Nuhteettoman elämän keskeisyys todistamisessa

Uskovien tehtävä ei ole osoittaa että me olemme parempia kuin muut. Meidän kuuluu sensijaan osoittaa, että vaikka me teemme hyvää ja toimisimme oikein, emme silti ole hyviä emmekä sitä kautta ansaitse mitään. Tämä on tärkeää. Me emme kilpaile vanhurskaudesta jumalattomien kanssa. Jumalaton ei pelastu sillä, että me osoitamme olevamme jollain tavalla parempia kuin he. Mutta jumalattoman mieli voi muuttua, kun hän näkee, että hän ei ole parempi kuin me, ja silti me ymmärrämme tarvitsevamme Jumalan armoa, joka on Jeesus ristiinnaulittuna. Hän näkee että me emme ota kunniaa itsellemme siitä mistä hän ottaa kunnian itselleen.

Miksi kunnia hyvänteosta ei kuulu ihmiselle? Koska me emme päätä sitä mikä on hyvää. Me olemme saaneet tiedon siitä mikä on hyvää Jumalalta ja teemme hyvää vain koska tiedämme, emme siksi, että meissä olisi hyvyyttä koskaan ollut. Kunnia hyvästä kuuluu Jumalalle koska hän on sen alkulähde.
Meissä on ollut sama alttius pahaan kuin kaikissa muissakin. Hyvän tekeminen on oikein ja arvokasta, mutta se ei hyvitä pahuuttamme Jumalalle, sen on tehnyt Jeesus ristillä.