IHMISEN TEKEMÄT FILOSOFIAT JA TODELLINEN ELÄMÄNVIISAUS
Filosofia tutkii olemassaolon kysymyksiä ja inhimillisen arvostuksen periaatteita. Se tutkii tietämisen, todellisuuden ja toiminnan alkuperusteita. Filosofiaa kutsutaan "elämänviisaudeksi" ja se pyrkii luomaan yhtenäisen maailmankuvan kaikkien eri tieteiden tutkimuksen perusteella.
Tieteellinen tutkimus on tehnyt paljon hyvää, mutta ollut paljon pahaksikin.
Viisaimmatkin tiedemiehet ovat joutuneet harhaan yrittäessään selvittää tieteen ja jumaluuden välisiä suhteita jättäen huomiotta Jumalan sanan.
Tiedemiesten keskuudessa on joukko tiedemiehiä jotka tutkivat tiedettä Raamatun kanssa sovussa, ja ovat olleet suureksi hyödyksi. Pelkkä tieteellinen tieto on kovin rajallista. Monet tiedemiehet hyväksyvät pelkät hypoteesit totuuksina. Näin on mm. oppi evoluutiosta joka antaa ymmärtää että maailma olisi syntynyt kylmästä märästä mutalammikosta tai alkuräjähdyksestä. Biologian huomioiden tämä on täysin mahdotonta. Tiedemiehet ovatkin usein pulassa, koska eivät voi selittää luomakunnan asioita tieteen keinoin. Raamatun historia jää siksi heidän käsityskykynsä ulkopuolelle. Ihminen yrittää olla Jumalaa viisaampi ja jää ulkopuolelle elämän perustotuuksien ymmärtämisessä. On asioita jotka eivät koskaan paljastu. Perkele on johtanut harhaan. (1 Tim 6:20, Snl 3:19)
Viisaus tulee Herralta ja Jumala tekee ihmisen viisaaksi. (Snl 2:6, Dan 2:21, Saar 2:26, Ef 1:17, 1:8) Jumalan sana tekee viisaksi (Ps 19:8, 2 Tim 3:15,-16, 5 Moos 4:6)
Ihminen voi uskossa pyytää viisautta Herralta. ( Jaak 1:5, 3:17)
Kun ihminen ymmärtää Jumalan ja Kristuksen luonteen, hän ei voi olla rakastumatta Jeesukseen ja Jumalan sanaan.
Jos ihmiset tutkisivat mitä Jumala on ilmoittanut itsestään ja tarkoituksistaan, tyytyisivät siihen, ihmiset tuntisivat oman pienuutensa. On turha esittää hypoteeseja joita Jumala ei ole ilmoittanut, jotka ovat käsityskykymme yläpuolella ja tieteenkin keinoin mahdottomia tutkia. Raamatun johdonmukainen kaikki profetiat täyttävä Jumalan sanan ilmoitus on luotettava. "Jumala lähettää heille rajun eksytyksen, koska he eivät ole rakastaneet totuutta joka pelastaisi heidät." (2 Tess 2:10-12, 1 Kor 2:7,14)
Jumala itse on korkein viisaus. (Job 9:4, Dan 2:20, Ilm 7:12, Room 16:27, 11:33, Ef 3:10) Jumala ilmaisi viisautensa Kristuksessa. (Ef 1:8-10, Jes 11:2, Luuk 2:40, Matt 13:54, 1 Kor 1:24,30, Kol 2:3) Jumalan antama viisaus on rikkautta. (Job 28:18, Snl 8:11, 16:16, Saar 9:18, Saar 7:12, 8:1, Snl 3:13)
"Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotk ajoutuvat kadotukseen, mutta meille jotka pelastumme, se on Jumalan voima." (1 Kor 1:18-19, Room 1:16)
Jokainen ihminen voi tehdä valitansa, aina muuttaa mielensä ja päättää itse ikuisesta kohtalostaan.
On tärkeätä ymmärtää että maailman filosofia omistaa vain lihallisen viisauden. Jos se tahtoo mennä henkimaailman puolelle, se sortuu spiritismin puolelle pahojen henkien vaikutuspiiriin, joka on paholaisen aluetta ja aiheuttaa pelkää eksytystä ja ihmisen tuhoa.(2 Kor 1:12, Jaak 3:15, Room 1:22, Jer 8:9, Jes 44:25, 1 Kor 3:19)
Jumalattomien viisaus on petollista, (Luuk 12:20) torjuu evankeliumin (Matt 11:25) hävitetään ja johtaa kiroukseen. (Jes 5:21)
Ihmisen on viisasta tutkia pelastussuunnitelmaa, mutta useimat hylkäävät armon tarjoukset. Useat harhailevat filosofian asioissa, etsien todisteita ja syitä, mutta heille eivät kelpaa todisteet jotka Jumala on nähnyt hyväksi antaa. Ihminen joka todella rakastaa totuutta, oikeudenmukaisuutta ja rakkautta on altis vastaanottamamaan Ilmoitetun sanan periaatteet, kun toteaa Jumalan suunnitelman ja oikeudenmukaisuuden. Jos ihmisen mieli ei tahdo vastaanottaa, he jäävät pimeyteen ja filosofioiden vangiksi. Filosofit vastustavat pelastussanomaa, koska heidän omat ylpeät hypoteesinsa jäävät Jumalan ilmoituksen varjoon. He joutuisivat hylkäämään epäjumalansa.
Monet filosofiat ovat saanet jalansijaa maailman kirkoissa kun ihmiset ovat vieraantuneet pois Jumalan sanan totuuksista. Mm. oppi sielun kuolemattomuudesta, sekä ikuisen piinan ja kiirastulen opit.
Tiede on aikaansaanut paljon hyvää ja siksi filosofiaa ei voi tietenkään kieltää mitenkään ehdottomasti. Filosofia käsitekin on suhteellisen laaja ja vaihteleva. Filosofia on kuitenkin aina taipuvainen ateismiin ja pyrkii selittämään hengellisiä kysymyksiä ja korvaamaan Raamatun. Kun tiede kieltää jumaluuden läsnäolon ja Jumalan sanan, mennään alueelle jossa on eksytys.
Filosofia pyrkii irroittamaan ihmisen Kristuksen yhteydestä. Kristityn viisaus on Jeesus Kristus joka on ruumiillistunut ihmisen ja maailmankaikkeuden Luojan viisaus. Ihmisenkin suunnittelijan viisauden luulisi riittävän ihmiselle?
.
Filosofia tutkii olemassaolon kysymyksiä ja inhimillisen arvostuksen periaatteita. Se tutkii tietämisen, todellisuuden ja toiminnan alkuperusteita. Filosofiaa kutsutaan "elämänviisaudeksi" ja se pyrkii luomaan yhtenäisen maailmankuvan kaikkien eri tieteiden tutkimuksen perusteella.
Tieteellinen tutkimus on tehnyt paljon hyvää, mutta ollut paljon pahaksikin.
Viisaimmatkin tiedemiehet ovat joutuneet harhaan yrittäessään selvittää tieteen ja jumaluuden välisiä suhteita jättäen huomiotta Jumalan sanan.
Tiedemiesten keskuudessa on joukko tiedemiehiä jotka tutkivat tiedettä Raamatun kanssa sovussa, ja ovat olleet suureksi hyödyksi. Pelkkä tieteellinen tieto on kovin rajallista. Monet tiedemiehet hyväksyvät pelkät hypoteesit totuuksina. Näin on mm. oppi evoluutiosta joka antaa ymmärtää että maailma olisi syntynyt kylmästä märästä mutalammikosta tai alkuräjähdyksestä. Biologian huomioiden tämä on täysin mahdotonta. Tiedemiehet ovatkin usein pulassa, koska eivät voi selittää luomakunnan asioita tieteen keinoin. Raamatun historia jää siksi heidän käsityskykynsä ulkopuolelle. Ihminen yrittää olla Jumalaa viisaampi ja jää ulkopuolelle elämän perustotuuksien ymmärtämisessä. On asioita jotka eivät koskaan paljastu. Perkele on johtanut harhaan. (1 Tim 6:20, Snl 3:19)
Viisaus tulee Herralta ja Jumala tekee ihmisen viisaaksi. (Snl 2:6, Dan 2:21, Saar 2:26, Ef 1:17, 1:8) Jumalan sana tekee viisaksi (Ps 19:8, 2 Tim 3:15,-16, 5 Moos 4:6)
Ihminen voi uskossa pyytää viisautta Herralta. ( Jaak 1:5, 3:17)
Kun ihminen ymmärtää Jumalan ja Kristuksen luonteen, hän ei voi olla rakastumatta Jeesukseen ja Jumalan sanaan.
Jos ihmiset tutkisivat mitä Jumala on ilmoittanut itsestään ja tarkoituksistaan, tyytyisivät siihen, ihmiset tuntisivat oman pienuutensa. On turha esittää hypoteeseja joita Jumala ei ole ilmoittanut, jotka ovat käsityskykymme yläpuolella ja tieteenkin keinoin mahdottomia tutkia. Raamatun johdonmukainen kaikki profetiat täyttävä Jumalan sanan ilmoitus on luotettava. "Jumala lähettää heille rajun eksytyksen, koska he eivät ole rakastaneet totuutta joka pelastaisi heidät." (2 Tess 2:10-12, 1 Kor 2:7,14)
Jumala itse on korkein viisaus. (Job 9:4, Dan 2:20, Ilm 7:12, Room 16:27, 11:33, Ef 3:10) Jumala ilmaisi viisautensa Kristuksessa. (Ef 1:8-10, Jes 11:2, Luuk 2:40, Matt 13:54, 1 Kor 1:24,30, Kol 2:3) Jumalan antama viisaus on rikkautta. (Job 28:18, Snl 8:11, 16:16, Saar 9:18, Saar 7:12, 8:1, Snl 3:13)
"Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotk ajoutuvat kadotukseen, mutta meille jotka pelastumme, se on Jumalan voima." (1 Kor 1:18-19, Room 1:16)
Jokainen ihminen voi tehdä valitansa, aina muuttaa mielensä ja päättää itse ikuisesta kohtalostaan.
On tärkeätä ymmärtää että maailman filosofia omistaa vain lihallisen viisauden. Jos se tahtoo mennä henkimaailman puolelle, se sortuu spiritismin puolelle pahojen henkien vaikutuspiiriin, joka on paholaisen aluetta ja aiheuttaa pelkää eksytystä ja ihmisen tuhoa.(2 Kor 1:12, Jaak 3:15, Room 1:22, Jer 8:9, Jes 44:25, 1 Kor 3:19)
Jumalattomien viisaus on petollista, (Luuk 12:20) torjuu evankeliumin (Matt 11:25) hävitetään ja johtaa kiroukseen. (Jes 5:21)
Ihmisen on viisasta tutkia pelastussuunnitelmaa, mutta useimat hylkäävät armon tarjoukset. Useat harhailevat filosofian asioissa, etsien todisteita ja syitä, mutta heille eivät kelpaa todisteet jotka Jumala on nähnyt hyväksi antaa. Ihminen joka todella rakastaa totuutta, oikeudenmukaisuutta ja rakkautta on altis vastaanottamamaan Ilmoitetun sanan periaatteet, kun toteaa Jumalan suunnitelman ja oikeudenmukaisuuden. Jos ihmisen mieli ei tahdo vastaanottaa, he jäävät pimeyteen ja filosofioiden vangiksi. Filosofit vastustavat pelastussanomaa, koska heidän omat ylpeät hypoteesinsa jäävät Jumalan ilmoituksen varjoon. He joutuisivat hylkäämään epäjumalansa.
Monet filosofiat ovat saanet jalansijaa maailman kirkoissa kun ihmiset ovat vieraantuneet pois Jumalan sanan totuuksista. Mm. oppi sielun kuolemattomuudesta, sekä ikuisen piinan ja kiirastulen opit.
Tiede on aikaansaanut paljon hyvää ja siksi filosofiaa ei voi tietenkään kieltää mitenkään ehdottomasti. Filosofia käsitekin on suhteellisen laaja ja vaihteleva. Filosofia on kuitenkin aina taipuvainen ateismiin ja pyrkii selittämään hengellisiä kysymyksiä ja korvaamaan Raamatun. Kun tiede kieltää jumaluuden läsnäolon ja Jumalan sanan, mennään alueelle jossa on eksytys.
Filosofia pyrkii irroittamaan ihmisen Kristuksen yhteydestä. Kristityn viisaus on Jeesus Kristus joka on ruumiillistunut ihmisen ja maailmankaikkeuden Luojan viisaus. Ihmisenkin suunnittelijan viisauden luulisi riittävän ihmiselle?
.
Vastaukset 19
Vanhimmat
selvitäpä itsellesi seuraavien sanojen merkitykset:
- filosofia
- tiede
- ateismi
- lahkolainen hihhuli eli jehova
Buddhalaisuus.siinä kaikki
Luepa vaikka ihan piruuttas historiasta tuolta jostain noitavainojen ja ristiretkien tienoilta että kuinkas paljon niitä ihmisiä silloin tapettiinkaan ja kidutettiin ihan vaan pelkästään sen takia että heistä piti väkisinkin tehdä kristittyjä ja mieti onko se Raamattu niin tosi hyvä juttu että oikeen piti lähtee aseiden kanssa porukkaa käännyttämään. Siitä verilöylystä on mun mielestä elämänviisaus ja viisaus ylipäätään kaukana. Mitä tulee siihen filosofiseen pohjaan niin olis aika mielenkiintosta kuulla ne filosofiat joilla on saatu järkipohja näille tapahtumille. Vai oliko se vastaus vaan yksinkertaisesti Jeesus(niinku yleensä)
Hei ja paljon kiitoksia.
Aian arvostan kaltaisiasi oikeamielisiä tässä suhteessa.
Ristiretkissä ei ollut kysymys Raamatusta ja uskosta lainkaan, vaan maallisesta mahdista ja vallasta.
Jos luet historiaa paavinkirkko murhasi niitä jotka omistivat Raamatun. Jokaienen joutui vainon kohteeksi joka ei ollut paavin vallalle alamainen.
Alkuseurakunta lankesi pois Raamatun totuudesta kun teki myönytyksiä maalliselle vallalle ja syntyi kristinuskon ja pkanuuden sekoitus, jossa kaikki opit ovat ylösalaisin suhteessa Raamattuun.
Tästä Raamattu mm. 2 Tess 2:3 josa Paavali kertoo tästä luopumuksesta.
Keskiajalla Raamattu oli kahdehdittu luostarin senään kiinni ja sitä saivat selittää vain papit jotka hekin paavin oppien mukaisesti.
Jos luet historiaa tiedät että paavit olivat usein hirvittävää elämää viettäviä ihmisiä itsekin.
Vatikaanissa oli rietas meno usein.
Pyydänkin Sinua:
- Älä hyvä ihminen sekoita ristiretkiä ja pimeää keskiaikaa Raamatuun ja kristinuskoon!
Paavin kirkossa on vilpittömiäkin sieluja kuten kaikissa jotka seuraavat sitä valoa mikä heillä on, mutta minä en puhuisi kristinuskosta ja paavinkirkosta samana päivänäkään.
En vain voi , koska kristinusko seuraa Raamatun opetusta, ei ihmisen valtaa joka on julistautunut Jumalan sijaieksi maan päällä.
En tuomitse minä, enkä muutkaan, eikä Raamattukaan henkilöinä yksittäisiä paaveja, mutta paavin valta on Raamatussa selkeästi kerrottu mitä se tekee ja tuomittu. Se ei edusta oikeata kristillisyyttä.
Tänään paavin kirkko on säyseä ja kerää suosiota, mutta sen kaikki opit ovat voimassa, sillä "erhtymättömänä" niitä ei voi kumota eikä paavi voi tehdä virheitä?!
Myös murhaajapaavit olivat siis heidän mukaan
oikeassa kun murhasivat ja kiduttivat kokonaisia perheitä sen vuoksi että he omistivat Raamatun ja rakastivat Jumalaa ja Jualan lakia enemmän kuin ihmisjäskyjä.
Paavin kirkossa on tänään hartaita ja vilpittämiä ja seuraavat sen valon mukaan ja ymmärryksen mukaan heillä on. En tuomitse heitä.
Kyllä Raamatusta löytyy looginen teologia, vaikka sitä kieroon vääänetäänkin.
Voit etsiä apua sivuni linkeistä.
Pyydän etä jaksaisit lukea vielä opetukseni liittyen kysymykseesi:
Tässä:
ONKO RAAMATUN USKONTO AIHEUTTANUT VÄKIVALTAA JA SOTIA MAAILMASSA?
Moni hämmentyy lukiessaan Vanhaa Testamenttia siinä kerrottujen sotien vuoksi.
Jeesus sanoi: "Älkää luulko että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa. En minä ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan." (Matt 10:34)
"Minä olen tullut nostamaan pojan isäänsä, tyttären äitiään ja miniän anoppiaan vastaan." (Matt 10:35-36, Luuk 12:51-53)
Vanhassa testamentissa Israelin kansa edusti Jumalaa, ja oli jonkinlainen "poliisivaltio." Jumala ei milloinkaan maailman histioriassa ole ollut luoduilleen armoton, vaan aina antanut lukuisia tilaisuuksia tehdä parannusta ennen kuin antoi rangaistuksensa kohdata. Israelin kansa joutui tottelemattomuutensa vuoksi kokemaan kuritusta. (Jes 45:22, Hes 18:23,32, Joel 2:12-13, Mal 3:7, 3 Moos 26 luku, Ps 107)
Israelin kansa hävitti tieltään pakanakansoja.
Pakanakansojen syntien mitta oli tullut täyteen, ja aivan sama rangaistus odottaa meidänkin aikamme jumalattomia ajan lopussa. Israelin kansan tehtävänä oli korottaa Jumalan kunniaa ja Israel ottikin kansansa jäseniksi kääntyneitä pakanoita samoin kuin tänäänkin uuden liiton Israelin kansaan liitetään kääntyneitä kansallisuuteen tms. katsomatta.
Evankeliumi ja Raamatun uskonto ovat aivan pelkkää rakkautta alusta loppuun. Kaikki keskittyy rakastavan Isän Kaikkivaltiaan ja Herran Jeesuksen Kristuksen rakkauden ympärille. Evankeliumi ei ole koskaan aiheuttanut sinänsä väkivaltaa.
Jeesus antoi esimerkin rakkaudesta rakastamalla vihamiehiäänkin.
"Autuaita ovat rauhantekijät." (Matt 5:9) Evankeliumi on rauhan evankeliumi (Ef 6:15)
Evankeliumi on rauhan sanoma, mutta maailma on aina ollut suurimmalta osaltaan saatanan hallinnassa joka on Kristuksen vihollinen.
Evankeliumi tarjoaa ihmiselle elämän periaatteita jotka ovat täysin vastakkaisia heidän omien tapojensa ja tavoitteidensa kanssa. Siksi he nousevat kapinaan.
Heitä ei miellytä puhtaus, joka paljastaa ja tuomitsee heidän syntinsä.
He vainoavat ja hävittävät niitä, jotka julistavat heille oikeudenmukaisia ja pyhiä vaatimuksia.
Maailmassa on ollut miljoonia marttyyreita tämän vuoksi.
Koska Raamatun evankeliumin totuudet herättävät vihaa jumalattomissa, tässä mielessä Jeesus puhui evankeliumista myös "miekkana."
Kristitty noudattaa joka tilanteessa Jumalan käskyjä: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi" ja "Älä tapa."
Vainojen teot eivät ole evankeliumin vaikutusta, vaan evankeliumin vastustamisen seurausta.
Herra ei tahdo, että kukaan tuhoutuu, vaan että kaikki kääntyisivät. (2 Piet 3:9)"Antakaa pelastaa itsenne, että ette hukkuisi tämän kieroutuneen sukupolven mukana." (Apt 2:40)
näet se, että filosofit eivät enää pyrikään etsimään totuuksia. Totuudet on jo nykyisin usein hylätty (mm. Popperin fallibilismi), ja onkin tyydytty siihen, että tieteellisen teorian ominaisuuteen kuuluu juuri sen mahdollisuus kumottavuuteen.
Filosofian erikoisominaisuutena uskontoon verrattuna on kumminkin sen kyky tutkia itseään itsensä läpi, kun taas uskonnolla ei ole tätä kykyä.
Uskolle ominainen ajatus itse "uskosta" onkin mielenkiintoinen sinänsä, koska se sisältää jo epäilyksen elementin. Kantille kuuluu myös kiitokset (kyseenalaiset) uskon erottamisesta tieteestä, joka mielestäni on ollut suuri ihmiskunnan harharetki. Uskolle on ominaista tieto, jota ei kyetä perustelemaan kuin valaistuneiden tiedoilla, ja näiden valaistuneiden tietokin on jo sinänsä usein kovin riittämätöntä ja sopivan epäselvää, että kyseessä olevan transsendentin tiedon kykenisi kuka tahansa puhumaan kykenevä osoittamaan tämän uskon kattavan kaiken sen, mitä ihminen ei rationaalisti kykene selittämään. Mielestäni kummallista on tämä uskonnon holistinen ote, joka jääräpäisesti pyrkii kattamaan kaiken johonkin tarkoitukseen, vaikka mielestäni koko ajan on vain ollut jo selvempää, että loppumme vain pyrkii ennemminkin karkuun kun sitä yritämme saavuttaa.
Uskonnon funktio ei mielestäni ole enää kovinkaan mielekäs maailman selittämisessä, vaan näkisin sen ennemminkin toivon antajana niille, jotka eivät kestä olemisen tarkoituksettomuutta ja tiedon loputonta epävarmuutta.
Uskontoja on kristinuskossakin monta sorttia.
Ihminen itse voi olla joko vilpitön tai sitten ei.
Ihminen voi pettää itseään ja muita.
Usko on luottamista sihen mikä ei näy, mutta mikä on luvattu.
On monia asioita joka ei mahdu ihmisen ajattelukykyyn, mutta Raamattu oikein tulkittuna kykenee antaman ymmärtäväiselle riittävän hyvän todistuksen, että lopunkin voi uskossa hyväksyä.
Uskonto huomoi tieteen ja voi kulkea sen kanssa sovussa, jos sitä tahdotaan, jos tiede ei pyri siihen että se kumoaa ehdotomasti periaatteellisesti Raamatun ilmoituksen.
Tämä "valaistuneiden" tieto on vain hengellisyyttä, ja Raamattu itse ilmoittaa että sitä on tulkittava hengellisesti ja Hengessä eli Jumalan Hengen avulla tullakseen ymmärretyksi.
Tässä on se syy, miksi skeptikot eivä sitä voi ymmärtääkään, mutta maailma luottaa "viisaisiinsa"
joka on vain ihmisviisautta ja hulluutta JUmalan silmissä ja joka pian pyyhkäistään pois kuten kaikki jumalattomatkin.
Uskossa ihminen elää vain koetusaikaa ja varsinainen elämä ja onni alkaa vasta ikuisuudessa.
Tivo ei ole enää toivoa, vaan varmuutta pelastuksesta kun Raamatun opetuksen ymmärtää.
Seuraavan vuoden aikana minulla on tarkoutus kirjoittaa satakunta opetusta http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli
Sinullakin tilaisuus tutkia aioita Raamatun kanssa ja miettiä.
En osaa vielä sivuja päivittää, ovat niin uudet, mutta siellä on nelisenkymmentä kirjoitusta ja loppukesästä varmaan opin päivittämäänkin.
Kesää.........
Jari
...juuri niin kuin uskovaisen sopii odottaa vastaavan. Olen itse vahvasti uskonnollisesta perheestä (ev.lut.), tunnen kyllä kirkon ja opetukset ja olin pitkään harmissani siitä, etten kyennyt uskomaan. Joten älä ymmärrä minua väärin.
Olen vähitellen noussut (sinä sanot: vajonnut) siihen tilaan, jossa olen erittäin skeptinen kaiken ylimaallisen suhteen, sillä olen koko ajan vakuuttuneempi kaiken olevaisen olemassaolosta olemisen tällä puolen, tällä puolen, jota ei kyetä ylittämään kun tuonpuoleista ei enää ole. Baudrillard ilmaisee sen hyvin: "kuinka hypätä varjon yli kun varjoa ei enää ole?". Uskon (en usko, tiedän! - katson olevan olevan niin ilmeinen, ettei siihen enää tarvitse uskoa (vertaa Berkeleyn subjektiivisen idealismin täydellisenä vastakohtana)) varsin naturalistiseen maailmaan, jossa olevainen on sellaisena kuin se on, ja epäymmärrys kaikesta muusta ei ole ihmisen selitettävissä (ja se tarkoittaa myös sitä, että usko on vain ihmisen selitys-yritys, ja täten varsin vääristynyt ihmisperäisestä perustastaan johtuen).
Mielestäni tämä ilmoitus, valaistuminen, ja usko on vain ihmisen pelosta johtuvaa, jolla yksilö pyrkii kohti toivoa tässä iättömässä tyhjyydessä, jossa olennot ovat vain heitettyinä maailmaan (ikävä klisee, mutta käytänpä kumminkin) ja tarvitsevat tätä, jotteivät vaipuisi epätoivoon. Se on pelokkaan ihmisen vajavainen yritys kohti varmuutta, mutta ei tietenkään poista sen tehokkuutta välineellisessä mielessä, mutta itseisarvona tällainen usko ja toivo on mielestäni mitä pahinta valetta. Ihmisen usko on siis epävarmuuden poistamista, useimmiten siksi, että tämä haluaa selittää maailmansa jollakin tavoin itselleen ymmärrettäväksi, ja poistaa kaiken sen selittämättömän tilan "Jumalalla". Jumala on tämä selittämätön tila, ja kaikki selittämätön tila on Jumala. Hyvin yksinkertaista, mutta juuri siksi aivan liian epätäydellistä. En voi uskoa enää Jumalaan pelkästä velvollisuudentunnosta, tai edes siitä syystä, että "en häviä siinä mitään", sillä uskominen ei ole uhkapeliä, sen sijaan tietäminen on. Kaikki on pantava peliin, oltava ehdottoman kriittinen; tämä vaatii siis myös sitä, että joudun vaihtamaan mielipiteitäni lähes aina paremman, käyttökelpoisemman, pätevämmän tms. perustelun tullessa esille. Tähän maailmankuvaani ei sovi Jumala, joka vaatii ottamaan itselleni doktriinin. Doktriinia minulla ei ole, vain yksi systeemi.
Vaikka ymmärtäisitkin sanomani, keskustelumme ei tule olemaan mielekästä, koska et kumminkaan ymmärrä, ellet muuta mielipidettäsi Jumalasta. Uskovaisen kanssa on mahdotonta keskustella, koska uskon piiriin ei kuulu mahdollisuus näkemyksen kumoamiseen. Kumoaminen on uskon toisella puolen. Et ehkä kykene olemaan itsellesi ja uskollesi tarpeeksi kriittinen ja rehellinen, sillä muuten joutuisit valitettavasti toteamaan saman; Jumalaa ei ole, Saatanaa ei ole, hyvää ei ole, pahaa ei ole. Kohtaloa ei ole.
Et kykene millään rationaalilla perustelulla kumoamaan käsitystäni, joten joudut vetoamaan vain ilmoitukseen ja velvollisuuteen uskoa, enkä voi olla tarpeeksi epärehellinen itselleni, että uskoisin sinua. Jos vetoat siihen, että ei voida todistaa Jumalan olemassaoloa tai ei-olemassaoloa, päädymmekin taas rajanvetoon (kiitti Kant) tiedon ja uskomuksen välillä, joka on epätoivoinen harharetki, ja valitettavan hedelmätön.
toki. En muuta tietojani ja uskoani Jumalasta.
Kerran sen tein ja luovuin, mutta kaduin ja palasin. Elämä oli kirottua yhtäkkiä ja samat synnit vallalla heti kuin ennenkin.
Paatumus on juuri tuota mitä kerrot itsestäsi.
Kun ihminen torjuu Jumalan Pyhän Hengen, hän paatuu ja syyllistyy Hnegen pilkkaan.
Määrätyssä pisteessä pilkka aiheuttaa klopullisen paatumjuksen ja ihmine onkadotettu koska silloin on syyllistynyt anteeksiantamattomaan syntiin. (Luuk 12:10, Matt 12:32; Hebr 4:7)
Olet ystävällinen, kohtelias ja herrasmies josta kiitos.
Harva täällä sitä on.
Kirjoitin juuri uuden oppikirjeen väittelyistä joita jotkut harrastavat.
Meillä ei ole vielä ko. ongelmaa, mutta kantani ei muutu joten on turha aloittaa väittelyitä.
Laitan sen samalla, kun tässä on vain klikkamalla saatavilla.
Hyvää kesää......
Jari
VÄITTELYT. -TYHMYYTTÄ VAI VIISAUTTA?
Jeesus rakasti kaikkia ihmisiä joka tilanteessa ja opetti rakastamaan vihamiehiäkin.
(Gal 2:20, Joh 15:13, Ilm 1:5, Luuk 23:34)
Säälivästi ja armahtavasti Hän kohteli erehtyneitä ja syntisiä, mutta ei koskaan jättänyt paljastamatta syntiä. Hän ei toiminut vihassa puhuessaan ankarimmistakaan synneistä, mutta kun Hän vakavasti teki asian selväksi, Hän ei jäänyt väittelemään ja aiheuttamaan kiivailla väittelyillä väärinäsityksiä ja epäsopua.
Uskovatkin karttavat väittelyitä Jeesuksen esimerkin mukaan näistä syistä.
Evankeliumin palvelijat toimivat Jeesuksen esimerkin mukaan näyttäen elämällään olevansa taivaan kansalaisia ja tekevät hyviä tekoja.
He auttavat katastrofin uhreja, ruokkivat ja vaatettavat köyhiä, lohduttavat masentuneita. Lähimmäisrakkaudessaan he välittävät pelastussanomaa. Jumalanpalvelijat eivät yrittä näyttää viisauttaan väittelyissä ja korostaakseen itseään.
Ylpeys ja itsekorotus eivät ole kristityn ominaisuuksia.
Herran omat uhraavat itsensä lähimmäistensä hyväksi lähimmäisrakkaudessa palvelutyössä monin tavoin, jos ovat tosi kristittyjä ja Jeesuksen seuraajia.
He eivät jää tuhlaamaan kallista aikaansa typeriin väittelyihin kun moni muu tärkeä asia tarvitsee hänen aikaansa. (2 Tim 2:16, 23, 1 Tim 1:4)
Herran palvelijalta ei työ lopu koskaan.
Sielunvihollisen päätarkoitus on saada ihminen pois evankeliumin vaikutuspiiristä.
Väittelyihin herättäminen on paholaisen yksi keino. Kiivastuessaan ihminen ei kykene ajattelemaan enää johdonmukaisesti, eikä ymmärtämään asioita jotka on ymmärrettävä hengellisesti ja totuudessa eli Jumalan Hengen avulla. Viha ja kiivaus torjuu aina Jumalan Hengen. Henki on vain siellä, missä on rakkautta.
Väitelyissä huomio siirtyy pois suurista todellisista asioista ja keskittyy pikkuasioista riitelyihin ja saivarteluihin.
Kun tehdään hyvää työtä, on aina viisastelijoita siirtämässä huomiota merkityksettömiin pikkuseikkoihin.
Kiistat, riidat ja viha koituvat aina vahingoksi. Siksi jokainen järkevä kiertää väittelyt väittelyiden vuoksi, riidanhaluiset, ylpeät ja itsekorostuksen kaukaa.
Jeesus Kristus joutui vilpillisen, ankaran ja vihamielisten syytöksien kohteeksi, mutta Hän ei koskaan jäänyt kiistelemään ja väittelemään.
Tärkentä on miettiä onko minulla pelastava usko Jumalaan? (Joh 3:36, 20:31, 1 Joh 2:3-5) Kristittyjä on maailmassa eri kristillisissä piireissä jotka ovat uskollisia sille tiedolle minkä ovat saaneet. Jumala hyväksyy ihmisen vilpittömyytensä vuoksi. (Luuk 12:47-48) Rakkaudesta Jumalaan heille on kuitenkin aina tärkeätä hankkia lisää tietoa Raamatusta ja olla edelleen vilpitön. Joskus ihminen joutuu tekemään kipeitä ratkaisuja uudistaessaan käsityksiään vilpittömyyden tiellä.
Vilpitön kuitenkin tahtoo aina hankkia oikeata pelastavaa tietoa, ja selvittää mikä on Jumalan tahto hänen suhteensa ja miten voisi täyttää paikkansa kristittynä.
Typeryyttä on harrastaa väittelyitä väittelyiden vuoksi, ja syyttääkseen muita "harhaoppisuudesta" kun Jumalan tapa on kysyä ihmisen vilpittömyyttä ymmärrykselleen, ja Jumala tarvitsee jokaisen palvelijansa ajan työsään ihmisten hyväksi. (1 Tim 6:20)
Monet harha- ja henkimaailman (siritismin) oppeja harrastavat Jumalan vastustajat ryhtyvät väittelyihin Jumalan sanan opettajien kanssa. Totuuden opettajien tulee torjua heidän taistelukutsunsa. Nämä Jumalan vastustajat eivät tiedä ja ymmärrä että kristitty havaitsee heti Jumalan sanan avulla mistä pilkkaajan menettelyssä on kysymys. He tahtovat nauttia kiusaamisestaan ja mielipahan tuotamisestaan luullen ettei evankeliumin palvelija tiedä, havaitse ja ymmärrä heidän vaikuttimiaan.
Nämä saatanalliset pyrkimykset joissa väittelijät ja pilkkaajat hekumoivat tulevat esiin heti välittömästi. Jumalan Hengen pilkka on anteeksiantamaton synti. Näin Hengen pilkka tultuaan määrätyyn rajaan asti johtaa lopulliseen paatumukseen, ja ihminen on kadotettu saatanan uhri, mutta pitää itseään viisaana. (Luuk 12:10, Matt 12:32, Gal 6:7, Hebr 10:29)
Maailman viisaat ylpeilevät viisaudestaan, (Room 1:22) mutta saavat häpeän (Jer 8:9, Jes 44:25) maailman viisaus on vain hullutusta: "Puhe rististä on hulluutta niille jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille jotka pelastumme, se on Jumalan voima."
(1 Kor 1:18-19, 3:19)
Tyhmät vihaavat pelastavaa tietoa, ovat huolettomia ja levitävät parjausta (Snl 1:22, 14:16, 10:18, 13:16) Tyhmät elävät petoksessa ja vaeltavat pimeässä (Snl 14:8, Saar 2:14) Harrastavat maailman huveja, tuottavat itselleen turmion ja joutuvat häpeään (Saar 7:5, Snl 18:7, 10:12, Snl 3:35)
Tyhmyyttä on vastustaa Jumalaa ja hyvää. "Mieletön se joka ajattelee: Ei Jumalaa ole. Turmeltuneita ovat ne jotka näin ajattelevat. Kukaan heistä ei tee hyvää." (Ps 14:1, Luuk 12:20)
Väittelynhaluisten kannattaa aina laittaa käsi sydämelle ja miettiä ja tunnustaa itselleen rehellisesti minkälaisella asialla tahtovat olla? Onko asia oikea ja mihin se johtaa?
Jumala on antanut ihmiselle omantunnon ja jokainen pystyy päättelemään ovatko tarkoituksensa hyvät ja rakentavat, vai pahat ja hajottavat?
Onko hän rakastamassa, vai loukkaamassa ja vihaamassa?
Kukaan ei voi rikkoa vaaratta omaatuntoaan vastaan, ja vain harvat ottavat Hänet vastaan synnistä vapauttajana, katuvat syntejään ja tekevät parannusta. (Joh 3:16)
Jokainen on koko elämänsä ajan vapaa päättämään itse ikuisesta kohtalostaan.
Jokainen voi valita itse elämänsä aikana, haluaako elää synnissä joka tuottaa lopullisen kuoleman, vai haluaako olla ikuisen elämän lahjan saaneiden joukossa? (Room 6:23, Ilm 20:11-15, Hebr 4:7)
"toki. En muuta tietojani ja uskoani Jumalasta."
Enkä sinua tuskin pystyisi enää vakuuttamaankaan. En halua sinua sen vuoksi herjata, vaan muistuttaisin kumminkin, että ymmärräthän, että ollessasi uskollinen Jumalalle, joudut olemaan epäuskollinen omalle älyllesi. Joudut asettamaan tietyn rajan kaikelle tiedolle, koska Jumala selittää asiat liian helposti ja yksinkertaisesti, sekä se selittää myös kaiken sen, mitä ei ihmismieli voi edes selittää (tietenkin paradoksaalisesti se kyllä selvittää, mutta vain uskon - ei tiedon! - avulla, ja eikä täten ole pätevä selitysmalli, johon kaikki voivat vedota omasta kokemuksesta riippumatta). Tiedän kyllä, minuakin harmitti se ajatus siitä, että olen monen mielestä se epäuskovainen, mutta mielestäni epäuskoni ei tee minusta epäilijää, sillä usko vasta tekee epäilijän (Jumalan olemassaolosta - epäilijä olen kriittisessä mielessä aina). Esitän teesin Jumalasta: jos Jumala on olemassa, häneen ei tarvitse uskoa. Jos häneen tarvitsee uskoa, todistus hänen olemassaolostaan on kuollut.
"Kerran sen tein ja luovuin, mutta kaduin ja palasin. Elämä oli kirottua yhtäkkiä ja samat synnit vallalla heti kuin ennenkin."
Minua ihmetyttää tämä kirottu elämä. Millaista se oikein oli?
"Paatumus on juuri tuota mitä kerrot itsestäsi."
Juuri niin kuin sanon, pidät minua uskosta vajonneena, minä pidän sinua uskosta sokaistuneena.
"Kun ihminen torjuu Jumalan Pyhän Hengen, hän paatuu ja syyllistyy Hnegen pilkkaan.
Määrätyssä pisteessä pilkka aiheuttaa klopullisen paatumjuksen ja ihmine onkadotettu koska silloin on syyllistynyt anteeksiantamattomaan syntiin"
Milloin tämä määrätty piste saavutetaan? Tätä olen aina ihmetellyt, milloin on tehty SE anteeksiantamaton synti?
"Olet ystävällinen, kohtelias ja herrasmies josta kiitos."
Kiitos samoin, mielestäni on tarpeetonta turhaan herjata ketään, vaikka voisimme kuinka anonyymisti kirjoittaa. Ja olen samaa mieltä siitä, että kaikki eivät tätä ole täällä(kään) tajunneet.
"Kirjoitin juuri uuden oppikirjeen väittelyistä joita jotkut harrastavat.
Meillä ei ole vielä ko. ongelmaa, mutta kantani ei muutu joten on turha aloittaa väittelyitä."
Tätä lähinnä tarkoitin juuri sillä, että tiedollasi on omat rajansa. Et ole valmis muuttamaan kantaasi. Itse voin muuttaa näkemykseni joka ikinen hetki, jos joku antaa sille perusteltua aihetta. Lopullista tietoa ei ole, ja mielestäni Jumalaan uskominen on vain ihmisen väsymystä epävarmuuden ja epätoivon maailmassa. Uskova ihminen haluaa vihdoinkin rauhan "sielulleen", ja päätyy staattiseen elämänkatsomukseen. Valitettavasti elämä itsessään ei koskaan ole ollut staattista, ja on varsin outoa ajatella sen koskaan pysähtyvänkään. Jumalasta tehtiin se toivon majakka, johon väsyneet ihmiset voivat lopulta tarrautua. En pidä tätä sinänsä kummallisena, koko olemisen turhuus on raskas taakka kantaa kenen tahansa harteilla, mutta suurin osa ihmisistä ei tätä ole edes käsittänyt. Sanon suoraan mitä ajattelen: he eivät ole itselleen rehellisiä (he eivät halua joten he eivät ole - he uskovat).
Tämän olemisen turhuuden voi kuitenkin muuntaa elämäniloksi, kevyeksi huolettomaksi taipaleeksi, jonka anti on tämänpuoleinen ja juuri loppunsa takia ainutlaatuinen ja mielekäs.
Kiitos samoin, hyvää kesänjatkoa.
JARLAU MASSAPOSTITTAA SAMOJA KIRJOITUKSIA KYMMENIÄ KERTOJA KOKO AJAN PÄIVÄSTÄ TOISEEN. EIKÖ ADVENTISTEILLE PÄDE SAMAT SÄÄNNÖT KUIN MUILLE???
Nyt kun luin tekstisi väittelyistä, ihmetyin kovin suuresti, kuinka olen koskaan voinut uskoa Jumalaan?
Tuon tekstin taustalla piilee hyvin syvä autoritäärisyyden itu: usko on kaiken autoritäärisen välttämätön määre.
Minusta on hyvin pelottavaa, että "valaistuneet" (olivatpa he ketä tahansa) jähmettävät keskustelun kykenemättä niitä perustelemaan muuten kuin omalla uskollaan. Tätä valaistumista vastaan kamppailu on aina kovin pelottavaa. Silloin kun kristityt rakastavat lähimmäistään ja vihollistaan, siinä piilee mitä suurin viha ja halveksunta: kosto! Koko kristinuskon syvä olemus perustuu lopulta halveksuntaan (joka ilmenee säälinä) ja kostoon, jolle ei näy loppua koko pelottavan uskonnon (paradoksaalisesti) farisealaisessa ulkokuoressa.
Ehkä et kykene näkemään oman uskosi taustalle, sillä sen sisällä piilee ihmisperspektiivistä pelottava kuoleman toivo (jos oletetaan, että kuoleman jälkeen ei ole "toista elämää"). Uskolle ominainen sokaistuminen on mielestäni pelottavinta koko ihmiskunnan historiassa: se rajaa oman merkityksensä ulkopuolelle merkityksettömyyden alueen, jolle se ei anna tunnustusta ja jättää sen halveksuen huomaamatta.
sääntöjen mukaan eletään.
En näkisi massapostitukseksi jos laitan saman kahdelle pasltalle jos aiheensa mukaan sopii.
Se on vasta tuplapostotus, eikä sitä ole mi kielletty.
"Massa" -postitus tarkoittaa aivan jotakin muuta.
Saatan joskus käyttää tekemääni opetuskirjettä myös vastaamiseen.
Koska sitä varten niitä teen, että niillä vastaan aiheeseen.
Tosin en kirjoita keskustelupasltojen vuoksi.
KIrjoityuksilla on myös aina eria ihe, jos sen verran luet, joten ei sekään ole massapostitusta.
Kesää............
Jari
on vain Jeesuksen esimerkki ja ohje.
Miksi jäädä nahistelemaan helvetin matkalaisten kanssa, jotka itsepintaisestui kieltäytyvät Herran kutsuista ja luulevat itseään viisaiksi?
Hyvää kesää........
Jari
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000005&posting=22000000009273152#22000000009273152
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000005&posting=22000000009269392#22000000009269392
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000005&posting=22000000009265540#22000000009265540
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000013&posting=22000000009265277#22000000009265277
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000058&posting=22000000009265444
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000582&posting=22000000009276928#22000000009276928
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000013&posting=22000000009277102#22000000009277102
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000005&posting=22000000009277020#22000000009277020
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000582&posting=22000000009276928#22000000009276928
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000005&posting=22000000009276831#22000000009276831
...tästä autoritäärisyydestä ei ole merkitystä, sillä suurin osa näistä kristityistä ei sitä tietenkään tunnusta, koska he eivät sitä sokeudessaan edes tajua ja täten tunnusta.
Kuuluisia kommentteja, myös Hitlerin aikalaisilla oli tapana käyttää vastaavia fraaseja: "miksi jäädä nahistelemaan juutalaisten kanssa, hehän myrkyttävät mielemme jo heti ensi näkemältä lähtien..." Kyllä. Kuulostaa tutulta.
Jos itsensä pettämisestä on tullut (voi lukea myös: ollut) viisautta, olette siinä mestareita. Te vilpittömästi valehtelette itsellenne ja kartatte todellisia keskusteluja täysin silmät sinisinä luullessanne omaavanne jumalallisen tiedon, joka osoittautuu loppujen lopuksi kovin vajavaiseksi. Keskustelun valttikorttikin teillä myös on, voitte sen lopettaa leimaamalla toisen "helvetin matkalaiseksi", "saatanan kätyriksi" tai joksikin muuksi ja suostumatta keskustelemaan. Kuka on suvaitsevainen ja ennakkoluuloton?
Teidän pelottavan absoluuttinen lähimmäisenrakkautenne on juuri sitä epäinhimillisyyttä, mitä maailmamme viimeksi kaipaa.
En oikeasti halua herjata kristinuskoa perusteetta, sillä tosielässä noudatan aivan samoja sääntöjä kuin tekin ja uskon myös moniin kristillisiin arvoihin käytännön tasolla, mutta ymmärräthän että kristinuskolla on myös varjopuolensa (pelottavat sellaiset), ja niiden kieltäminen on totaalista typeryyttä.
Opettele kirjottamaan sillä näppiksellä tai mee kymmensormijärjestelmän kertaus kurssille...
...pahoitteluni, et halunnut väitellä helvetin matkalaisen kera.