Valhe 1918 torpparikapinasta elää sitkeästi vihervasemmiston ja joidenkin vasemmiston telaketjufemakkojen keskuudessa.
Osa näistä pitää vielä itseään älymystön edustajinakin. Kaikki kommunismiin ja stalinismiin sortuneet olivat tyhmimmistöä, sillä he ohittivat kaiken saatavilla olevan TIEDON tästä punaisesta valheesta ja uskoivat sokeasti aatteeseensa.
Tämä tupajumi, Satu Hassi, oli tv:ssa Itse asiassa kuultuna - ohjelmassa 9.5.2024.
https://areena.yle.fi/1-67588443
Tässä ohjelmassa hän kertoi olleensa innokas partiolainen ja vartionjohtaja.
Innokkaana lukijana, luettuaan Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogian, hän hurahti kommunistiksi ja toisti tv:ssa ikuisen valheen torpparikapinasta. Vuoden 1918 sota ei todellakaan ollut torpparikapina, siitäkin on tehty tutkimus. ( Viljo Rasila Kansalaissodan sosiaalinen tausta )
Torppareita oli 1918 sodassa pieni määrä, lisäksi heitä oli molemmilla puolilla.
Viljo Rasila tutki mm. Suomen torppareiden vaiheita.
Suomen torpparikysymys vuoteen 1909 (1961)
Kansalaissodan sosiaalinen tausta (1968)
Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe (1970)
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Viljo_Rasila
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000010399193.html
Innokas partiolainen sai poliittisen herätyksen luettuaan Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla -trilogian ja tempautui Teiniliiton toimintaan. Vuonna 1984 Hassi valittiin vihreiden listalta Tampereen kaupunginvaltuustoon.
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/suomalaiset-alkoivat-tappaa-toisiaan-sata-vuotta-sitten-tutkija-kasittelemme-sisallissotaa-liikaa-taalla-pohjantahden-alla-trilogian-kautta/
TORPPIEN ROOLIsisällissodassa oli kuitenkin pieni, Suodenjoki sanoo.
Sota olisi luultavimmin syttynyt ilman heitäkin. Vallankumouksen ajatukset kun muhivat pääosin kaupunkien ja isojen paikkakuntien teollisuustyöläisten keskuudessa.
Suurin osa Suomen torppareista jättäytyi koko konfliktista sivuun. Eivätkä kaikki mukaan lähteneetkään valinneet punaisten puolta.
Sotaan osallistuneiden torppareiden määristä ei tosin ole olemassa tarkkoja tietoja. Paljon voi kuitenkin päätellä sisällissodan kuolemia tutkineen Suomen sotasurmat -projektin luvuista.
Taisteluissa valkoisia kaatui 3 316 henkilöä. Heistä oli torppareita, vuokraajia ja mäkitupalaisia vain neljä prosenttia. Punaisten 5 220 kaatuneesta heitä oli 6,5 prosenttia.
Taisteluiden ulkopuolella teloitettujen ja ammuttujen lukemissakin torppareiden määrät jäävät selvästi alle kymmenen prosentin.
Paljon riippui siitä, missä päin Suomea torpparit elivät.
– Pääosin torpparit tulivat Etelä-Suomen kartanoalueilta, jossa oli paljon maataloustyöläisiä. Heidän keskuuteensa syntyi työväenyhdistyksiä, joissa alttius lähteä mukaan kasvoi, Suodenjoki selventää.
Satu Hassi ja aiheesta enemmän:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Satu_Hassi
Osa näistä pitää vielä itseään älymystön edustajinakin. Kaikki kommunismiin ja stalinismiin sortuneet olivat tyhmimmistöä, sillä he ohittivat kaiken saatavilla olevan TIEDON tästä punaisesta valheesta ja uskoivat sokeasti aatteeseensa.
Tämä tupajumi, Satu Hassi, oli tv:ssa Itse asiassa kuultuna - ohjelmassa 9.5.2024.
https://areena.yle.fi/1-67588443
Tässä ohjelmassa hän kertoi olleensa innokas partiolainen ja vartionjohtaja.
Innokkaana lukijana, luettuaan Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogian, hän hurahti kommunistiksi ja toisti tv:ssa ikuisen valheen torpparikapinasta. Vuoden 1918 sota ei todellakaan ollut torpparikapina, siitäkin on tehty tutkimus. ( Viljo Rasila Kansalaissodan sosiaalinen tausta )
Torppareita oli 1918 sodassa pieni määrä, lisäksi heitä oli molemmilla puolilla.
Viljo Rasila tutki mm. Suomen torppareiden vaiheita.
Suomen torpparikysymys vuoteen 1909 (1961)
Kansalaissodan sosiaalinen tausta (1968)
Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe (1970)
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Viljo_Rasila
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000010399193.html
Innokas partiolainen sai poliittisen herätyksen luettuaan Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla -trilogian ja tempautui Teiniliiton toimintaan. Vuonna 1984 Hassi valittiin vihreiden listalta Tampereen kaupunginvaltuustoon.
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/suomalaiset-alkoivat-tappaa-toisiaan-sata-vuotta-sitten-tutkija-kasittelemme-sisallissotaa-liikaa-taalla-pohjantahden-alla-trilogian-kautta/
TORPPIEN ROOLIsisällissodassa oli kuitenkin pieni, Suodenjoki sanoo.
Sota olisi luultavimmin syttynyt ilman heitäkin. Vallankumouksen ajatukset kun muhivat pääosin kaupunkien ja isojen paikkakuntien teollisuustyöläisten keskuudessa.
Suurin osa Suomen torppareista jättäytyi koko konfliktista sivuun. Eivätkä kaikki mukaan lähteneetkään valinneet punaisten puolta.
Sotaan osallistuneiden torppareiden määristä ei tosin ole olemassa tarkkoja tietoja. Paljon voi kuitenkin päätellä sisällissodan kuolemia tutkineen Suomen sotasurmat -projektin luvuista.
Taisteluissa valkoisia kaatui 3 316 henkilöä. Heistä oli torppareita, vuokraajia ja mäkitupalaisia vain neljä prosenttia. Punaisten 5 220 kaatuneesta heitä oli 6,5 prosenttia.
Taisteluiden ulkopuolella teloitettujen ja ammuttujen lukemissakin torppareiden määrät jäävät selvästi alle kymmenen prosentin.
Paljon riippui siitä, missä päin Suomea torpparit elivät.
– Pääosin torpparit tulivat Etelä-Suomen kartanoalueilta, jossa oli paljon maataloustyöläisiä. Heidän keskuuteensa syntyi työväenyhdistyksiä, joissa alttius lähteä mukaan kasvoi, Suodenjoki selventää.
Satu Hassi ja aiheesta enemmän:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Satu_Hassi
Vastaukset 42
Vanhimmat
Olihan se ihan gauheeta kun torpparit joutuivat maksamaan vuokraamastaan maatilasta.
Onhan se " ihan gauheeta " kun arentipäiviä saattoi olla 200 vuodessa ja hevospäivät päälle.... Sanottiinkin kuinka "kuu on torpparin aurinko", eli omat työt tehtiin sitten, mitä päivästä jäi. Silloin ei tunnettu 8 tunnin työpäiviä.
Ei torppaa ollut mikään pakko pitää jos vuokranmaksu ahisti.
Höpsis! "Jonkinlainen keskitaso näyttää ainakin 1800-luvun hämäläisissä kartanoissa olleen se, että torppari suoritti yhden päivätyön joka viikko eli 52 työpäivää vuodessa." https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-kuinka-paljon-aikoinaan
Tuohan riippuu torpassa asuvien aikuisten määrästä.
1918 punaisten puolelle siirtyi ennen kaikkea maaseudun maattomia "loisia" sekä kaupunkien tehdastyöläisiä. Maailmansodan loppuvaiheen kehnoissa taloudellisissa tilanteissa mukaan lähti myös paljon työttömiksi jääneitä.
Torpparit olivat vastahakoisia lähtemään mukaan kapinaan, koska kohtalaisen vapaata torpparinasemaa ei haluttu riskiyrityksellä vaarantaa. Toisaalta torppariuteen liittyi epäkohtia, kuten torpparisopimusten ajallinen lyhyys ja nopea irtisanomisaika, mitkä vaikuttivat torpparin halukkuuteen hoitaa torppaansa kuin silmäteräänsä. Valkoisellakin puolella ongelmat myönnettiin, mutta lupailtiin asioiden parantuvan, kunhan Venäjän keisarin määräysvalta saataisiin kokonaan katkaistuksi ja Suomen eduskunta voisi päättää korjaavista toimenpiteistä itse. Ratkaisevia askelia tähän suuntaan tehtiinkin välittömästi sisällissodan jälkeen:
https://itsenaisyys100.fi/torpparien-ja-tilattomien-tyytymattomyys-ei-sytyttanyt-sisallissotaa/
Tosin siihen aijaan oli perheissä paljon lapsia (usein yli 10) ja jo 15 v kävi töissä aikuisesta!
Itse asiassa taksvärkki muistutti hieman neukkukolhoosia:-D Paitsi niissä ei taksvärkki loppunut koskaan eikä voinut 'irtisanoutua'!
Ei suinkaan vaan yksinomaan torpan tiluksien koosta!
Torppareilla ei ollut tiloja vaan pienempiä yksiköitä joita sanottiin torpiksi.
Miksi torpparit yleensäkään olisivat alkaneet kapinoida.
Heillä ei ollut siihen mitään syytä, koska heidän olonsahan olivat kerrassaan loistavat.
Siksi alkoivat kun saivat jostain päähänpinttymän että hehän oikeastaan omistavat torpan kun ovat siinä kerran asuneetkin. Outo ajatuskulku, miltä näyttäisi jos hotellin asukkaat aloittaisivat kapinan saadakseen hotellin itselleen kun kerran ovat siinä asuneetkin?
Nykyäänhän on vallassa outo ajatuskulku, että kaikki lapset ovat oikeutettuja saman suuruiseen perintöön.
Ennen vanhaan hyviä aikoina vanhin poika peri kaiken, ja nuoremmat saivat torpan asuakseen, jo hyvä tuuri kävi.
Saivat nimenomaan torpan eikä suvun kantatilasta lohkottua uutta itsenäistä tilaa. Niin menetellen olisi sukutilat muutamassa sukupolvessa silputtu elinkelvottomiksi länteiksi.
No eihän niitä ole missään torppareiksi väitettykään, torppareiden lapsia sen sijaan oli mukana paljon.
Sama pöljä on tehnyt saman aloituksen jo kymmeniä kertoja😄
” torppareiden lapsia sen sijaan oli mukana paljon.”
Oli paljon ja molemmilla puolilla!
Ko. pöljä lienee taantuvien puolueen uskollinen kannattaja.
Punaisten puolella taistellut oli tyypillisesti länsi - tai eteläsuomalainen suomenkielinen nuori mies.
Esim sukunimi Virtanen on erittäin yleinen läntinen sukunimi:
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 367 Virtasta. Kuolleista 315 kuului punaisiin, 13 valkoisiin, 2 ei valkoisiin eikä punaisiin ja 37 tuntemattomaan osapuoleen.
Samoin Lahtinen on erittäin yleinen läntinen sukunimi:
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 170 Lahtista. Kuolleista 152 kuului punaisiin, 7 valkoisiin ja 11 tuntemattomaan osapuoleen
Eli suuri enemmistö sotatoimiin osallistuneista länsi- ja eteläsuomalaisista suomenkielisistä oli punaisten joukoissa.
Korhonen on erittäin yleinen itäinen sukunimi:
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 71 Korhosta. Kuolleista 51 kuului punaisiin, 11 valkoisiin, 1 ei valkoisiin eikä punaisiin ja 8 tuntemattomaan osapuoleen
Korhosia oli suunnilleen saman verran, kuin Virtasia vuonna 1918, ja tuplasti sen verran, kuin lahtisia, mutta sotatoimiin osallistui murto-osa Virtasiin verrattuna.
Kun teet vasraavan vertailun sukunimistä pohjoisemmassa niin tilanne on eri!
Ilmeisesti E-Suomen porvarilliset Virtaset ja Lahtiset eivät osallistuneet sotaan laisinkaan!
"Kun teet vasraavan vertailun sukunimistä pohjoisemmassa niin tilanne on eri!"
No laitahan sitten esimerkkejä, vai löytyykö niitä edes?
Noissa luvuissa on mukana koko Suomen Virtaset Lahtiset ja Korhoset.
Ei sinulle koulussa opetettu mitä numerot tarkoittavat?
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 367 Virtasta. Kuolleista 315 kuului punaisiin, 13 valkoisiin, 2 ei valkoisiin eikä punaisiin ja 37 tuntemattomaan osapuoleen.
Luulisi tuosta nyt tyhmemmänkin osaavan lukea, että kuolleista Virtasista 13 kuului valkoisiin.
Entäpohjannaan VirtaEt ja Lahtiset? Nyt yleistät E-Suomen olevan = "Koko Suomen Virtaset"! Olisit tuolla reputtanut yliopiston tilastotieteen kirkkaasti!
Oletko jokin vajakki!
"Nyt yleistät E-Suomen olevan = "Koko Suomen Virtaset""
No enhän yleistä 😄
Voi v..tu että sä oot tyhmä 🤡
Hahaha pöhveIi on apukoulun kasvatti 🤡😜🤣🤣
Ja sinä taas olet kaikkea muuta kuin tilastotieteilijä!🤡🤡🤪😂😅👏
Mitään torpparien kapinaa ei ollut 1918. Sisällissota oli valkoisten kapina,joka onnistui. Tätä tosiasiaa ei vieläkään haluta kertoa, vaan syytä väännetään väkisin punaisille.
Valkoiset valmistelivat kapinaansa jo 30.7.1917, kun eduskunta laittomasti ja väkivalloin hajotettiin. Useat valkoiset edustajat kävivät Pietarissa tähän yllyttämässä venäläisiä.
Tammikuussa 1918 laiton hallitus antoi laittoman julistuksen laittomien aseellisten joukkojen nimittämisestä "hallituksen joukoiksi". Tämä johtiosaltaan sisällisotaan.
Mäkinen on Suomen kolmanneksi yleisin sukunimi.
Mäkinen on 1970-luvun alussa katsottu ”epäsavolaiseksi” -nen-päätteiseksi sukunimeksi. Tuon ajan puhelinluetteloista päätellen se oli selvästi yleisempi Länsi-Suomessa kuin Savossa
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 311 Mäkistä. Kuolleista 269 kuului punaisiin, 14 valkoisiin, 4 ei valkoisiin eikä punaisiin ja 24 tuntemattomaan osapuoleen.
Nieminen on neljänneksi yleisin sukunimi Suomen kansalaisilla. Se on huomionarvoinen saavutus. Sijoitus yleisyyslistalla on kuitenkin pudonnut selvästi vuodesta 1970. Silloin nimi oli vielä toiseksi yleisin.
Nieminen on 1970-luvun alussa katsottu ”epäsavolaiseksi” -nen-päätteiseksi sukunimeksi. Tuon ajan puhelinluetteloista päätellen se oli selvästi yleisempi Länsi-Suomessa kuin Savossa.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 356 Niemistä. Kuolleista 311 kuului punaisiin, 19 valkoisiin, 1 ei valkoisiin eikä punaisiin ja 25 tuntemattomaan osapuoleen.
Hämäläinen on kuudenneksi yleisin sukunimi Suomen kansalaisilla. Se on huomionarvoinen saavutus. Sijoitus yleisyyslistalla on kuitenkin pudonnut vuodesta 1970. Silloin nimi oli vielä viidenneksi yleisin.
Hämäläinen kuuluu vanhoihin ja yleisiin savo-karjalaisiin -nen-päätteisiin sukunimiin. Nimi on tulkittu vanhan ”savolaisen suursuvun” nimeksi. Vuonna 1890 Hämäläisiä oli pelkästään Savon maaseudulla yli 3500.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 97 Hämäläistä. Kuolleista 72 kuului punaisiin, 18 valkoisiin, 1 ei valkoisiin eikä punaisiin ja 6 tuntemattomaan osapuoleen.
Akseli Koskela, kolhoosissa, kylän paras kyntäjä. 😂😂😂
Tuosta kaikesta opimme sen, että jos olit 1918 sukunimeltäsi yleinen -nen päätteinen henkilö ja halusit sotia niin ei kannattanut tehdä sitä AINAKAAN TAITAMATTOMASTI SOTIVALLA ja häviöön tuomitulla punaisella puolella, koska siellä sotiminen OLI HENGELLE HUPAA!
Akseli selvisi sodasta hengissä VAIN SIKSI, ETTEI OLLUT ’KOSKINEN’ VAAN ’KoskeLA’!
No miksi Akustille ja Aleksille kävi niin kuin kävi?
Ja miksi Hellperi ja Silanteri joutuivat ammuttavien listalle (ja jälkimmäinen myös montun reunalle) ruotsalaisista sukunimistään huolimatta?
Valkoisten puolella taistelleiden yleisimmät sukunimet olivat Müller, Schmidt ja Meier.
Ja höpö höpö! Valkoisia johti kansalaisuudeltaan suomalainen johto ja lisäksi Valkoinen armeija sai jääkäreistä monen vuoden sotilaskoulutuksen omaavan alipäällystön aina komppaniapäälikkötasoon saakka! Siitä syystä Valkoinen armeija oli sotajoukkona paljon ammattitaitoisempi kuin punaiset ja se ratkaisi sodan! Saksan Itämeren divisioona saapui Suomeen vasta siinä vaiheessa kun sota oli jo käytännössä ratkennut Valkoisten tekemään Tampereen valtaukseen!
Oliko Juhani Koskela vielä Demari, vaiko maalaisliito. 😁😁😁 Isäni suku on Kanneljärve Sykelästä, siellä demokraattinen päätöksenteko punikkien ampumisesta kesti niin kauan, ettei näitä enää saanutkaan ampua, kyllä vitutti. 😡😡😡
Paljon suuremman alueen saksalaiset valtasivat ja vielä paljon lyhyemmässä ajassa, kuin mitä Mannerheimin joukot
MUTTA vasta sodan jo ratkettua ja vaiheessa, jossa tappion kärsineistä punikeista osa yritti vain enää paeta Venäjälle! Turvaa ei löytynyt sielläkään, jos sinne pääsi!
Saksalaisten tuloon ja sopimukseen bolsevikkien kanssa se ratkesi.
Ei amatööripunaisilla ollut mitään mahdollisuuksia maailman parhaimman armeijan ammattisotilaita vastaan, ja kyllä he sen itsekin ymmärsivät.
Itämeren divisioonan sotilaat olivat enimmäkseen tavallisia asevelvollisia. Toki sen komentaja adjutantteineen edusti kapitulantteja.
Saksalaiset valtasivat lähinnä Uudenmaan ja kolmanneksen Kanta-Hämeestä. Valkoiset valtasivat koko muun Suomen sekä Repolan ja Porajärven.
Olihan se sisällissota kansallinen katastrofi. Neuvosto-Venäjä toimitti aseita ryysyläisille, torppareitten kakaroille. Ja niitä riitti. Torppa, jossa oli akka ja 12 lasta, ei todellakaan elättänyt kaikkia. Lapsista tuli loisia, niinkuin joku edellinen kirjoittaja sanoi.
Omassa suvussani tyttö meni torpparin kanssa naimisiin 20-vuotiaana ja sai 12. lapsensa 42 vuotiaana. Seitsemän jäi eloon. Pojista kolme lähti Amerikkaan, kaksi rautateille töihin, likoista kaksi karjakoiksi etelän maatiloille, yksi tehtaaseen töihin.
Mutta nälkähän niillä oli. Mutta mitä teki isä torppari? Kun akka kuoli, otti uuden.
Yksi pojista kertoi, että ei koskaan vienyt omaa perhettään katsomaan sitä kurjuutta.
Lapsuus oli töitä ja vellin odottelemista.
Teollistuminen antoi mahdollisuuden hankkia leipää noille, joilla ei ollut mitään kiinnitystä mihinkään maaplänttiin. Naisillekin. 'Tampereen plikat'. Itselliset naiset, joilla oli myös osuutensa sisällissodassa. Suomen tasa-arvon perusta.