä 5.2.1940 antaa Neuvostoliiton sodanjohto (STAVKA) saatuaan tiedon Pariisissa vihdoinkin aikaansaadusta päätöksestä maihinnousun suorittamisesta Norjaan, oman hyökkäyskäskynsä Suomen miehittämisestä, kuten Länsivaltojen sodanjohdon kanssa oli sovittu. Marsalkka Timoshenkolle oli nyt varattu tähän tehtävään miljoonan miehen armeija varustettuna ennen näkemättömällä määrällä panssareita, ilmavoimien kalustoa ja tykistöä. Suurhyökkäys alkaa 9. – 10. helmikuuta 1940.

Asetamme seuraavat kysymykset

Miksi Molotov, joka Suomen johdon epätoivoisten rauhanpyrkimysten johdosta oli 29.1.1940 ilmoittanut Moskovan olevan valmis "kuulemaan" suomalaisten esityksiä rauhanteon pohjaksi, (2.2.1940 Suomi esitti nämä lisäluovutuksia luvaten ja neuvottelutahtoa ilmaisten) äkkiä ja yllättäen myöskin 5.2.1940 ilmoittaa, ettei Suomen esitys kelpaa? (Hyökkäyskäsky puna-armeijalle oli juuri annettu).

Mitä oli keskusteltu ja päätetty Moskovaan jo 16 – 17.11940 saapuneen Churchillin "harmaan eminenssin" Sir Stafford Crippsin ja Kremlin johdon välisissä neuvotteluissa? Ulos annettu tieto kertoo vain "kauppaneuvotteluista"?

Kun Sir Cripps seuraavan kerran saapuu Moskovaan 16.2.1940 käydään keskusteluja Kremlin johdon kanssa Neuvostoliiton sodan päämääristä Suomen suhteen ja englantilais-ranskalaisen invaasion toteuttamisen aikataulusta Skandinaviaan. Gripps wsittää Molotoville kommunikean antamista, jossa maailmalla yleisesti voimakkaan tuomion saanutta hyökkäystä pyrittäisiin selvittelemään parhain päin. Molotov torjuu sen kuitenkin tarpeettomana, koska Suomen asia (=valloitus) on enää viikon parin vaiva! Cripps mainitsee lisäksi päiväkirjassaan, että Molotov oli koko neuvottelujen ajan vaikuttanut varautuneelta ja hyvin huolestuneelta.

Kysymme jälleen – miksi?

Neuvostoliiton Berliinin asiainhoitaja Skartsev oli aamulla 10.2.1940 toimittanut Moskovan johdolle Hitlerin 9.2.1940 allekirjoittaman nootin, jossa kohteliaasti toivottiin Moskovan pyrkivän mahdollisimman nopeasti rauhaan Suomessa. Syyksi esitettiin mahdollisen sotilaallisen tilanteen kiristyminen Skandinaviassa, sodan turha laajentuminen ja Saksan intressit mm. Suomessa sekä puna-armeijan jo saavuttama taso, joka hyvin vastasi Moskovan syksyllä 1939 Suomelle esittämiä aluevaatimuksia.

Molotovin huoli lienee koskenut juuri samaan aikaan voimalla käynnistettyä puna-armeijan suurhyökkäystä ja sen Saksan lähettämän nootin vastaisia tavoitteita s.o. Suomen valloitusta.

Nyt kysymyksemme kuuluu, miksi Hitler lähettää edellämainitun nootin?

Aamulla 9.2.1940 ovat Saksan ilmavoimat Lontoon lentokentällä toimineen agenttinsa vihjeen perusteella ottaneet alas Pohjanmerellä Lontoosta Moskovaan lentoa suorittavan kansallisuustunnuksia vailla olevan, mutta venäläiseksi tunnistetun 2-moottorisen lentokoneen. Tiedustelumiesten suorittamassa perinpohjaisessa tarkastuksessa tästä "kenraalikuriirin" koneesta löytyvät koko toisen maailmansodan historian mullistavat asiakirjat, jotka kaikki mikrokuvataan.

Näistä asiakirjoista käy selville Churchillin ja Stalinin 15.10.1939 tekemä salainen sotasopimus Saksan lyömiseksi. Tämä tapahtuisi saartamalla Saksa neljältä eri suunnalta, jolloin se ei kykenisi enää keskitettyyn vastarintaan ja luhistuisi nopeasti. Rintamat olivat E= Neuvostoliiton rintama (Baltia, puola, Ukraina, Romania). SE= Balkanin rintama (Kreikka, Bulgaria, Jugoslavia). N= Skandinaviaan muodostettava rintama, josta lopullinen yllättävä hyökkäys Saksaan tapahtuisi Etelä-Ruotsin ja Tanskan kautta. Neuvostoliiton ja länsivaltojen maajoukkojen väliraja kulkisi Pohjanlahdelta Itämerelle jatkuen Bornholmin tasalle. Hyökkäysvalmius piti saavuttaa 15.6.1940 mennessä. (Kartta A)

Kaapattu liittolaisen kone sai n. neljän tunnin pysähdyksen jälkeen jatkaa matkaansa. Sen alas-oton syyksi luonnollisesti esitettiin vain koneen puuttuneet kansallisuustunnukset.

Saamansa tiedot päätti Saksan johto salata tarkoin vastapuolelta ja paljastumisvaaran vuoksi myös omiltaan. Vain ns. "sisärengas"; Göring, Ribbentrot, Keitel, Hess, ja Hitler itse olivat salaisuudesta perillä.

_________________
Matti Keränen , Salla.



Matti_Keränen



Liittynyt: 10 Syy 2004
Viestejä: 8
Paikkakunta: Salla , Lapin lääni , Suomi
Lähetetty: 29.11 2004 - 01:06

--------------------------------------------------------------------------------
Suomessa ei uskallettu julkaista..?

Tämän kansion tiivistelmä osoittaa, että samoin kuin IRAK-koalitioon liittyen kansalaisilta on salattu ja peitelty historian saatossa tosiasioita ja totuuden sijasta valehdeltu.. jos kansakunta ei tunne menneisyyttään, miten se voi valmistautua tulevaisuuteen..?
Opetusneuvos, res. majuri Erkki Hautamäen
Finland i stormens öga, Marskalk C.G.E Mannerheims hemliga Pärm S-32 från åren 1932 - 1949, joka muuttaa yleisiä käsityksiä toisen maailmansodan syistä. (Suomi myrskyn silmässä) perustuu sotamarsalkka Mannerheimin salaiseen kansioon S-32. vuosilta 1932 - 1949.
Esittelyn on kirjoittanut Ruotsin puolustuskorkeakoulun professori Kent Zetterberg, Försvarshögskolan, Institutionen för säkerhet och strategi.
Ruotsikielisen kirjan voi tilata tässä ruudussa kirjoittajan omistuskirjoituksella. hinta 30,- € postikulut


Finland i stormens öga -kirja on mm. Akateemisen kirjakaupan valikoimissa.

Talvisodassa Suomea ei myynyt Saksa, vaan Yhdysvallat, Englanti ja Ranska


Opetusneuvos res.maj. Erkki Hautamäeltä on Ruotsissa julkaistu kirja, joka muuttaa yleisiä käsityksiä toisen maailmansodan syistä.
Finland i stormens öga "Suomi myrskyn silmässä" paljastaa sensatiomaisesti, että Stalinin Neuvostoliitto myöskin Molotov/Ribbentrop - sopimuksen jälkeen piti avoinna kaksi vaihtoehtoa ja jo 15. lokakuuta 1939 solmi salaisen periaatesopimuksen länsivaltojen kanssa Churchillin allekirjoittamana.
Länsivallat hyväksyivät tässä sopimuksessa periaatteen, jonka mukaan NL voi yhdistyvien sodanpäämäärien mukaisesti miehittää Suomen ja Baltianmaat, sekä suunnittelivat samalla omasta puolestaan Norjan ja Ruotsin miehittämistä. Lontoon-Pariisin akselin ja Moskovan kaksoispeli tarkoitti yhteisen hyökkäyksen suorittamista Saksaa vastaan pohjoisesta jo kesällä 1940.
Tällä oli tarkoitus muiden saarrostavien rintamien ohella saada aikaan Saksan täydellisesti murskaava yllätys, joka lyhentäisi käynnissä olevaa maailmansotaa olennaisesti.
Sotilaallinen apu (ns. siirtoarmeija), jota länsivallat lupasivat Suomelle Talvisodan kestäessä olikin näin vain kyyninen tekosyy Norjan ja Ruotsin miehittämiseksi ja samalla Ruotsin malmikenttien haluun ottamiseksi. Ennen kaikkea oli tarkoitus saada yhteys pohjoisen Puna-armeijan joukkoihin ja näin pakottaa Hitler tälläkin alueella vastatoimiin.
Tässä voimme nähdä kuinka Churchillin jo ensimmäisen maailmansodan aikainen (1915) idea ja suunnitelma kahden sivustarintaman avaamisesta Saksaa vastaan oli jälleen otettu esille, nyt vain jo heti sodan alettua.
Rintamat olivat: "Eteläinen (E) Balkan/Mustameri ja "Pohjoinen" (N) Itämeri/Skandinavia". Viimeksi mainittu rintama onnistuessaan synnyttäisi Saksalle kuolettavan uhkan sen pohjoiselle sivustalle.
Kirjoittaja (Hautamäki) antaa kirjassaan lukijan seurata suurvaltojen salaista taustapoliittista peliä lähinnä Suomen osalta aikaisin 1930-luvulta jatkosodan syntyvaiheisiin 1941 ("op. Barbarossa"). Kiinnostava ja jännittävä kirja, joka ei jätö meitä rauhaan ennen kuin II-osa julkaistaan


Erkki Hautamäki
syntynyt 1930, opetusneuvos, reservin majuri.
Vuokatin urheiluopiston rehtori 1070 - 1990. Hautamäki on toiminut 1960-luvulla erikoistehtävässä Suomen PV:n Pääesikunnassa. Hän on kansainvälisesti tunnettu urheilujohtaja ja Kekkosen ajan kriitikko ja keskustelija.
Siirryttyään eläkkeelle on Hautamäki omistautunut monivuotiselle tutkimustyölle koskien Vilho Tahvanaisen jälkeensä jättämää, sotahistoriallisesti, mielenkiintoista materiaalia.
Vilho Tahvanainen ("VT") oli marsalkka C.G.E. Mannerheimin luotettu ja erikoisagentti 1930-luvulta asti aina marsalkan kuolemaan 1951 saakka.
VT sai tehtävässään laajan tietämyksen niihin salaisten asiakirjojen sisältöihin, jotka marsalkka taltioi S-32 merkinnällä varustettuun henkilökohtaiseen, salaiseen kansioonsa. Kirjoittajan (Hautamäen) toivomus on, että kirja Finland i stormens öga (Suomi myrskyn silmässä) herättäisi keskustelua ja vaikuttaisi tulevaan tutkimukseen siten, että totuus suurvaltojen taustapoliittisesta toiminnasta synnyttämiensa maailmansotien myrskyissä paljastuisi.

http://www.promerit.net/talvisota.html

_________________
Matti Keränen , Salla.



http://www.suomensodat.com/viestikeskus/viewtopic.php?t=23

Äänestä

Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


sotaa Neuvostoliitolle kirjoitti:

sen hyökätessä Puolaan heti Saksan jälkeen? Vai koskivatko Puolalle annetut turvatakuut vain Saksan hyökkäystä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu