Olen kehittänyt ateistien jaottelun (en siis ateismin):
Jaan ensin ateistit kahteen ryhmään: implisiittisiin ja eksplisiittisiin ateisteihin.
Implisiittiset ateistit jakautuvat kahteen ryhmään: primaariateistit ja praktiset ateistit.
Primaariateistit ovat henkilöitä, jotka eivät edes tunne käsitettä jumala (kuten ne surullisen kuuluisat vastasyntyneet lapset).
Praktiset ateistit ovat henkilöitä, jotka kyllä tuntevat käsitteen jumala, mutta se ei merkitse heille mitään. He vain elävät elämäänsä kuin jumalaa ei olisi olemassa. Nykyaikana tämä on yleistynyt, kun länsimaissa yhteiskunta on maallistunut ja kirkko ja uskonto on menettänyt valtansa. (Heitä voisi sanoa uskonnottomiksi.)
Eksplisiittiset ateistit jakautuvat kahteen ryhmään: negatiiviset ja positiiviset ateistit.
Negatiiviset ateistit eivät usko, että mitään jumalia on olemassa, koska niistä ei ole mitään todisteita. Jumaliin uskominen on heistä perusteetonta.
Positiiviset ateistit ovat myös negatiivisia ateisteja, mutta sen lisäksi heillä on muita perusteita ateismilleen, esim. filosofisia perusteita (mm. jumalien olemassaolon mahdottomuus, pahan ongelma, jne.).
Ei tässä jaottelussa oikeastaan ole mitään hirveän mullistavaa. Oikeastaan merkittävin asia on, että en laske implisiittisiä ateisteja negatiivisiin ateisteihin. Minusta ateismi on tietoinen asia ja käsitys, ei pelkästään välinpitämättömyyttä jumalista tai uskonnosta. Henkilökohtaisesti pidän "oikeina" ateisteina vain eksplisiittisiä ateisteja. Mielestäni henkilö, jota vain ei (sattumalta) ole kiinnostunut jumalista tai yleensä uskonnosta, ei ole "aito" ja "oikea" ateisti.
Jaan ensin ateistit kahteen ryhmään: implisiittisiin ja eksplisiittisiin ateisteihin.
Implisiittiset ateistit jakautuvat kahteen ryhmään: primaariateistit ja praktiset ateistit.
Primaariateistit ovat henkilöitä, jotka eivät edes tunne käsitettä jumala (kuten ne surullisen kuuluisat vastasyntyneet lapset).
Praktiset ateistit ovat henkilöitä, jotka kyllä tuntevat käsitteen jumala, mutta se ei merkitse heille mitään. He vain elävät elämäänsä kuin jumalaa ei olisi olemassa. Nykyaikana tämä on yleistynyt, kun länsimaissa yhteiskunta on maallistunut ja kirkko ja uskonto on menettänyt valtansa. (Heitä voisi sanoa uskonnottomiksi.)
Eksplisiittiset ateistit jakautuvat kahteen ryhmään: negatiiviset ja positiiviset ateistit.
Negatiiviset ateistit eivät usko, että mitään jumalia on olemassa, koska niistä ei ole mitään todisteita. Jumaliin uskominen on heistä perusteetonta.
Positiiviset ateistit ovat myös negatiivisia ateisteja, mutta sen lisäksi heillä on muita perusteita ateismilleen, esim. filosofisia perusteita (mm. jumalien olemassaolon mahdottomuus, pahan ongelma, jne.).
Ei tässä jaottelussa oikeastaan ole mitään hirveän mullistavaa. Oikeastaan merkittävin asia on, että en laske implisiittisiä ateisteja negatiivisiin ateisteihin. Minusta ateismi on tietoinen asia ja käsitys, ei pelkästään välinpitämättömyyttä jumalista tai uskonnosta. Henkilökohtaisesti pidän "oikeina" ateisteina vain eksplisiittisiä ateisteja. Mielestäni henkilö, jota vain ei (sattumalta) ole kiinnostunut jumalista tai yleensä uskonnosta, ei ole "aito" ja "oikea" ateisti.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Entäpä ne ateistit (eli kaikki ) jotka uskisten mielestä tietää,että Jumala on olemassa mutta haluavat vaan tehdä syntiä ja eivät siksi tunnusta Jeesus tai Allahia ? Tämä nimittäin on jännä homma : Sanopa ettet usko uskiksen uskovan ,niin poru nousee.
Eli turha juupas eipäs ,mutta mielenkiintoinen.
Jos joku pitää Jumalaa ja Jeesusta todellisena, mutta ei tottele heitä, niin on silloin teisti eikä ateisti.
Kaikki tietävät Näkymättömän Spagettihirviön ainoaksi todelliseksi, mutta typerät ihmiset väittävät sitä keksityksi! "Hullu väittää, ettei mukamas ole Näkymätöntä Spagettihirviötä"
Juuri oikein!Miten muka alkuihminen olisi oppinut valmistamaan spagettia,ellei Hänen Nuudelimaisuutensa ohjaus olisi ollut kaiken takana?Leipäähän jo tuolloin osattiin valmistaa!Esimerkiksi Sveitsistä on löytynyt järven pohjasedimenttiin uponnut leipä,jonka ikä on lähes kymmenen tuhatta vuotta!
Oikea kunnon ateisti ei ole välinpitämätön Jumalasta vaan tietoinen väitteestä mistä elämä olisi alunperin saanut energiansa. Sama asia vastasyntyneellä lapsella. Miten se voi olla mahdollista. Onko joku energia vaikuttanut, jota emme voi havaita niin että uutta elämää syntyy ja koska meillä ei ole tapahtumaketjusta havaintoa siksi emme usko yliluonnolliseen. Tämä on teoreettinen malli miksi Jumalan voi jättää sivuun kaikesta. Tämä spontaani prosessi ei siis tarvitse Luojaa. Kaksi eri sukupuolta ja "täyttäkää maa" on myös teoreettinen alkusyy elämän jatkumolle. Ei todellinen. Kunnon hardstrom ateisti ei voi hyväksyä Luojaa isää ja äitiä kuin teoriana. Siksi Jumalaa pidetään teoriana ja hänet henkilöidään lähinnä mustanaamioksi jne.
Ateismi on yksinkertaisesti jumaliin tai jumaliin uskomisen puuttumista. Se on filosofinen kanta, joka ei luonnostaan viittaa mielenterveyden häiriöön tai sairauteen. Vaikka jotkut ihmiset voivat yhdistää ateismin tiettyihin uskomuksiin tai käyttäytymiseen, on tärkeää erottaa henkilökohtaiset uskomukset ja mielenterveysongelmat.
Ateismi, on uskon puutetta jumalaan tai jumaliin. Se on pätevä filosofinen asenne, jota pitävät ihmiset, jotka eivät noudata uskonnollisia vakaumuksia. Mielenterveyden häiriöt puolestaan ovat kliinisiä tiloja, jotka vaikuttavat henkilön ajatteluun, tunteeseen, käyttäytymiseen tai mielialaan ja vaativat usein ammattimaista diagnoosia ja hoitoa.
Erilaiset psykologian ja psykiatrian tutkimukset ja asiantuntijat ovat kumonneet ajatuksen siitä, että ateismia voitaisiin pitää häiriönä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ateismi itsessään ei ole osoitus huonosta mielenterveydestä tai häiriöstä. Itse asiassa tutkimukset ovat tutkineet uskonnollisuuden (tai sen puutteen) ja mielenterveystulosten välistä suhdetta esittämättä mitään luontaista yhteyttä ateismin ja mielisairauden välillä.
Vaikka joissakin tutkimuksissa on korostettu mahdollisia korrelaatioita uskonnollisten uskomusten ja tiettyjen myönteisten terveysvaikutusten, kuten alhaisemman masennuksen tai paremman selviytymismekanismin välillä uskovien stressin aikana, nämä havainnot eivät tarkoita, että ateismi olisi häiriö. Tällaista tutkimusta tulkittaessa on välttämätöntä erottaa toisistaan korrelaatio ja syy-yhteys.
Lisäksi ateismin liittäminen mielenterveyshäiriöön olisi perusteetonta ja leimaavaa. Mielenterveystilat ovat monimutkaisia asioita, jotka edellyttävät pätevien ammattilaisten huolellista arviointia vahvistettujen diagnostisten kriteerien perusteella. Ateismin yhdistäminen mielenterveysongelmiin voi säilyttää väärinkäsitykset ja vahingoittaa ihmisiä, joilla on ei-uskonnollinen vakaumus.
Yhteenvetona voidaan todeta, että ateismia ei pidä rinnastaa mielenterveyshäiriöön. Se on henkilökohtainen kanta uskonnollisiin vakaumuksiin, eikä se merkitse luonnostaan minkäänlaista psykologista patologiaa.
On hyvin tärkeää tuhlata kallista aikaansa liirumlaarumiin. Jumalakin käyttää kaiken aikansa pysytelläkseen olemattomissa. Siinä sitä on kivaa harrastusta.
Eikö olisi mukavaa että ei päädy helvettiin
Kuulehan kun mitään helvettiä ei ole olemassakaan... :)
ateisti ei usko jumalaan , jotkut voivat sylkäistä päällesi ja jotkut ateistit pilkkovat sinut pieniksi paloiksi 🤔
Miten voit olla noin tietämätön? Sekoitatko ehkä kotkin paloittelumurhaajat ateisteihin? Otapas asioista vähän paremmin selvää.
Ihmisten kiduttaminen on perinteisesi ollut kiihkouskovaisten juttua.
Kyse on yksilöistä !!! minä teen torson pahimmasta vihamiehestä , mutta mikä rikos siihen vaaditaan 🤔 ei tule mitään mieleen , mutta se on mahdollista