Onko Kristuksessa kieroutta?

Paavali kirjoittaa kolossalaiskirjeessä:

"Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, ja hän on ennen kaikkia, ja HÄNESSÄ PYSYY KAIKKI VOIMASSA."

Ja toisaalta hän kirjoittaa roomalaiskirjeessä:

"7 Tervehdys Andronikukselle ja Juniaalle, heimolaisilleni ja vankeustovereilleni, joilla on suuri arvo apostolien joukossa ja jotka jo ennen minua ovat olleet Kristuksessa."

Kolossalaiskirjeen mukaan KAIKKi on luotu Kristukseen, Hänen kauttaan ja Hänen kauttaan ja pysyy Hänessä voimassa.

Roomalaiskirjeen jakeesta voi puolestaan päätellä logiikan lakeihin vedoten, että jos joku voi olla Kristuksessa jotakuta toista ENNEN, on ollut aika tai hetki, jolloin tuo toinen, jälkimmäinen, EI ole ollut Kristuksessa.

No kuinka kukaan voi olla OLEMATTA Kristuksessa (eli kaiketikin Kristuksen ulkopuolella), jos kerran KAIKKI on luotu Kristukseen, Hänen kauttaan ja Hänen kauttaan ja pysyy Hänessä voimassa?

Usko Toivonen ei suostu pohtimaan tätä asiaa eikä vastaamaan tähän kysymykseen.

Usko Toivonen toki tiedostaa, että noiden kahden kohdan välillä vallitsee ristiriita, ja tästä tietoisena hän päättää täysin omavaltaisesti valita noista kahdesta roomalaiskirjeen jakeen, jolla hän kumoaa kolossalaiskirjeen kohdan.

Tämä on aivan ok, ei siinä mitään - jompikumpihan noista kohdista on valittava, koska molemmat eivät voi samanaikaisesti pitää paikkansa.

Usko Toivosen toiminnassa on epäloogista eli Logoksen vastaista eli antikristillistä se, että hän väittää täysin tyynesti, ettei mitään ristiriitaa vallitse. Jos hän todella tarkoittaisi tätä, HÄN JULISTAISI KOLOSSALAISKIRJEEN KOHTAA SAMAAN AIKAAN ROOMALAISKIRJEEN KOHDAN KANSSA, mutta näinhän hän ei tee. MIksi? Siksi, että hän tiedostaa tuon ristiriidan olemassaolon. Juuri tuo ristiriidan olemassaolon tiedostaminen saa hänet selittämään kolossalaiskirjeen maailman selkokielisimmän kohdan tyhjäksi.

Lisätessään kaiken tämän päälle, ettei mitään ristiriitaa ole, hän pesee kätensä koko asiasta kuin Pilatus.

Ja TÄSTÄ SYYSTÄ hän antaa itsestään helposti vaikutelman, että hän pelaa kieroa peliä. Niin kuin hän LOGIIKAN eli Logoksen näkökulmasta pelaakin.

Se, että hän toimii näin kenties omatunnon häntä soimaamatta on aivan toinen asia.

Ehkä juuri se, että hän ei välttämättä tiedosta pelaavansa kieroa peliä, pysyttää hänet kieroudessaan.

Kuinka Kristus voi saada ihmisessä tällaista aikaan? Logoksessa, Jeesuksessa Kristuksessa, ei kai voi olla mitään kieroutta.

- GF -