Euroopan Unionin identiteetti kadoksissa?

Pääministeri Sanna Marin puhui Euroopan parlamentin täysistunnossa tiistaina 13. syyskuuta. Pääministeri Marinin vierailu on osa ”Tämä on Eurooppa" –keskustelusarjaa. Puhe muutosvarauksin.

Arvoisa puhemies Metsola, arvoisat Euroopan parlamentin jäsenet, hyvät eurooppalaiset,

Vierailuni Euroopan parlamentissa ajoittuu synkkään aikaan. Eurooppa on sodassa. Ukrainaan kohdistamallaan hyökkäyssodalla Venäjä on rikkonut ja hylännyt eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen keskeiset periaatteet ja sitoumukset. Energiamarkkinoiden poikkeuksellinen epävarmuus ja inflaatio uhkaavat syöstä Euroopan taantumaan. Kesän ennätyksellinen kuivuus ja luonnonkatastrofit kertovat ilmastonmuutoksen etenemisestä. Jos emme toimi ajoissa, toimi heti, on liian myöhäistä. Uusia mahdollisuuksia ei tule.

Synkimmissäkin hetkissä on kuitenkin toivoa. Ukraina tulee voittamaan sodan tuellamme. Muita vaihtoehtoja ei ole. Sydämissämme he ovat jo voittaneet. Ukrainalaiset ovat rohkeita ja periksiantamattomia. Ukrainan vastahyökkäys etenee nyt uskomattoman nopeasti. Venäjä on jo pakotettu vetäytymään monilta alueilta.

Olemme yhdessä vastanneet Venäjän hyökkäyssotaan mittavilla pakotteilla ja toimittamalla Ukrainalle aseellista, taloudellista ja humanitaarista apua. Eurooppa ja läntinen maailma on toiminut päättäväisesti ja yhtenäisesti. Yhtenäisyys on suurin vahvuutemme.

Yhtenäisyyttä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, kun Venäjä käyttää energiaa aseena Eurooppaa vastaan. Yhteiskuntiemme kiristäminen energiatoimitusten kautta on tapa murentaa eurooppalaisten tukea Ukrainalle ja hajottaa yhtenäisyyttämme. Tässä Putin ei saa onnistua. Samalla kun Venäjä käyttää energiaa kiristysruuvina, se toimii lyhytnäköisesti. Käynnissä oleva energiakriisi vain vauhdittaa Euroopan irtautumista Venäläisestä fossiilienergiasta. Sodallaan Venäjä romuttaa oman taloutensa ja tulevaisuutensa. Luottamuksemme Venäjään on mennyt ja vaikka sota loppuisi tänään, ei luottamus palaudu pitkään aikaan.

Samalla kun vastaamme Venäjän kiristykseen yhtenäisesti ja päättäväisesti, meidän on osoitettava toisillemme solidaarisuutta ja pidettävä kansalaisistamme huolta. Meidän on huolehdittava energian saatavuudesta koko Euroopassa ja oltava valmiita myös poikkeuksellisiin toimiin energian hinnan laskemiseksi.

Juuri vaikeina aikoina Euroopan yhtenäisyys punnitaan. Vaikeina aikoina punnitaan sitoutumisemme ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioperiaatteeseen ja demokratiaan. Venäjän mielestä moninaisuus, demokratia ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen tekevät meistä heikkoja. Tätä synkkää oppiaan Venäjä vie maailmalle. Mutta juuri tämä tekee meistä vahvoja. Yhteiskuntamme kukoistavat juuri siksi, että demokratiassa kansalaiset päättävät itse omasta tulevaisuudestaan.

Arvostamme moninaisuutta. Edistämme ihmisoikeuksia. Haluamme antaa jokaiselle ihmiselle mahdollisuuden menestyä.

Hyvät Euroopan parlamentin jäsenet, on kunnia puhua teille täällä tänään. Euroopan parlamentin vahva rooli unionin yhteisten arvojen puolustajana on erityisen tärkeä hetkenä, jolloin näitä arvoja haastetaan kovimmin.

Euroopan unioni on kaikkien jäsenmaidensa tärkein poliittinen viitekehys. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen olemme todistaneet kykymme toimia yhtenäisesti yhä uudelleen. Euroopan unionin yhtenäisyys ei kuitenkaan ole ylhäältä saneltua. Eurooppalainen yhtenäisyys syntyy vireän demokraattisen keskustelun kautta sekä ymmärryksestä toisiamme kohtaan.

Viime vuosien kriisit – pandemia, sota ja nyt energiakriisi – ovat osoittaneet, että tarve solidaarisuudelle ja yhtenäisyydelle voi vuorollaan kohdata jokaista jäsenvaltiota. Juuri siksi on tärkeää vaalia yhtenäisyyttämme. Sisäisesti jakautunut EU on heikko EU, ja sitä Venäjä haluaa.

Selviämme Venäjän kiristyksestä ja pitkästä talvesta. Mutta tarvitsemme siihen yhtenäisyyttä, päättäväisyyttä ja rohkeutta. Kun me laskemme sodan hintaa euroissa, ukrainalaiset laskevat hintaa ihmishengissä. Kyse ei ole vain Ukrainasta vaan eurooppalaisista arvoista ja koko kansainvälisestä sääntöpohjaisesta järjestelmästä.

Hyvät Euroopan parlamentin jäsenet, hyvä puhemies Metsola,

Ukrainan paikka on Euroopan unionissa.

Kesäkuussa osoitimme suoraselkäisyyttä ja luotettavuuttamme kumppanina, kun teimme uusia päätöksiä Euroopan unionin laajentumisesta. Ukraina ja Moldova saivat EU:n ehdokasmaastatuksen ja Georgialle luvattiin eurooppalainen perspektiivi. Myös Länsi-Balkanin maiden lähentyminen unionin kanssa etenee vihdoin. Tie jäseneksi ei ole lyhyt eikä prosessi nopea. Euroopan unionin ovien on silti oltava avoimet kaikille eurooppalaisille valtioille, jotka tahtovat osaksi arvoyhteisöämme ja ovat sitoutuneet tekemään tarvittavat reformit.

Kyse on valtioiden omasta tahdosta päättää tulevaisuudestaan ja paikastaan maailmassa. Juuri siitä perusperiaatteesta, jota vastaan Venäjä toimillaan hyökkää.

Sellaista etupiirien maailmaa, jota Venäjä tavoittelee, ei voi hyväksyä. Venäjä haastaa meitä, kiristää meitä, ja uhkailee meitä, mutta me emme taivu. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Maidemme Nato-jäsenyys vahvistaa koko Pohjoisen Euroopan turvallisuutta ja tekee koko liittokunnasta vahvemman. Venäjän toimien seurauksena läntinen maailma on yhtenäisempi kuin koskaan. Venäjä on yksinäisempi kuin koskaan.

Meidän on ennen kaikkea jatkettava tukea Ukrainalle kaikissa muodoissaan ja oltava valmiita entistä kovempiin pakotteisiin. Mitä vahvemman vaikutuksen saamme pakotteilla aikaan, sitä kalliimmaksi sodan jatkaminen Venäjälle käy.

Pakotteiden on näyttävä myös tavallisten venäläisten arjessa. Ei ole oikein, että samalla kun Venäjä tappaa Ukrainassa siviilejä, venäläiset turistit matkustavat vapaasti Euroopassa. Viisumien myöntämistä on rajoitettava voimakkaasti. EU:n ja Venäjän viisumihelpotussopimuksen soveltamisen täydellinen keskeyttäminen on tässä tilanteessa perusteltu, muttei yksinään riittävä päätös.

Arvoisa puhemies,

Energian saatavuus ja hinta ovat seuraavien kuukausien ja vuosien tärkeimpiä ratkottavia kysymyksiämme. Meidän on yhdessä tehtävä kaikkemme sen eteen, että tavalliset kansalaiset ja yritykset selviytyvät tulevasta syksystä ja talvesta.

Lyhyellä aikavälillä meidän on välttämätöntä etsiä kaikki keinot, joilla voimme turvata energian saannin ja laskea energian hintaa. On tärkeää, että komissio tuo esityksiä, joilla voidaan nopeasti puuttua sähkön hintaan, sähkömarkkinoiden häiriöihin sekä tähän liittyviin akuutteihin kysymyksiin kuten sähkön johdannaispörssin ongelmiin. Tavanomaiset ratkaisut eivät enää riitä. Ratkaisuja on etsittävä ennakkoluulottomasti ja poikkeuksellisiakin toimia voidaan tarvita.

Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ainoa tiemme ulos energiakriisistä on investoida voimakkaasti uusiutuvaan ja päästöttömään energian tuotantoon, yhteisiin eurooppalaisiin siirtoverkkoihin ja varastointiteknologioihin. Meidän on irtauduttava venäläisestä fossiilienergiasta niin nopeasti kuin mahdollista.

Energiainvestoinnit ovat välttämättömiä myös ilmastokriisiin vastaamisen takia. Vaikka tilanne on kaukana toivomastamme ja tulee koettelemaan jokaista eurooppalaista maata ennennäkemättömällä tavalla, on kriisissä myös mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Nyt viimeistään meidän on otettava harppaus ilmastollisesti kestävämpään talouteen. Vihreän siirtymän investoinnit parantavat omavaraisuuttamme ja takaavat yhteiskuntiemme kilpailukyvyn tulevaisuudessa.

On hyvä, että ”Fit for 55” valmiuspakettia on viety päättäväisesti eteenpäin myös tänä vaikeana aikana. Neuvottelujen kääntyessä loppusuoralle on varmistettava, että valmiuspaketin kunnianhimon taso säilyy.

Arvoisat Euroopan parlamentin jäsenet,

Sodan ja energiamarkkinoiden kriisin seurauksena Euroopan talouteen kohdistuu valtavia paineita. Samalla odotukset EU:ta kohtaan ovat entisestään kasvaneet. On selvää, että EU:n budjetin on oltava riittävä turvaamaan unionin toimintakyky myös kriiseissä. Toimintakykyinen ja sisäisesti yhtenäinen unioni on uskottava toimija myös ulkosuhteissa. Silti EU:n toimintakyvyn kehittäminen ei tapahdu budjettia kasvattamalla tai yhteisiä talouden pelisääntöjä löysäämällä. Elpymisväline oli tarpeellinen, yhdessä sovitun mukaisesti kertaluontoinen ratkaisu, ei malli tuleviin kriiseihin.

On paljon, mitä meidän kannattaa tehdä yhdessä. Unionin ja jäsenmaiden välinen työnjako on kuitenkin pidettävä kirkkaana mielessä. Talouspoliittisen vastuun tulee jatkossakin kuulua jäsenvaltioille itselleen perussopimusten mukaisesti. Samalla on muistettava, etteivät taloutemme ole toisistaan erillisiä, vaan yhden jäsenmaan vajotessa taantumaan vaikutukset tuntuvat koko unionissa. Yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan ja niitä on kehitettävä edelleen.

Finanssipolitiikan sääntelykehikon tärkein tehtävä on hillitä jäsenmaiden ylivelkaantumista ja siihen liittyvää riskiä. Samalla sääntelykehikon tulee huomioida suhdannevaihteluiden vaikutus julkiseen talouteen ja kannustettava suhdannevaihteluita tasoittavaan, vastasykliseen, politiikkaan. Nykyinen sääntelykehikko ei tähän riittävästi kannusta.

Yhteisissä pelisäännöissämme ei ole kyse vain finanssipolitiikasta. Keskeisiä työkaluja, kuten eurooppalaista ohjausjaksoa tulee kehittää huomioimaan talous-, sosiaali-, työllisyys- ja ympäristönäkökulmat aiempaa paremmin.

Sääntöpohjaista ja vastuullista talouspolitiikkaa tarvitaan, sillä vain taloudellisesti vahvalla ja taloudellisesti kestävällä Euroopalla on kyky toimia itsenäisesti ja auttaa tarvittaessa myös muita, kuten nyt Ukrainaa.

Hyvät parlamentin jäsenet,

EU on osoittanut kriiseissä joustavuutensa ja kykynsä toimia. Poikkeuksellisinakin aikoina teemme määrätietoisesti työtä paremman Euroopan puolesta.

Yhteisten tavoitteiden edistäminen ja aiemmin sovittujen uudistusten läpivieminen kriiseistä huolimatta kertoo EU:n toimintakyvystä ulkoisen paineen alla. Samalla kriisit ovat myös karulla tavalla paljastaneet haavoittuvuuksiamme.

Keskustelu Euroopan strategisesta autonomiasta on tärkeimpiä keskusteluja, joita tällä hetkellä käymme. Kyse on kyvystämme kohdata ulkoisia haasteita ja turvata yhteiskuntiemme toiminta kaikissa tilanteissa.

Pandemian pyyhkäistessä ylitsemme havahduimme, kuinka riippuvaisia olimme Euroopan ulkopuolisista tuotantoketjuista lääkinnällisten tarvikkeiden osalta. Jouduimme nopeasti rakentamaan kapasiteettiamme suojavarusteiden ja muiden välttämättömien tarvikkeiden saannin turvaamiseksi.

Sota on osoittanut, kuinka tärkeää on, että Euroopalla on omaa puolustusmateriaalituotantoa sekä sen, kuinka haavoittuvia olemme energian suhteen. Meidän on tunnustettava, että olemme suhtautuneet aivan liian naiivisti Venäjään ja rakentaneet oletuksemme Venäjän toiminnasta virheellisiin käsityksiin. Meidän olisi pitänyt tarkemmin kuunnella ystäviämme Baltiasta ja Puolasta, jotka ovat eläneet neuvostovallan alla. Maksamme nyt yhdessä kovaa hintaa riippuvuudestamme venäläisestä energiasta.

Energian hinta nostaa myös muun elämisen hintaa. Sota ja energian hinta uhkaavat ajaa maailman myös ruokakriisiin. Euroopan on oltava riittävän omavarainen ruuantuotannossa, ja meidän on myös autettava muita. Pahimmillaan ruuan puute globaalisti johtaa nälänhätään, yhteiskunnallisiin levottomuuksiin ja muuttoliikkeisiin. Siksi Afrikan asia on meidän asiamme.

Vaikka nyt keskitymme energiaan ja muihin akuutteihin kysymyksiin, on meidän kyettävä ennalta ehkäisemään myös tulevia kriisejä. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä tulevaisuudessa on teknologinen kyvykkyytemme ja osaamisemme. Yhteiskuntamme tulevat olemaan täysin digitalisoituneita, eikä meillä ole varaa samoihin virheisiin, joita olemme tehneet energian suhteen. Emme voi nojata autoritaarisiin maihin kriittisten teknologioiden kehittämisessä tai tuotantoketjuissa. Euroopan on vahvistettava yhdessä demokraattisten kumppaniensa kanssa teknologista kyvykkyyttämme. Sinisilmäisyyteen ei ole varaa. Kyse ei ole vain taloudesta vaan myös turvallisuudestamme ja yhteiskuntiemme toimivuudesta.

Hyvät eurooppalaiset,

Vaikka edessä on merkittäviä haasteita, haluan korostaa, että historian pitkässä kaaressa eurooppalainen yhteistyö on menestystarina. Yhä uusien eurooppalaisten valtioiden halu liittyä demokraattisen yhteisömme jäseneksi todistaa tämän. Silti Eurooppa ei ole monoliitti. Unionin integraatio ei pysähdy vaan muuttuu jatkuvasti. Meidän tuleekin muuttua - paremmaksi, rohkeammaksi ja entistäkin kyvykkäämmäksi. Euroopan unionin toimintakyvyssä on pohjimmiltaan kyse poliittisesta tahdosta.

Suomi suhtautuu rakentavasti EU:n kehittämiseen. Otamme vakavasti kansalaisten äänen ja Euroopan tulevaisuuskonferenssista syntyneet uudet ehdotukset. Perussopimusten avaaminen ei kriisin keskellä silti ole ajankohtaista. Kansalaisemme eivät niinkään pyytäneet institutionaalisia muutoksia, vaan uudistuksia, jotka vastaavat ihmiskunnan isoihin haasteisiin sekä heidän arkisiin huoliinsa. Näihin tarpeisiin voimme vastata jo nykyisissä puitteissa esimerkiksi lisäämällä määräenemmistöpäätöksiä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla.

Arvoisat Euroopan parlamentin jäsenet,

Emme elä ensimmäistä emmekä viimeistä kriisiämme. Vaikeista ajoista huolimatta ja juuri siksi meidän tulee luottaa suurimpaan voimaamme: keskinäiseen luottamukseemme ja yhtenäisyyteemme. Jotta voimme olla ulkoisesti vahvoja, on meidän sisäisesti pidettävä huolta yhteisistä arvoistamme – oikeusvaltioperiaatteesta, demokratiasta ja ihmisoikeuksista. Näiden periaatteiden mukaisesti toimimalla selätämme myös tulevat kriisit.

"Nykyinen läntinen vastakkainasettelu"?

Tarkoitatko, että vuoden 2014 maarosvon pitäisi saada pitää Krim?

Keille muille sallisit rosvo-oikeuden? Kävisikö Puola tai Liettua, jotka voisivat ottaa Kaliningradin, kun se on myös vastaavan näköinen pieni pläntti.

Sano nyt. Onko muilla rosvousoikeutta kuin Venäjällä sinun aatemaailmassasi? Jos muillakin valtioilla niin antaisitko luettelon?

eu, liika keskittäminen ja liika valta brysselissä surkastuttaa eu alueen.
ja johtaa lapselliseen idealismi politiikkaan... valta on liian kaukana alueilta.
Valtaa pitää siirtää eu maihin.. -keskusjohto vähemmälle.

Onko EU luhistuva sekasikiö, joka kaatuu eripuraisuuteen liian suurin kansallisen itsekkyyksineen?

Viime vuodet ovat olleet kylmää kyytiä Euroopalle sotaisan Venäjän vuoksi.

Vaikeuksien keskelläkin on syytä palauttaa mieliin unionin hyödyt. Ne ovat erityisen merkittävät Suomelle, pienelle maalle, jonka pärjääminen perustuu vientiin.

EU-jäsenyyden myötä Suomen kotimarkkinat ovat kasvaneet lähes 70-kertaisiksi.

Yhteisvaluutta euro on ollut suomalaisille hyödyllinen. Korot ovat
pysyneet matalina ja valuuttariskit hallinnassa vaikeinakin aikoina. Euron
myötä matkustaminenkin on helpottunut

Suomalaiset eivät ymmärtäneet Venäjän vaarallisuutta vielä 2014 sen miehitettyä osan Ukrainasta. Venäjä luuli pystyvänsä kiristämään Eurooppaa energialla, mutta energiasodan voitti yhtenäinen EU ja Venäjä kärsi rökäletappiion.

Putinin Suomenkin kohdistuneet etupiirivaatimukset ja Ukrainan "erikoisoperaatio" 2022 sai suomalaiset kannattamaan NATOA.

Katsotteko ykköseltä kolme suurta eu-vaaleissa?

Euroopan unioni on vuodesta 1957 lähtien saanut aikaan merkittäviä tuloksia kansalaistensa ja koko maailman hyväksi:

pyrimys koko maanosaan kattavaan rauhaan Venäjän hyökkäyssodista huolimatta
kansalaisten vapaus asua, opiskella ja työskennellä kaikkialla EU:ssa
maailman suurimmat yhtenäismarkkinat
tukea ja kehitysapua miljoonille ihmisille eri puolilla maailmaa.

Mikä on EU: n nykyinen identiteetti? Onko se, sen etsimisessä?

Milloin se katosi?

Saksan AfD' n vaalitulos? Jännitystä riittää EU-vaalien loppuun saakka. Miten PS Suomesta asennoituu AfD' hen?

Ursula von Entity.

Äänestätkö EU-vaaleissa, edustammehan kahden prosentin osuutta Suomesta Brysseliin? Tuo osuus meillä Suomessa tarkoittaisi aluetta Kaukaan itäisestä Suomesta noin 110 000 asukkaan eloaluetta, vaikkapa Pohjois-Karjalaa. Eikä mitenkään alentavasti P-K' n asukkaita kohtaan. Ovat reiluja suomalaisia! 👍🌞👻🤗

Miten meidän oma identiteetti on kohentunut ja alentunut tässä EU-ajan aikana?

Miten tuo Suomen oma identiteetti?

Onko sitä koskaan ollutkaan?

EU hakee edelleen omaa itsellistä ja kokonaisvaltaista EU-Eurooppa-identiteettiä!

No, kohtahan (taas) EPP eli EU ja Yhtenäin Venäjä taas yhdentyvät, tuli vain vähän mutkikkaampi kuvioon Russia-EU:lle, mutta vasta lopputuloksella onkin merkitystä.

Ei olisi kukaan muu onnistunutkaan näin hyvin Natoa laajentamaan ja Eurooppaa aseistamaan, ja on Putin ennenkin hakenut Naton jäsenyyttä. Ei siinä mitään. Ja Yhdysvalloista käsinhän työttömästä miehestä tehtiin hetkessä presidentti.

Olisiko eurooppalaisille paremmin pystytty Russia-Venjää (Big-Europe) myymäänkään kuin 'valloittamalla' Venäjä.

Kun puhutaan identiteetistä tulisi enneminkin puhua kansallisesta identiteetistä ja autonomisien kansojen osalta Eu lainsäädännön vaikutuksesta autonomiaan. Tuossa suhteessa tulisi asettaa selvityksen alle se kuinka Eu lainsäädännöstä päätetään Suomessa ja missä määrin Eu vaikuttaa suoraan lainsäädäntöömme .Viedäänkö Eu:n toimesta lainsäädäntöä suoraan lainsäädäntöömme mahdollisesti siten että parlamentaarisesti emme itse voi päättää sen sisällöstä tai olla hyväksymättä niitä Eu taholta tulevista pakottavista syitä esim talouspakotteista johtuen jolloin on katsottavissa että parlamenttaarista valtaa on luovutettu ulkoiselle taholle tuossa suhteessa jolloin käsittelyyn on otettava kuinka ja keiden toimesta niin on tapahtunut.

Milloin kuolet vatsasyöpääsi.

Niin on eurovaaleissa, jos äänestää, parasta on yrittää estää äärioikeiston nousu.
Jos se tapahtuu, ei tiedä yhtään sitä, mitä Euroopassa tulee tapahtumaan fasistien toimesta.
Nytkin hyssytellään jo, että Venäjä ei tule käyttämään ydinasetta.

Kuka voi mennä vannomaan, jos Euroopan kahelit johtajat, Suomi mukana, ovat jo lähettämässä joukkojakin Ukrainaan, ja myös hävittäjiä.?

Kuka voi vannoa, että niin ei tapahdu, ei ydinpommia, turhaa on tuudittautua mihinkään omaan uskomukseensa?

Jo nyt nähdään fasistien toimet Gazassa, missä aivan tarkoituksella teurastetaan ihmisiä äärioikeiston toimesta.
Kansanmurha saa tapahtua, se ei kiinnosta länsivaltioita, koska sitä johtaa ja edesauttaa Yhdysvallat monin eri tavoin.

Ja miksi Suomen poliitikot vain uhoavat jatkavansa Ukrainan tukemista, tekevät sitä velkarahalla, ja vain siksi. että alun alkujaan menivät sekaantumaan muun lännen mukana vieraan valtion sotaan.

Turhilta massakuolonuhreilta Gazassa, nyt jo varmaan 40 000 kuollutta, olisi vältytty, jos länsi olisi sekaantunut asiaan.
Uhrimäärä jo sama, jos ei enemmänkin kuin 1918 Suomen köyhien tappajaisissa.

Mutta Euroopan fasisteille se ei sopinut alun alkujaan, ja taas nyt on turhauttavaa lopettaa järjetön sotaan osallistuminen ja tukitoiminta Ukrainassa.

Siksi he pysyvät tiiviisti asiassa, ja kuolonuhrien määrä Ukrainassa vain lisääntyy koko ajan. Ja koska Eurooppa on sitoutunut asiaan, joutuu se myös elättämään Ukrainan kansalaisia alueellaan, omilta köyhiltä ottamillaan rahoilla, joka taas aiheuttaa, jopa kuolonuhreja Euroopan alueella, laajamittaisella kansalaisten toimeentulon huonontamisella.

Ja Suomi ei edes aio tunnustaa Palestiinan valtiota, koska se on niin syvästi sitoutunut lehmäkauppaan, DCA, sopimukseen Yhdysvaltain kanssa.
Toivottavasti oppositio äänestää sen aikeen nurin.
Jos ei, niin sotilasjuntta toiminta Yhdysvaltain avulla Suomessa vain voimistuu.

Niin että just silleen ovat asiat Suomen ulkopolitiikassa, yrittäköön joku halutessaan valehdella toista, se ei onneksi kaikkien ihmisten kaaliin mene perille.

Jo nyt Pohjois-Suomessa on jatkuva häirintä käynnissä ulkomaalaisten NATO joukkojen , tietysti Yhdysvallat mukana, toimesta.
Miksi kaikki saasta, kaiken lisäksi ohjataan ja pukataan Pohjois-Suomeen?

eu - us on kiskonta keinottelu globalistien käsissä.
Ja nykyinen sota on selvästi toisinto 1962 kuuban kriisistä.
-- 1962 us. vei ohjukset Turkkiin, ja vastavoimaksi NL vei ohjukset Kuubaan.
- Tämä ei kelvannut Us. uhattiin sodalla.

- Nyt on us vieny ohjuksia Ukrainaan,
ja se ei moskovasta käsin tunnu mukavalta...
- Ja huomatkaa, että nato-us-media ei tätä kerro,
vaan johtaa kansaa, kansoja harhaan,
syyllistää suurvaltasodasta vain yhtä..henkilöä...
Huvittavaa propagandaa se !!
- Mutta ei syytä nato-media esim. eläke bideeniä ja us ase- energia-teollisuutta, finanssi pelureita us -eu ollenkaan..
Länsi globalisti keinottelijoiden Ristiretkestä itään ei puhuta mediassa.

Totuus on vaikea niellä!

Eu on erilaisista valtioista kyhättä liitto. Yhteistä identiteettiä ei ole. Jokaisella kansalla on myös oma kieli. Seuraava kriisi hajoittaa liiton.