Media kertoi, että he ovat hyvin tyytyväisiä elämäänsä.
Lempäälän pojat ja nuoret miehet tyytyväisiä
Anonyymi-ap
23379
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Oikein. Sitä se uskonnottomuus teettää.
Hyssyn kirkon kasvatteja.
...kirkon jonka pappi käskyllään tuhosi, rautatien ja asemarakennuksen perustuksiin. Mutta silti hyssyn tonttu voi vuorellaan hyvin, hyssyn tonttu on sama tonttu kun lastusten tonttu. Vaihtaa vain oleskelupaikkaa aika ajoin.
Mörkö Anttilan naapurista. Pesunkestäviä Ämmäristin mäkeläisiä.
Kajomeren happoterva alueelta, vai?. Mäki oli tutkimatonta kalmisto ja kivikautista asuinaluetta, jonka suomen valtio ja sorakeisarit tuhosi.
Tutkimattomia on herrojen tiet ja tekemiset.
Kuuluvat kirkkoon ja ovat kiinnostneita kristinuskosta.
Uskonnottomuus on tehnyt Lempääläläisnuorista hyviä kansalaisia.
Miksi vääristelet totuutta? Nykyään nuoret miehet ovat nuoria naisia uskonnollisempia, ja se selittää syyn heidän suurempaan onnellisuuteen. Onhan tutkittu tosiasia myös, että ns. raamattuvyöhykkeillä ihmiset ovat onnellisempia ja terveempiäkin huolimatta iäkkäiden selvästi suuremmasta määrästä. Alkoholin käyttö on myös vähäisempää noilla alueilla, mikä selittyy paljolti uskonnollisuuden vahvalla läsnäololla. Ruotsissa on kunta nimeltä Gnosjö, jossa elävän kristillisyyden suuri osuus väestöstä on tehnyt paikkaunnasta sekä poikkeuksellisen menestyvän että onnellisen. Lempäälästä voisi tullakin suomalainen Gnosjö. Se olisi kovasti toivottavaa.
Uusi tutkimus esittää selityksen sille, miksi ateistit ovat älykkäämpiä kuin uskonnollisuutensa avoimesti tunnustavat.
Lempäälässä nuoret ovat uskonnottomapia kuin ennen ja siitä syystä tyytyväisiä elämäänsä.
Uuden tutkimuksen taustalla on tutkimus, joka osoittaa selkeän yhteyden ateismin ja korkeamman älykkyyden välillä. Siinä käytiin läpi kaikkiaan 63:n uskonnollisuuden ja älykkyyden yhteyttä selvitelleen hankkeen tulokset.
Lopputulos oli ja on edelleen selvä: uskovaiset ihmiset ovat keskimäärin vähemmän älykkäitä kuin ei-uskovaiset.
Mitä on älykkyys. Miten sitä mittaat. Älykkyystestit eivät mittaa esimerkiksi tunneälyä. Sanon suoraan, että älykkyyden ja kristillisen uskonnollisuuden välillä on selvä positiivinen korrelaatio. Tämä selittää kristillisten yhteiskuntien menestymisen historian saatossa.
Olet väärässä.
Tutkimus tehtiin Rochesterin yliopistossa Yhdysvalloissa. Siinä psykologit analysoivat tietoja 63:sta tieteellisestä tutkimuksesta, jotka koskettivat uskontoa ja älykkyyttä.
Analyysin mukaan ihmiset, joilla on korkea älykkyysosamäärä, pystyvät kontrolloimaan itseään paremmin eivätkä tarvitse niinkään paljon uskonnon tarjoamia hyötyjä.
Heillä on myös parempi itsetunto ja he pystyvät paremmin luomaan ihmissuhteita, joissa kumpikin osapuoli tukee toista. Näin he pystyvät hallitsemaan elämäänsä paremmin kuin muut.
- Älykkäät ihmiset viettävät yleensä enemmän aikaa koulutuksessa. Se on itsesäätelyn muoto, joka voi tuottaa pitkäaikaista hyötyä, tutkimuksessa kerrotaan.
Tutkimuksessa määriteltiin älykkyydeksi "kyky järkeillä, suunnitella, ratkaista ongelmia, ajatella abstraktisti, ymmärtää mutkikkaita käsitteitä, oppia nopeasti ja oppia kokemuksesta".
Analysoiduista tutkimuksista 53 löysi negatiivisen suhteen uskonnon ja korkean älykkyyden välillä. Kyselytutkimuksiin vastanneet pitivät uskonnollisia käsitteitä "irrationaalisina, epätieteellisinä ja mahdotomina todistaa".
Historian aikana kristilliset yhteisöt menestyivät seuraavasti.
Espanjan ja Portugalin valloitettua Amerikan manteretta, heidän kauttaan arviolta 80 - 100 miljoonaa alkuperäisasukasta kuoli. Heidän maansa ja rikkautensa varastettiin
Brittien ja ranskalaisten valloitettua Pohjois-Amerikan, 10 miljoonaa alkuperäisväestön asukasta kuoli. Heidän maansa ja rikkautensa varastettiin.
Brittien valloitettua Intian, 5 - 11 miljoonaa alkuperäisväestön edustajaa kuoli. Heidän maansa ja rikkautensa varastettiin
Kristittyjen maiden valloitettua Afrikan mantereen 30 miljoonaa alkuperäisväestön edustajaa kuoli. Suuri osa orjuudessa, jossa orjuuttaja oli kristitty.
Laitanko lisää vielä ?
Laita vaan , mielenkiintoista dataa.
Yksi raaimmista kristittyjen pitämästä siirtomaahallinnoista oli Belgian kuningas Leopold II:n johtama hallinto, joka tunnettiin nimellä "Kongon teurastaja".
Hänen hyvin dokumentoidut väkivallantekonsa Kongon kansaa vastaan johtivat arviolta 10 miljoonan ihmisen kuolemaan.
Belgian hyvinvointi johtui siis Kongon luonnonvarojen varastamisesta.
Sinulle tuli virhe Intian kohdalla.
Brittiläisen kolonialismin aikana vuosina 1891-1945 kuoli Intiassa noin 50 miljoonaa ihmistä kristittyjen toimien johdosta.
Tein faktantarkistuksen.
Britannia kukoisti vain ja ainoastaan siirtomaiden luonnonvarojen johdosta. Esimerkiksi Egypti ei ole vieläkään toipunut kristittyjen Brittien toiminnasta.
45 biljoonaa dollaria
Tunnetun taloustieteilijän Utsa Patnaikin uusi tutkimus, jonka Columbia University Press on juuri julkaissut, antaa kristittyjen valloitusretkelle Intiassa karut luvut.
Patnaik laski lähes kahden vuosisadan vero- ja kauppatietojen perusteella, että Britannia vei Intiasta yhteensä lähes 45 biljoonaa dollaria vuosina 1765-1938.
Siis 45 tuhatta miljardia. Sillä rahalla oli hyvä kehittää kristittyä yhteiskuntaa.
45 000 000 000 000 000 dollaria on aika mukava summa.
Tänä päivänä Yhdysvaltain tulo- ja menoarvion loppusumma on noin 1,7 biljoonaa dollaria, eli noin 1 600 miljardia euroa. Eli kristityt britit veivät Intiasta vaurautta ja varallisuutta 26 kertaa USA budjetin verran.
Hyvin selvitetty, kiitos.
Pyhä Paisios Athosvuorelaisen ajatus on varsin toimiva .
”Tiedän kokemuksesta, että tässä elämässä ihmiset jakaantuvat kahteen ryhmään. Kolmatta ei ole; kuulut jompaankumpaan näistä kahdesta. Ensimmäinen ihmisryhmä muistuttaa kärpästä. Kärpäsellä on se ominaisuus, että se menee aina istumaan likaan. Esimerkiksi kun kärpänen on puutarhassa, joka on täynnä tuoksuvia kukkia, se ei suinkaan mene mihinkään kukkaan, vaan jos jossakin on ulosteita, se laskeutuu niiden päälle ja alkaa hyöriä niiden kimpussa. Se pitää niiden lemusta eikä suostu lähtemään sieltä pois. Jos kärpänen osaisi puhua ja pyytäisit sitä näyttämään sinulle ruusun puutarhasta, se vastaisi: ”En edes tiedä, mikä ruusu on. Minä tiedän vain, missä on käymälöitä, lantaa, keittiöitä ja likaa.” Samalla tavoin kärpästen kaltaiset ihmiset ovat tottuneet aina ajattelemaan ja etsimään kaikesta pahaa. Hyvän he syrjäyttävät kokonaan eivätkä tahdo koskaan kiinnittää siihen mitään huomiota.
Toinen ihmisryhmä muistuttaa mehiläistä. Mehiläisellä on se ominaisuus, että se löytää aina sen mikä on hyvää ja makeaa, ja pörrää sen ympärillä. Sanokaamme, että se on huoneessa, joka on täynnä likaa. Yhteen nurkkaan on joku kuitenkin pannut pehmeän lukumi-makeisen. Mehiläinen hyrrää huoneessa, mutta ei laskeudu mihinkään, kunnes löytää lukumin ja istuutuu sen päälle. Jos nyt kysyisimme mehiläiseltä, missä on roskia, se ei tietäisi. Se sanoisi: ”Tuolla on neilikoita, tuolla ruusuja, tuolla ajanruohoa, tuolla hunajaa, sokeria ja makeisia.” Yleensäkin se tuntisi kaikki hyvät asiat ja olisi täysin tietämätön kaikesta huonosta. Samalla tavoin mehiläistä muistuttavat ihmiset viljelevät hyviä ajatuksia, ja niin he näkevät kaikessa sen, mikä siinä on hyvää, ja ajattelevat aina asioiden hyviä puolia. He pyrkivät peittämää lähimmäistensä hairahdukset suojellakseen heitä, kun taas ensimmäiseen ryhmään kuuluvat vetävät pahan esiin ja asettavat sen näytteille.
Kun luokseni tulee ihmisiä, jotka alkavat syyttää toisia ja saattavat minut vaikeaan tilanteeseen, kerron heille tämän esimerkin ja kehotan heitä valitsemaan, kumpaan ihmisryhmään he haluavat kuulua. Sitten kehotan heitä valikoimaan myös seuransa oman ryhmänsä ihmisistä.”
Uskonnottomuus onkin hyvä ominaisuus nuorissa.
Uskonnottomuus onkin nuorissa hyve. Opiskeluun ja faktoihin tukeutuminen onkin hyvinvoinnin tae,
Nää pojat on syntyperäsiä Ämmäristinmäkeläisiä. Se on verrattavissa aatelisarvoon, eikä ole helppo saada.