Niillä, joilla on mahdollisuus seurata digilähetyksiä, voivat tänään seurata klo 22.00 alkavaa T-ilta keskusteluohjelmaa, jossa päivän aiheena on Kekkosen Suomi, Kekkosmyytit ja modernisaatio. Keskustelijoina on historian ja politiikan tutkijoita. Ohjelmaa vetää Ankkalinnan kuin omat taskunsa tunteva juontaja, virnuileva vilttihattu J.R., muttei ihan Dallasista saakka tulleena. Joten ehkä ainakin jonkun suusta saamme kuulla, kuinka Kekkonen sai valtansa alhaalta ylös, kun taas Lipponen ylhäältä alas, vai miten se menikään. Korhosen nyt ainakin luulisi Kekkos-fanina seuraavan ohjelmaa suurella mielenkiinnolla.
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
voisi olla tämä:
Historioitsija Jukka Relanderin esseekokoelma Ankkalinna ja lajien synty tarkastelee maailman muuttumista sosialismin luhistumisen jälkeen.
Yksi kirjan pääväittämistä on, että ideologiat eivät kuolleetkaan reaalisosialismin mukana, vaan elävät ja voivat hyvin - oppeineen, rituaaleineen ja käytäntöineen. Ideologisuuteen viittaa esimerkiksi kaupan mekanismien hiipiminen myös niille elämänalueille, joihin ne eivät sovi. Työstä on tullut jatkuvaa itsensä myymistä yhä lyhytaikaisempiin työpaikkoihin. Kilpailulogiikka on löytänyt tiensä myös genetiikkaan, ihmissuhteisiin, luontodokumentteihin ja joulupukin pajalle.
Relanderin mukaan kvartaalitalouden lyhytjännitteisyys nakertaa yhteiskunnan eettistä perustaa ja työntekijöiden motivaatiota. Jos pääomat ja työpaikat siirtyvät sinne, missä työntekijän asema on turvattomin, ja jos ainoa kannustin on se, että saa pitää työpaikkansa myös seuraavan vuosineljänneksen ajan, politiikan edellyttämä tila luhistuu ja yhteisöllisen elämän edellyttämä luottamus muuttuu kyyniseksi kyräilyksi.
Keskeiseksi nykyistä yhteiskuntaa valottavaksi metaforaksi Relander on valinnut Ankkalinnan. Historiaton ja tulevaisuudeton Ankkalinna on puhtaan kapitalismin ajaton tila ja vapaiden valintojen kenttä, joka ei muista, kaipaa eikä velvoita. Jokainen ankka on yhteisöllisistä siteistään vapautunut uusliberaali yksilö, jolla on aina uusia tilaisuuksia ja uusia alkuhetkiä, kuin sarjakuvassa. Näin on laita myös traditionsa ja yhteisölliset siteensä kadottaneessa yhteiskunnassamme.
Globalisaation Relander määrittelee opiksi rahan vapaasta liikkumisesta. Sama vapaus ei koske ihmisiä, eikä kolmannessa maailmassa tuotettuja tavaroita. Työpaikkoja toki syntyy kehitysmaihin, mutta seuraako demokratia perässä? Työ ja raha kun karkaavat sinne, missä työvoima on halpaa ja nöyrää.
Kuvatulle kehitykselle Relander näkee yhden lääkkeen: työväenliike luopuu ahtaista kansallisista rajoista ja globalisoituu. Työntekijän oikeuksien tulisi olla yhtä yleismaailmallisia kuin yksityisomaisuuden suoja.
http://www.teos.fi/lehdisto/tiedote_11.php
otsikossa melkein kaikki.
Ylen kakkosella puolestaan Dokumenttiprojektin "viimeinen kesä 1944" .