Mä kuljen joka yö pimeyteen hivellen haavojani joista tihkuu verikyyneliä.Pimeys ottaa minut turvaan tältä julmalta mailmalta.Pimeys on ainoa lohtuni.Pimeys on valinnut paikkansa minun sielussani.Pimeys vetää minut vain syvemmälle uneen,uneen josta en halua herätä milloinkaan.
Joka yö istun sängylläni peläten huomista.Kaikki tekee kuolemaa sisälläni ja kaikki joihin kosken särkyy.Joka yö näen sen saman unen uudelleen ja uudelleen.Se uni on niin todellinen tästä mailmasta!Mailmasta joka on niin julma ja kylmä.Jokin sisälläni kuitenkin sanoo että minun on vain jaksettava yrittää vaikka se ei olisikaan niin helppoa!Miksi elämän on pakko olla niin vaikeeta ja tuskallista?Olen yksin näissä tuskissa koska en uskalla puhua kenellekkään.Pelkään että kun kerron asioita niin kaikki vain ovat kuin en olisikaan olemassa,mutta enhän minä saa siitä varmuutta ellen kokeile.Joskus öisin toivon että en nousisi aamulla koska en halua joka päivä tuntea tätä samaa tuskaa!!!Olen vain se pieni ihminen joka kaipaa sitä jotain.Kaipaan vain paljon läheisyyttä,mutta en uskalla kohdata sitä.Pelkään että se läheisyys satuttaa,koska joku läheisyys on minua satuttanut pahasti jopa hekisesti ja fyysisesti.Luottaminen on vaikea saada koska pelkään luottaa kehenkään,jos vastassa on toinen samanlainen ihminen niin siitä asiasta ei voi tulla mitään.Ei aina voi mennä niinkuin suunnittelee mutta kannattaa vain yrittää!Elämä on joskus vaikeaa!Elämä potkii joskus päähän!Pettyminen voi sattua jopa hekisesti tai fyysisesti!Minä vain toivon että saisin lohdun tästä tuskasta ja pelosta!En haluaisi tuntea tuskaa tai pelkoa enään mutta luulen että en joudu sitä enään kohtaamaan..
Joka yö istun sängylläni peläten huomista.Kaikki tekee kuolemaa sisälläni ja kaikki joihin kosken särkyy.Joka yö näen sen saman unen uudelleen ja uudelleen.Se uni on niin todellinen tästä mailmasta!Mailmasta joka on niin julma ja kylmä.Jokin sisälläni kuitenkin sanoo että minun on vain jaksettava yrittää vaikka se ei olisikaan niin helppoa!Miksi elämän on pakko olla niin vaikeeta ja tuskallista?Olen yksin näissä tuskissa koska en uskalla puhua kenellekkään.Pelkään että kun kerron asioita niin kaikki vain ovat kuin en olisikaan olemassa,mutta enhän minä saa siitä varmuutta ellen kokeile.Joskus öisin toivon että en nousisi aamulla koska en halua joka päivä tuntea tätä samaa tuskaa!!!Olen vain se pieni ihminen joka kaipaa sitä jotain.Kaipaan vain paljon läheisyyttä,mutta en uskalla kohdata sitä.Pelkään että se läheisyys satuttaa,koska joku läheisyys on minua satuttanut pahasti jopa hekisesti ja fyysisesti.Luottaminen on vaikea saada koska pelkään luottaa kehenkään,jos vastassa on toinen samanlainen ihminen niin siitä asiasta ei voi tulla mitään.Ei aina voi mennä niinkuin suunnittelee mutta kannattaa vain yrittää!Elämä on joskus vaikeaa!Elämä potkii joskus päähän!Pettyminen voi sattua jopa hekisesti tai fyysisesti!Minä vain toivon että saisin lohdun tästä tuskasta ja pelosta!En haluaisi tuntea tuskaa tai pelkoa enään mutta luulen että en joudu sitä enään kohtaamaan..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Älä inise siellä, vaan ryhdistäydy!