Nato|Liikenne- ja viestintäministerin mukaan siirtyminen ”tsaarinaikaisesta” raideleveydestä pois on ajankohtaisempaa kuin koskaan.
KOLME Suomen huoltovarmuuden kannalta keskeistä kehitettävää liikenneinfrastruktuurihanketta ovat raideyhteys Narvikiin, Tornionjoen ylittävät sillat ja Tornionjokilaaksossa Suomen ja Ruotsin rajaa seuraileva valtatie 21.
Näin tiivisti liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) maanantaina. Tiedotustilaisuus liittyi Tampereella alkaneeseen sotilasliitto Naton liikenteen suunnitteluryhmien kokoukseen.
Ranteen mukaan Pohjoismailla on samansuuntainen näkemys infrastruktuurin kehittämisestä. Kaikki pyrkivät siihen, että liikennejärjestelmä palvelisi siviili- ja sotilasliikennettä.
PUHUESSAAN raideyhteydestä Norjan Narvikiin Ranne viittasi mahdollisen uuden Kolarin ja Kiirunan välisen rautatieyhteyden rakentamiseen.
Narvik olisi kriisitilanteessa Suomen ulkomaanyhteyksien kannalta tärkeä satamakaupunki. Mahdollinen Kolarista Kiirunaan ja sieltä Narvikiin ulottuva rautatieyhteys on kuitenkin pitkän ajan hanke.
Suomen ja Ruotsin väliset Tornionjoen ylittävät sillat ovat huoltovarmuuden kannalta keskeisiä. Sillat olisivat sota-aikana haavoittuvia: niiden tuhoaminen katkaisisi Suomen ja Ruotsin välisen suoran maantieliikenteen.
Liikenneneuvos Tero Jokilehto liikenne- ja viestintäministeriön valmius- ja varautumisyksiköstä antoi ymmärtää, että suunnitelmia siltojen parantamisesta on. Hän ei voi niistä turvaluokituksen vuoksi kertoa.
”Kun lähdemme suunnittelemaan liikennejärjestelmää Suomessa, emme voi ajatella vain Suomea”, hän sanoi.
Valtatie 21 on tärkeä siksi, että käytännössä kaikki Suomen länsirajan ylityspaikat ovat riippuvaisia sen välityskyvystä. Tien välityskykyä ja talvikunnossapitoa pitäisi parantaa ja tiehen muun muassa lisätä levikkeitä ja ohituspaikkoja.
RANNE korosti, että Natoa kiinnostaa Suomen liikenneinfrastruktuurin kehittäminen. Suomen väylien on kestettävä esimerkiksi raskaiden panssariajoneuvojen liikkuminen.
Suomen liikenneinfrastruktuuri liitetään nyt Naton infrastruktuurin suunnitteluun, hän muistutti.
”Sotilaallista liikkuvuutta on kehitettävä osin kiireellisesti.”
Ranne nosti esiin myös raideleveyden muuttamisen eurooppalaisen standardin mukaiseksi. Suunnitelmallinen siirtyminen Suomen ”tsaarinaikaisesta” raideleveydestä eurooppalaiseen on hänestä ajankohtaisempaa kuin koskaan.
Ulostulo on sikäli kiinnostava, että liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi vain runsas vuosi sitten selvityksen eurooppalaisen raideleveyden käyttöönoton mahdollisuuksista Suomessa. Taustalla oli Euroopan komission esitys, joka velvoittaisi rakentamaan uudet Euroopan laajuisen liikenneverkon raideyhteydet eurooppalaiseen raideleveyteen ilman poikkeuksia.
Selvityksen alustavien arvioiden mukaan tarkastellut vaihtoehdot eivät olisi kannattavia pelkästään liikenteen kannalta tarkasteltuna. Selvityksessä tosin huomautettiin, että muutoksia pitää arvioida myös esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta.
PERJANTAIHIN kestävässä Nato-kokouksessa käsitellään siviili- ja sotilasliikennettä ja liikennejärjestelmän kykyä sopeutua kriisitilanteeseen kuten sotaan.
Kyseessä on ensimmäinen Suomessa Nato-jäsenyyden aikana järjestetty iso virallinen Nato-kokous. Ranne kutsui kokousta ”erittäin merkittäväksi”.
Kokouksessa ovat mukana siviili-ilmailun, maaliikenteen ja meriliikenteen suunnitteluryhmät. Osallistujia on lähes sata.
Jo olisi aikakin!
KOLME Suomen huoltovarmuuden kannalta keskeistä kehitettävää liikenneinfrastruktuurihanketta ovat raideyhteys Narvikiin, Tornionjoen ylittävät sillat ja Tornionjokilaaksossa Suomen ja Ruotsin rajaa seuraileva valtatie 21.
Näin tiivisti liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) maanantaina. Tiedotustilaisuus liittyi Tampereella alkaneeseen sotilasliitto Naton liikenteen suunnitteluryhmien kokoukseen.
Ranteen mukaan Pohjoismailla on samansuuntainen näkemys infrastruktuurin kehittämisestä. Kaikki pyrkivät siihen, että liikennejärjestelmä palvelisi siviili- ja sotilasliikennettä.
PUHUESSAAN raideyhteydestä Norjan Narvikiin Ranne viittasi mahdollisen uuden Kolarin ja Kiirunan välisen rautatieyhteyden rakentamiseen.
Narvik olisi kriisitilanteessa Suomen ulkomaanyhteyksien kannalta tärkeä satamakaupunki. Mahdollinen Kolarista Kiirunaan ja sieltä Narvikiin ulottuva rautatieyhteys on kuitenkin pitkän ajan hanke.
Suomen ja Ruotsin väliset Tornionjoen ylittävät sillat ovat huoltovarmuuden kannalta keskeisiä. Sillat olisivat sota-aikana haavoittuvia: niiden tuhoaminen katkaisisi Suomen ja Ruotsin välisen suoran maantieliikenteen.
Liikenneneuvos Tero Jokilehto liikenne- ja viestintäministeriön valmius- ja varautumisyksiköstä antoi ymmärtää, että suunnitelmia siltojen parantamisesta on. Hän ei voi niistä turvaluokituksen vuoksi kertoa.
”Kun lähdemme suunnittelemaan liikennejärjestelmää Suomessa, emme voi ajatella vain Suomea”, hän sanoi.
Valtatie 21 on tärkeä siksi, että käytännössä kaikki Suomen länsirajan ylityspaikat ovat riippuvaisia sen välityskyvystä. Tien välityskykyä ja talvikunnossapitoa pitäisi parantaa ja tiehen muun muassa lisätä levikkeitä ja ohituspaikkoja.
RANNE korosti, että Natoa kiinnostaa Suomen liikenneinfrastruktuurin kehittäminen. Suomen väylien on kestettävä esimerkiksi raskaiden panssariajoneuvojen liikkuminen.
Suomen liikenneinfrastruktuuri liitetään nyt Naton infrastruktuurin suunnitteluun, hän muistutti.
”Sotilaallista liikkuvuutta on kehitettävä osin kiireellisesti.”
Ranne nosti esiin myös raideleveyden muuttamisen eurooppalaisen standardin mukaiseksi. Suunnitelmallinen siirtyminen Suomen ”tsaarinaikaisesta” raideleveydestä eurooppalaiseen on hänestä ajankohtaisempaa kuin koskaan.
Ulostulo on sikäli kiinnostava, että liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi vain runsas vuosi sitten selvityksen eurooppalaisen raideleveyden käyttöönoton mahdollisuuksista Suomessa. Taustalla oli Euroopan komission esitys, joka velvoittaisi rakentamaan uudet Euroopan laajuisen liikenneverkon raideyhteydet eurooppalaiseen raideleveyteen ilman poikkeuksia.
Selvityksen alustavien arvioiden mukaan tarkastellut vaihtoehdot eivät olisi kannattavia pelkästään liikenteen kannalta tarkasteltuna. Selvityksessä tosin huomautettiin, että muutoksia pitää arvioida myös esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta.
PERJANTAIHIN kestävässä Nato-kokouksessa käsitellään siviili- ja sotilasliikennettä ja liikennejärjestelmän kykyä sopeutua kriisitilanteeseen kuten sotaan.
Kyseessä on ensimmäinen Suomessa Nato-jäsenyyden aikana järjestetty iso virallinen Nato-kokous. Ranne kutsui kokousta ”erittäin merkittäväksi”.
Kokouksessa ovat mukana siviili-ilmailun, maaliikenteen ja meriliikenteen suunnitteluryhmät. Osallistujia on lähes sata.
Jo olisi aikakin!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Toivottavasti järki voittaa ja Turun tunnin juna kuopataan järjettömänä lopullisesti ja rahat käytetään raideleveyden muutoksiin.
Lisäksi raja pitäisi miinoittaa jo valmiiksi.
Kyllä se koittaa vielä Suomeakin.
Itäraja miinoitetaan.