5 artikla
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että yhteen tai useampaan osapuoleen kohdistettu aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa katsotaan hyökkäykseksi kaikkia osapuolia vastaan, ja tämän vuoksi osapuolet sopivat, että jos tällainen aseellinen hyökkäys tehdään, kukin osapuoli käyttää Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklassa tunnustettua oikeutta erilliseen tai yhteiseen puolustautumiseen ja auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta yhtä tai useampaa osapuolta ryhtymällä viipymättä erikseen ja yhdessä muiden osapuolten kanssa tarpeelliseksi katsomiinsa toimiin, mukaan lukien aseellisen voiman käyttö, Pohjois-Atlantin alueen turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Kaikista tällaisista aseellisista hyökkäyksistä ja kaikista toimenpiteistä, joihin niiden vuoksi ryhdytään, ilmoitetaan välittömästi turvallisuusneuvostolle. Kyseiset toimenpiteet lopetetaan, kun turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Lähde: https://www.nato.int/cps/en/natohq/official_texts_17120.htm?selectedLocale=fi
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että yhteen tai useampaan osapuoleen kohdistettu aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa katsotaan hyökkäykseksi kaikkia osapuolia vastaan, ja tämän vuoksi osapuolet sopivat, että jos tällainen aseellinen hyökkäys tehdään, kukin osapuoli käyttää Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklassa tunnustettua oikeutta erilliseen tai yhteiseen puolustautumiseen ja auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta yhtä tai useampaa osapuolta ryhtymällä viipymättä erikseen ja yhdessä muiden osapuolten kanssa tarpeelliseksi katsomiinsa toimiin, mukaan lukien aseellisen voiman käyttö, Pohjois-Atlantin alueen turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Kaikista tällaisista aseellisista hyökkäyksistä ja kaikista toimenpiteistä, joihin niiden vuoksi ryhdytään, ilmoitetaan välittömästi turvallisuusneuvostolle. Kyseiset toimenpiteet lopetetaan, kun turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Lähde: https://www.nato.int/cps/en/natohq/official_texts_17120.htm?selectedLocale=fi
Vastaukset 9
Vanhimmat
Siis jäsenmaa päättää, mitkä ovat tarpeelliset toimet. Sotiminen jossain kaukana ei ole automaattinne velvoite. Puhumattakaan, että vaadittaisiin rikkomaan lakeja.
Lakeja ja sopimuksia Nato-sodissa vasta rikotaankin. USA:n,, Britannian ja Israelin sotavoimilla on kullakin majesteetillinen pino sotarikos syytteitä Haaagissa.
Ei kuule riitä, että tavaa yhden artiklan. Ymmärrät sopimuksen sisällön vasta sitten kun tunnet Naton järjestönä, ja tiedät tarkalleen miten se toimii. Natolla on alueelliset puolustussuunnitelmat, joita harjoitellaan, ja joihin osallistuvat tietävät osuutensa. Sodassa tarvitaan myös valtavasti erilaisia tukitoimintoja, jotka voidaan hoitaa muualta. Merireitit on pidettävä avoinna, jotta tavarat voivat kulkea jne. Jokainen valtio toimii omien vahvuuksiensa mukaan, jotka ovat etukäteen tiedossa. 5. artikla ei ole koskaan tarkoittanut, että koko Nato rynnii tänne. Siitä huolimatta kaikki ovat sitoutuneet puolustamaan koko Nato-aluetta.
Mitä hittoa horiset? Israel ei kuulu Natoon!! USA:lla ei voi olla sotarikossyytteitä Haagissa, koska se ei ole ICC:n jäsen. USA:lla on oma kattava tuomioistuinjärjestelmä, jossa sotarikokset käsitellään. Käsittääkseni brittejäkään ei ole syytetty Haagissa. Kai tiesit, että talebanit käyttivät Afganistanissa siviilejä ihmiskilpinä ja kuka tahansa siviili saattoi toimia itsemurhapommittajana?
Yhtä tyhjän kanssa kun tosipaikka tulee.
Tyhjä paikka on vain korviesi välissä.
Tuo 5. artiklan liirum-laarumi ei kiiinnosta ketään. Se ei toimi kuin PAKOTETTUNA.
Mutta pane se DCA sopimus tänne lyhentämättömänä niin tapaillaan sitä.
Ai jaa. Pakotettiinko kaikki Nato-maat ja kumppanit Afganistaniin? Kaikenlaisia löysähuulia...
Vain reserviin kuuluvat voidaan pakottaa 5. artiklan perusteella sodittaviin sotiin ulkomailla.
Reservistä eronneita ei voi.
- Reservinkieltäytyminen on laillinen vaihtoehto, joka perustuu mielipiteen- ja omantunnonvapauteen.
- Reservinkieltäytyjiä ei voida missään tilanteessa asettaa sotilasviranomaisten määräysvallan alaisiksi.
- Armeijasta erotaan ilmoitusluontoisella hakemuksella. Kieltäytymisen syitä ei tarvitse perustella.
https://eroa-armeijasta.fi/