On kiva seurailla tätä EUvostoliiton taapertamista kohden hautaansa. Tällä hetkellä esim. budjettiasiat ovat aivan levällään.
Suurimmat nettomaksajat eivät halua maksaa enää yhtään lisää, mutta niiden on pakko, koska muita maksumiehiä ei ole.
Britannia vaatii Ranskan maataloustukia leikattavaksi, mutta siihenhän Ranska ei tule koskaan suostumaan.
Britannian jäsenmaksupalautukset ovat taas sellainen kysymys, että jos britit painostetaan luopumaan tuosta etuudesta, niin koko Britannia saattaa nostaa kytkintä EU:sta. Näin varsinkin siinä tapauksessa, jos Ranska saa pitää nämä käsittämättöman suuret maataloustuet.
Aivan oma lukunsa on sitten tämä EU:n perustuslakivainaa, jota tosin koko ajan viedään eteenpäin, vaikka hyvin tiedetään ettei se tule koskaan voimaan.
Pikantin lisän tähän kaikkeen tuo vielä Saksan ja Ranskan krooniset budjettivajeet, unohtamatta Italian silmille räjähtävää talouskriisiä.
Turkkikin pitäisi jossain vaiheessa neuvotella unioniin sisään. Näinhän on päätetty.
Odotan mielenkiinnolla torstaina alkavaa huippukokousta.
Suurimmat nettomaksajat eivät halua maksaa enää yhtään lisää, mutta niiden on pakko, koska muita maksumiehiä ei ole.
Britannia vaatii Ranskan maataloustukia leikattavaksi, mutta siihenhän Ranska ei tule koskaan suostumaan.
Britannian jäsenmaksupalautukset ovat taas sellainen kysymys, että jos britit painostetaan luopumaan tuosta etuudesta, niin koko Britannia saattaa nostaa kytkintä EU:sta. Näin varsinkin siinä tapauksessa, jos Ranska saa pitää nämä käsittämättöman suuret maataloustuet.
Aivan oma lukunsa on sitten tämä EU:n perustuslakivainaa, jota tosin koko ajan viedään eteenpäin, vaikka hyvin tiedetään ettei se tule koskaan voimaan.
Pikantin lisän tähän kaikkeen tuo vielä Saksan ja Ranskan krooniset budjettivajeet, unohtamatta Italian silmille räjähtävää talouskriisiä.
Turkkikin pitäisi jossain vaiheessa neuvotella unioniin sisään. Näinhän on päätetty.
Odotan mielenkiinnolla torstaina alkavaa huippukokousta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hautaan taapertaa pikemminkin Kepu.
EU on tosiaankin vaikeuksissa. Se toisaalta pakottaa kaikki osalliset skarppaamaan toimintaansa. Ranska, maatalouden suuri nettosaaja EU:ssa, romutti liitovaltio- EU:n triumfiraatin USA:n ja Aasian vastapainoksi. Ranskan kansanäänestys oli voitto kaikille raunioituville aitovierille.
Kyllä se siitä!
....pieniin kansallisiin etuihin tuijottaminen,
aiheuttaa mahdollisesti, suurimman markkinamme
lamautumisen. Seurauksena Suomessa vähenee työpaikat, verovarat ja maatalous. Verojen
maksajat vähenee rajusti ja aluepolitiikkaan ei
siten löydy rahoitusta. Maataloudessa sama tilanne. Pääomat sijoitetaan varmemmille markkinoille. Onhan siinä juhlan aihetta kylliksi. Saamme impivaaramme takaisin ja Venäjästä riippuvan talouden. Keskustalainen
unelma....
Olisiko sinusta oikeinkin huono ajatus, että läntinen Eurooppa olisi pelkkä vapaakauppa-alue ilman poliittista unionia?
Siis vähän niin kuin entinen EFTA tai nykyinen NAFTA.
Minusta se olisi paljon parempi.
Talouden Venäjäriippuvaisuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että onko Euroopassa poliittista unionia vai ei.
Talouden kannalta voisi ollakin paljon parempi, että Eurooppa olisi vapaakauppa-alue ja se koskisi myös maataloutta. Tälla tavalla Euroopan taloudellinen kehitys ohjaustuisi markkinatalouden mukaisesti eli kysynnän ja tarjonnan pohjalta.
Suomen kannalta myös poliittinen unioni on ollut ja on tärkeä. Se on tärkeä turvallisuuspoliittisista syistä. Poliittisen unionin purkautuminen pakottaisi meidät heti liittymään Natoon. Voi olla, että jo EU:n epävarmuus ja ristiriidat nostavat Nato-kysymyksen hyvinkin pian ratkaistavaksi asiaksi Suomessa.
Poliittista unionia puoltaa myös yhteinen rahapolitiikka. Se on luonut tarpeellista vakautta ja ennustettavuutta talouteen. Rahapolitiikastakin olisi tietysti mahdollista sopia vapaakauppasopimuksen osana.
nähdä yhteyttä, poliittisen vakauden ja talouden
välillä. Taloudellinen uusjako on väistämätön fakta, Kiinan, Intian ja Venäjän talouksien noustessa, Eurooppa hajanaisena ei pysy mukana.
Vapaakauppa ei toimi ilman riittävän lujaa
poliittista ohjausta. Yksittäisinä maina, Eurooppa kuihtuu taloudellisesti ja sen myötä,
myös poliittinen ja taloudellinen painoarvo,
suhteessa muihin maanosiin tulemme häviämään.
Nyt Europaan ydinongelmia on juuri kansalliset
"rusinat pullasta" toiminta ja maatalouden
järjetön yliarvostus lähinnä Ranska-Italia-Espanja akselilla. Talous ei ole pelkkää tavaranvaihtoa ilman kansainvälisiä sopimuksia.
Öljymarkkinoiden jakajien kasvaessa, Euroopan tulisi tiivistyä kaikissa suhteissa entisestään.
Muistat varmaan, että miten "vakaasti ja ennustettavasti" tämä brysselinrupla syöksyi 25% devalvaatioon vajaan kahden vuoden kuluessa liikkeellelaskustaan, vaikka valuutta-alueelle vallitsi samaan aikaan noususuhdanne.
Tosi vakaata ja ennustettavaa?
Kelluvalla markalla ja itsenäisellä rahapolitiikalla olisimme päässeet varmasti parempaan tulokseen.
Tony Blair sen sanoi hyvin: 40% EU:n budjetista menee asiaan, joka työllistää 4% ihmisistä.
Mutta sitähän ei tietysti Pohjanmaan näennäisporvarit pidä minään asiana...
Se on aivan yks hailee, että pidämmekö me sitä täällä Pohjanmaalla tai Suomessa ongelmana.
Vain sillä on merkitystä, että mitä asiasta ajatellaan Pariisissa.
Ja mehän tiedämme, että mitä siellä ajatellaan.
Pohjan Poika meni asian ytimeen niin että korahti. Tätä samaa olen jo tällä palstalla pitemmän ajan jankuttanut. Nyt sitten Tony Blair sanoo niin kuin asia on. Britannia on koko ajan edustanut EU:ssa ylivoimaisesti järkevintä maatalouspolitiikkaa. Sen perustana on maisemanhoito, maatalouden tuotanto tulee siinäkin ohessa yllin kyllin ja ylikin.
Ranska on Eurropan sairas mies. Sen maatalousyrittäjien poliittinen merkitys on niin suuri, että samaan tapaan kuin MTK ja Keskusta Suomessa ovat valmiit takapajuistamaan Suomen, Ranska on valmis raunioittamaan koko EU:n yhteistä hyvää ajavan kehityksen. Saksassa olisi paljon enemmän käytännöllistä järkeä ja toivoa sopii, että se ryhtyisi pontevammin tukemaan Britannian linjaa.
Maatalouspolitiikka on EU:n ylivoimaisesti suurin ongelma. Kun maatalousprotektionismista pitäisi irtautua, siihen on tarrauduttu entistä vahvemmin kuin kohtalonkysymyksenä. Tästä hyötyy ennen muuta Aasia, joka on alkanut tarkastella taloutta kokonaistehokkuuden näkökulmasta sitoutumatta mihinkään tervaskantoihin.
On todella uskomatonta, että osa kepulaisista hurraa tälle tilanteelle. He hurraavat sille, että Suomen kansalaiset tulevat jatkossa olemaan entistä haluttomampia kustantamaan näiden pankolla makoilun. Eletään jossain harhassa, että 70-luvun täysvakuutusturvainen sato- ja katovahinkojärjestelmä eli tukiaispolitiikka saataisiin sellaisenaan takaisin.
Minäkin olen aina ihastellut brittien EU-politiikkaa. Erityisesti konservatiivien.