Vanhan ja uuden testamentin Jumalkäsitys poikkeaan toisistaan kuin yö ja päivä.
Vanhassa Testamentissa kuvataan julma ja kiivas Jumala kun taas Uuden Testamentissa korostetaan anteeksiantavaa, lempeää ja rakastavaa Jumalaa.
Herää pakosta kysymys, että onko edes kysymys samasta Jumalasta? Ja selitetäänkö nämä eri roolit Jumalan eri persoonina ja puolina?
Vanhassa Testamentissa kuvataan julma ja kiivas Jumala kun taas Uuden Testamentissa korostetaan anteeksiantavaa, lempeää ja rakastavaa Jumalaa.
Herää pakosta kysymys, että onko edes kysymys samasta Jumalasta? Ja selitetäänkö nämä eri roolit Jumalan eri persoonina ja puolina?
Vastaukset 24
Vanhimmat
> Vanhan ja uuden testamentin Jumalkäsitys poikkeaan toisistaan kuin yö ja päivä.
Vanhassa Testamentissa kuvataan julma ja kiivas Jumala kun taas Uuden Testamentissa korostetaan anteeksiantavaa, lempeää ja rakastavaa Jumalaa. <
Riippuu mitä kohtia luet vanhasta- ja uudesta testamentista. Monessa kohdassa Jeesuksen opetukset ovat ankarampia kuin vanhassa testamentissa. Esim. Mooses antoi luvan erota jos antoi erokirjan, mutta Jeesus ei anna mitään mahdollisuutta siihen, Hän sanoo joka ottaa toisen hylkäämän puolison tekee aviorikoksen. Ja toisessa paikassa että, yksikään avionrikkoja ei peri taivasten valtakuntaa.
Vastaavasti vanhassa testamentissa on paljon paikkoja todella lempeästä Jumalasta. Aikanaan Jeesus puhui niin ankarasti että Hänet piti tappaa mahdollisimman nopeasti. Jos Jeesus tulisi nyt tänne maailmaan, niin tämä saastainen maailma saisi kuulla kunniansa, ja varmasti siitä seurasi sama kuolemantuomio.
Jeesus kulki erämaamatkalla Ekyptistä Luvattuun maahan mukana kalliona, josta saatiin vettä. Silti niskuroinnista tapettiin välillä kymmeniä tuhansia niskottelijoita. Ei Jumala ole miksikään muuttunut, jokainen saa palkkansa sen mukaan miten on elänyt.
Nykyuskonnosta on tehty pullamössö kristillisyys, joka on kaukana todellisuudesta. Tämä harha menee läpi koska vain pieni osa uskovista tuntee kirjoituksia. Poimitaan muutama kohta armosta ja anteeksi saamisesta ja unohdetaan loput. Jos luvataan 10 hyvää ja 10 kaunista, eikä se maksa mitään, on selvä että se kelpaa ainakin joillekkin. Jeesus sanoo se maksaa sinulle kaiken, sinun vanhan elämäsi. " Joka kadottaa elämänsä, Minun tähteni on sen löytävä."
Jos muodostaa kokonaisuuskuvan vanhan ja uuden testamentin Jumalasta, niin myönnät kai että ne antavat eri kuvan Jumalasta?
> Jos muodostaa kokonaisuuskuvan vanhan ja uuden testamentin Jumalasta, niin myönnät kai että ne antavat eri kuvan Jumalasta? <
En pidä kokonaiskuvaa erilaisena, molemmat puhuvat samoista asioista, ja ihmisen pelastuminen on samanlainen molemmilla puolilla. Vanha testamentti keskittyy tulevaan vapahtajaan ja uusi jo tulleeseen. Jos toinen ennustaa ja toinen näkee niin ne ovat erilaisia, mutta asia on silti sama.
Puolet uudesta testamentista on Paavalin kirjeitä, jotka antavat vahvan kuvan uudentestamentin kokonaisuudesta. Paavalin tehtävä oli viedä evankeliumia pakanakansoille, Jumalasta tietämättömille. Ei sinne voitu mennä ensin lakilistan kanssa, vaan ensin piti voittaa ihmisten sydämmet Kristukselle. Opettaa Paavali silti että "laki on itsessään hyvä oikea ja pyhä."
Vanha testamentti keskittyy taas Jumalan kansaan, jonka pitäisi jo tuntea Jumala.
Jos ajattelet luonnollista lasta, kun hän on pieni niin siltä ei paljoa vaadita. Iän mukaan kuitenkin vaatimukset kasvaa, ja silti isä on sama joka odottaa kasvua tai suorastaan vaatii sitä. Jos tämä luonnollinen lapsi kirjoittaisi isästä kirjan, niin eri ikäinen lapsi antaisi erilaisen kuvan isästä. Siksi myös raamatun lehdillä Jumalasta saadaan monenlaisia kuvia.
En muista, missä päin Uutta testamenttia tämä on, mutta Jeesus kyllä sanoo suunnilleen näin: "Jokainen, joka eroaa vaimostaan MUUN KUIN HUORUUDEN TAKIA, tekee aviorikoksen."
Myös kristinuskossa Jeesus ei myös kertonut ihan kaikkea, koska häntä ei olisi ymmärretty oikein. Raamatussa (Johannes 16 - Raamattu 1992 (KR92) - RAAMATTU.FI)
on teksti, jossa sanotaan:
”Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan”.
Elikkä tieto tuotiin eri kansoille eri aikoina juuri sen mukaan, jota ihmiset juuri sillä hetkellä pystyisivät omaksumaan.
Jeesus ei myös kertonut ihan kaikkea, koska häntä ei olisi ymmärretty oikein. Raamatussa (Johannes 16 - Raamattu 1992 (KR92) - RAAMATTU.FI)
on teksti, jossa sanotaan:
”Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan”.
Elikkä tieto tuotiin eri kansoille eri aikoina juuri sen mukaan, jota ihmiset juuri sillä hetkellä pystyisivät omaksumaan.
Oisko kuitenkin haureus? Nykymaailmassa vaan ihan outo termi, samoin kuin uskollisuus, epäitsekkyys, pitkämielisyys, lähimmäisenrakkaus, itsehillintä, nöyryys, uhrautuvaisuus yms.
"Vanhan ja uuden testamentin Jumalkäsitys poikkeaan toisistaan kuin yö ja päivä.
Vanhassa Testamentissa kuvataan julma ja kiivas Jumala kun taas Uuden Testamentissa korostetaan anteeksiantavaa, lempeää ja rakastavaa Jumalaa."
Onko meissä ihmisissä yhtään sellaista, joka olisi aina lempeä ja rakastava?
Useimmat ihmiset välillä kiivastuvat ja suorastaan suuttuvatkin, voivat olla mustasukkaisia jne.
Vanhempien tulee välillä asettaa lapsilleen tiukat rajat. Rakkauteen kuuluu myös rajojen asettaminen.
Sekä Vanhassa että Uudessa Testamentissa kuvataan molemmat puolet Jlasta.
Rakastava ja huolehtiva kuten äiti hoivaa pientä imettävää lastaan. Mutta myös rajoja asettava ja "kantapään kautta opetuksia antava" ja rangaistuksiin tuomitseva Jla.
Kannattaa lukea kunnolla sekä Vanhaa että Uutta Testamenttia, niin tämä avautuu.
Jes 45:15. Unohtaako nainen rintalapsensa, niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa? Ja vaikka hän unohtaisikin, minä en sinua unohda. 16. Katso, kämmeniini olen sinut piirtänyt; sinun muurisi ovat aina minun edessäni.
Jes 66:13. Niin kuin äiti lohduttaa lastaan, niin minäkin lohdutan teitä; Jerusalemissa te saatte lohdutuksen.
Matt 21:12. Jeesus meni temppeliin ja ajoi ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat siellä. Hän kaatoi kumoon rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysten myyjien istuimet 13. ja sanoi heille: "On kirjoitettu: 'Minun huoneeni on oleva rukouksen huone.' Mutta te teette siitä rosvojen luolan." 14. Jeesuksen luo temppeliin tuli sokeita ja rampoja, ja hän paransi heidät.
Matt 18:8. Jos kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Sinulle on parempi, että käsipuolena tai jalkapuolena pääset sisälle elämään, kuin että sinut molemmat kädet tai molemmat jalat tallella heitetään ikuiseen tuleen.
1Tess2:7. vaikka Kristuksen apostoleina olisimmekin voineet vaatia arvonantoa. Olimme sen sijaan teidän keskuudessanne lempeitä kuin imettävä äiti, joka hoivaa lapsiaan.
Tiesitkö että vanha testamentti on juutalaisten ja uusi testamentti on teidän kristityitten.
Sama Jumala ja sama Jeesus on silti molemmissa.
ja silti ne ovat samojen kansien välissä?
"Tiesitkö että vanha testamentti on juutalaisten ja uusi testamentti on teidän kristityitten."
Jeesuksen, oppilaidensa ja Paavalin Raamattu oli Vanha Testamentti.
Jeesus opetti miten Vanhaa Testamenttia tulee tulkita oikein ja mitä se opetti hänestä.
Paavali perusti opetuksensa nimenomaan kirjoituksiin eli Vanhaan Testamenttiin ja Jeesuksen toimintaan syntiemme sovittajana.
Kristittyjen Raamattu sisältää kaksi osaa: Osa 1: Vanha Testamentti ja Osa 2: Uusi Testamentti.
Moni valistunut uskova ihminen tietää nykyään, että nuo juutalaisten jumalat ovat heidän omia jumalia ja heidän lakinsa ovat osin vastoin kokonaisvaltaisen luomakunnan hyvinvointia.
Ja kristityilla on Luoja, rakastava taivaallinen Isä. Joka ei hyväksy väkivaltaa eikä vääryttä eikä epäoidenmukaisuutta. Siis Hän on kirkkaus ja Rakkaus sekä viisaus että oikeus samlla kertaa. Eikä hänestä heijastu mitään "pimeyttä". Tästä Kristuskin todisti monin eri sanakääntein ja vertauksin.
että miksi vanha ja uusi testamentti on samoissa kirjoissa ja kansissa, jos juutalaisilla on "omat jumalansa" ja ns. uuden liiton kristityillä se ainoa oikea?
Ehkä näinkin, siis koska Roomanvaltakunta ja senaikainen vallalla oleva hyvin pakanallinen uskontokunta yhdessä niin päätti omahyväisesti, yksinkertaisesti siis omaa itsekkyyttään sekä ajattelemattomuuttaan ja tietämättömyyttään.
He siis halusivat luoda Kristuksen ilosanoman pohjalta valtauskonnon ja toki he sen tekivätkin osittain. Ja siitä voimme olla jo varmoja, että Kaikkivaltiaalla on omat sormensa pelissä mukana
koska Hän ei salli itseään pilkattavan, eikä
myöskään Hän ole harhaan johdettavissa ihmisten toimesta. Tämä on/oli siis myös näyte ja opetus siitä, kuinka luotu ihminen ei voi koskaan voittaa Luojaansa millään elämän osa-alueilla.
Kuitenkin, nauttikaamme edelleenkin tuon hyvän
ja oivallisen kirjan, opuksen antimista hyvillä mielin, sillä jos sitä oppii lukemaan ja myös tulkitsemaan oikein, selviää siitä lukijalle monia mielenkiintoisia asioita ja seikkoja sekä piirteitä itse tästä ihmiselämästä ja sen ihan perimmäisestä tarkoituksesta. Siis syntymästä ja elämästä sekä kuolemasta.
Kristillistä elämää varten olemassa olevat ohjeet löytyvät pääsääntöisesti vain Uudentestamentin puolelta, ja eritoten niistä sanoista, jotka ihmisen Poika, Kristus itse sanoi. Hänen monet vartauskuvalliset tarinansa ovat avain hyviin tekoihin ja hänen suorat sanansa taas avain itse uskon ytimeen henkilökohtaisella tasolla. Ja nuo kaksi yhdessä ovat avain siihen oveen josta pääsee
itse kaikkein pyhinpään. Toisin kuin tuossa juutalaisuudessa, jossa tavallisella ihmisellä ei
mitään asiaa tuohon pyhään paikkaan, "pyhyyteen" vaan siihen tarvittiin välittäjäksi leeviläinen
pappi, joka tunsi kirjoitukset ja säännöt.
"Moni valistunut uskova ihminen tietää nykyään, että nuo juutalaisten jumalat ovat heidän omia jumalia ja heidän lakinsa ovat osin vastoin kokonaisvaltaisen luomakunnan hyvinvointia."
Raamatun opetukset ja lait eivät ole ristiriidassa luomakunnan hyvinvoinnin kanssa.
Asia on päinvastoin.
Jos noudattaisimme paremmin Raamatun opetuksia, luomukuntakin voisi paljon paremmin.
Jla antoi jo luomiskertomuksen mukaan ihmiselle tehtävän viljellä ja varjella maata.
Raamatun mukaan Jla on tämän maailman ja kaiken elollisen omistaja. Ihmisellä on vain puutarhurin rooli. Ihminen on vastuussa kaikista teoistaan tämän maailman oikealle omistajalle eli Jlalle.
Viime kädessä ihmisen ahneus on suurin syy luomakunnan kärsimyksiin.
Nimenomaan ahneutta vastaan Raamattu opettaa voimakkaasti.
Kohtuuteen tyytyminen pitäisi olla kristitylle tärkeä arvo.
" koska Roomanvaltakunta ja senaikainen vallalla oleva hyvin pakanallinen uskontokunta yhdessä niin päätti omahyväisesti, yksinkertaisesti siis omaa itsekkyyttään sekä ajattelemattomuuttaan ja tietämättömyyttään."
Jeesuksen, oppilaidensa ja Paavalin Raamattu oli Vanha Testamentti.
Jeesus opetti miten Vanhaa Testamenttia tulee tulkita oikein ja mitä se opetti hänestä.
Paavali perusti opetuksensa nimenomaan kirjoituksiin eli Vanhaan Testamenttiin ja Jeesuksen toimintaan syntiemme sovittajana.
Kristittyjen Raamattu sisältää kaksi osaa: Osa 1: Vanha Testamentti ja Osa 2: Uusi Testamentti.
Varhaiskristilliseltä ajalta tunnetaan,
joskin toissijaisten lähteiden kautta,
Markionin edustama oppi. Markion
katsoi Vanhan testamentin ja kanonisoidun
Uuden testamentin puhuvan eri jumalista.
Markionin mukaan VT:n
edustamaa julmaa ja egoistista
"luojajumalaa" ei voitu samaistaa UT:n
hyvään ja armahtavaan jumalaan.
- Jälkimmäisen Markion katsoi olevan
kristillisen kirkon todellisen palvonnan
kohde, minkä vuoksi muun muassa VT oli
jätettävä pois kirkon pyhiksi julistamien
kirjoitusten joukosta ts. kaanonista.
Markionin edustama oppi tuomittiin myöhemmin
"harhaopiksi"... en muista nyt perusteluita.
Lisätietoa saa varmaankin hakusanalla "Markion".
Kuvaukset Jumalan ominaisuuksista ovat pelkkiä pyydyksiä, joilla ovelat papit pyytävät ihmisten sieluja ja omaisuuksia.
Isää ei tunne kukaan muu kuin Poika eikä Poikaa kukaan muu kuin Isä.
Emme tiedä Jumalasta todellakaan paljon mitään. Hän kutsuu ja vetää meitä luokseen erilaisin pyydyksin ja koettaa hallita maailmaa, mutta paha on pääasiallinen hallitsija maailmassa.
Itse asiassa Vanhan Testamentin Jumala tunnusti häviönsä pahalla menemällä ristin kiroukseen kuolemaan antaen ruumiinsa ja verensä ja jopa henkensä. Hän teki ennen kuolemaansa testamentin, jossa määräsi tulevan maailman perilliset sekä sen millainen kuva hyvänä paimenena ja arvostettuna Isänä hänestä piti säilyttää jälkipolville. Hän ei tahtonut jättää itsestään muistoa huonona Isänä, vaan hyvänä paimenena ja sen tähden Uusi testamentti on erilainen kuvaukseltaan kuin mitä vanha testamentti oli.
Siis tarkoitan että JUMALA TARKOITUKSELLA MUUTTI OMAN LUONTEENSA KUVAUKSEN JA PIIRTEET TOISIKSI MENTYÄÄN KIROTTUNA KUOLEMAAN RISTILLE.
TÄNÄ PÄIVÄNÄ JOS TAHTOO TIETOA SIITÄ MILLAISENA JUMALA TÄNÄ PÄIVÄNÄ TAHTOO ITSEÄÄN PIDETÄVÄN LÖYTYY TUO TIETO HARE KRISHNA LIIKKEEN KIRJOISTA. NOIHIN KIRJOIHIN ON KOOTTU EFESOLAISKIRJEEN YMS. KIRJEIDEN MUKAISTEN TULEVAISUUDEN PROFETIOIDEN ABSOLUUTTINEN TÄYDELLISYYS. NE KIRJAT OVAT SE TÄYDELLINEN TIETO JUMALASTA, JOKA TÄNÄ AIKANA ON MAHDOLLISTA SAAVUUTTAA JOPA NIIN, ETTÄ PYHÄ HENKI ON PALJASTANUT TULEVIA ASIOITA NOIN VUOTEEN 7000 JKR ASTI JA KERTOO SOPIVAN MITAN VERRAN TIETOA JUMALAN OMINAISUUKISTA, JOTKA KOSKEVAT 1000-5000 SEURAAVAA VUOTTA.
> Vanhan ja uuden testamentin Jumalkäsitys poikkeaan toisistaan kuin yö ja päivä.
Ei oikeastaan.
Maailmallinen henkisyys on toki toinen juttu kuin elävä hengellisyys. Kansakoulun alusta asti on jaettu todistuksia luokalta pääsemiseksi. https://yle.fi/tekstitv/txt/894_0001.htm
Gnostilaisuuden ja Markionin esitykset Raamatusta ja jumaluuksista ovat hyvin loogisia ajatellen Uuden ja Vanhan testamentin luonnetta. Kristuksen hengellinen peruaolemus istuu hyvin myös platonilaiseen dualismiin. Kristillisen kirkon kirkolliskokouksen opit puolestaan heijastelevat enemmän kirkon käytännön tarpeita, omaisuuden keräämisen ja yhteisön hallinnan suhteen, ristiriidat opin suhteen ovat mielestäni hankalampia. En toisaalta ole platonilaisuuden puolustaja, mutta gnostilaisuuden selitykset ovat parempia . Ei ole ihme, että Nag Hammadin gnostilaiset kirjat kiellettiin ankarien rangaistusten uhalla alkuseurakunnan aikoihin.
Yhteisön kannalta konkreettisesta uhraamisesta (ihmis- ja eläinuhrit) vanhatestamentillisessa hengessä siirtyminen yksilön uhrautumiseen yhteisön puolesta (Uusi testamentti) on tietysti ratkaisevaa yhteisön toimivuuden kannalta, tämä lienee ollut myös länsimaisen yhteisön menestymisen perustana.
Yli satavuotiaat testamentit ovat vanhentuneena merkityksettömiä.