ITÄMERI on käynyt Venäjän näkökulmasta melkoisen hankalaksi.
Keskiviikkona kerrottiin, että Venäjä suunnittelisi yksipuolista merirajojen siirtoa ulkosaarien lähialueilla. Venäjän äkillinen kiinnostus Itämeren merirajoihin ei ole syntynyt tyhjiössä. Se saattaa olla yksi Venäjän tavoista vastata puolustusliitto Naton laajenemiseen.
”Venäjän jäädessä entistä ahtaammalle Itämeren alueella on todennäköistä, että se pyrkii osoittamaan entistä enemmän tahtoaan ja kykyään hallita sille tärkeitä merialueita”, sanoo komentaja Perttu Trontti, joka on merisotaopin pääopettaja Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksella.
”Tämä on tietyllä tavalla luonnollista ajatuksenkulkua. Jos se [Venäjä] ei pysty olemaan vahva kaikkialla, niin se keskittyy olemaan vahva tärkeimmillä alueilla ja osoittamaan sen.”
Trontti vastasi HS:n kysymyksiin sähköpostitse, koska oli sotaharjoituksessa.
SUOMESTA tuli Naton jäsen keväällä 2023, ja Ruotsi seurasi perässä viime maaliskuussa.
Trontin mukaan koko Pohjois-Euroopan – Itämeri mukaan lukien – sotilasstrateginen asetelma on muuttunut perustavaa laatua olevalla tavalla, ja Venäjän näkökulmasta haastavampaan suuntaan.
Itämeri on Venäjälle elintärkeä väylä.
”Huomattava seikka on myös, että Itämeri on edelleen Venäjän raakaöljyn viennin tärkein kuljetusreitti”, Trontti toteaa. ”Tällä viennillä on erittäin merkittävä rooli Venäjän hyökkäyssodan rahoittamisessa.”
PELKÄÄKÖ Venäjä toisin sanoen jääneensä sumppuun?
”Tosiasia on, että läntisen Venäjän tärkeimmät satamat ja strategisesti tärkein asutuskeskittymä sijaitsee Suomenlahden pohjukassa, Pietarin alueella”, Trontti toteaa.
Suomenlahti on nyt Nato-maiden ympäröimä. Sama koskee Tanskan salmia, joka on toinen merkittävä kapeikko Itämeren alueella.
”Itämerellä meriyhteydet ja liikenne kanavoituvat merkittävästi. Merisodankäynnin näkökulmasta liikennettä kanavoivat alueet ovat aina avainasemassa, joten [Venäjän] huoli on merisodankäynnin teoreettisesta näkökulmasta todennäköisesti aiheellinen.”
Kanavoituminen tarkoittaa, että liikenne painottuu suppeammalle alueelle ja tekee siitä siten haavoittuvaisempaa.
Venäjään kuuluu Itämeren rannoilla myös Kaliningradin alue. Trontti toteaa, että Venäjälle on niin ikään olennaista pitää Suomenlahden pohjukan ja Kaliningradin väliset meriyhteydet auki.
ITÄMEREN alueen kehitys lienee ollut Moskovan valtiaille todella karvasta seurattavaa.
jatkuu
https://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000010444294.html
Keskiviikkona kerrottiin, että Venäjä suunnittelisi yksipuolista merirajojen siirtoa ulkosaarien lähialueilla. Venäjän äkillinen kiinnostus Itämeren merirajoihin ei ole syntynyt tyhjiössä. Se saattaa olla yksi Venäjän tavoista vastata puolustusliitto Naton laajenemiseen.
”Venäjän jäädessä entistä ahtaammalle Itämeren alueella on todennäköistä, että se pyrkii osoittamaan entistä enemmän tahtoaan ja kykyään hallita sille tärkeitä merialueita”, sanoo komentaja Perttu Trontti, joka on merisotaopin pääopettaja Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksella.
”Tämä on tietyllä tavalla luonnollista ajatuksenkulkua. Jos se [Venäjä] ei pysty olemaan vahva kaikkialla, niin se keskittyy olemaan vahva tärkeimmillä alueilla ja osoittamaan sen.”
Trontti vastasi HS:n kysymyksiin sähköpostitse, koska oli sotaharjoituksessa.
SUOMESTA tuli Naton jäsen keväällä 2023, ja Ruotsi seurasi perässä viime maaliskuussa.
Trontin mukaan koko Pohjois-Euroopan – Itämeri mukaan lukien – sotilasstrateginen asetelma on muuttunut perustavaa laatua olevalla tavalla, ja Venäjän näkökulmasta haastavampaan suuntaan.
Itämeri on Venäjälle elintärkeä väylä.
”Huomattava seikka on myös, että Itämeri on edelleen Venäjän raakaöljyn viennin tärkein kuljetusreitti”, Trontti toteaa. ”Tällä viennillä on erittäin merkittävä rooli Venäjän hyökkäyssodan rahoittamisessa.”
PELKÄÄKÖ Venäjä toisin sanoen jääneensä sumppuun?
”Tosiasia on, että läntisen Venäjän tärkeimmät satamat ja strategisesti tärkein asutuskeskittymä sijaitsee Suomenlahden pohjukassa, Pietarin alueella”, Trontti toteaa.
Suomenlahti on nyt Nato-maiden ympäröimä. Sama koskee Tanskan salmia, joka on toinen merkittävä kapeikko Itämeren alueella.
”Itämerellä meriyhteydet ja liikenne kanavoituvat merkittävästi. Merisodankäynnin näkökulmasta liikennettä kanavoivat alueet ovat aina avainasemassa, joten [Venäjän] huoli on merisodankäynnin teoreettisesta näkökulmasta todennäköisesti aiheellinen.”
Kanavoituminen tarkoittaa, että liikenne painottuu suppeammalle alueelle ja tekee siitä siten haavoittuvaisempaa.
Venäjään kuuluu Itämeren rannoilla myös Kaliningradin alue. Trontti toteaa, että Venäjälle on niin ikään olennaista pitää Suomenlahden pohjukan ja Kaliningradin väliset meriyhteydet auki.
ITÄMEREN alueen kehitys lienee ollut Moskovan valtiaille todella karvasta seurattavaa.
jatkuu
https://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000010444294.html
Vastaukset 8
Vanhimmat
Grimmin satuja, ne olivat terveempiä mitä nyt.
Tuhannen ja yhdenyön tarinoita, lapset kuuntelevat mielellään.
No olipa taas hankalaa niiinkuin sillä Natovariksella trvatulla katolla.
Kun juutalaismallinen nokka irtosi niin ulkona lörpöttävä peräsuoli tarttui.
Hyökkäys Ukrainaan teki Itämerestä Naton sisämeren. Nato kontrolloi nyt kaiken liikenteen, eikä Putinin purtilot pääse kukkoilemaan.
"ITÄMERI on käynyt Venäjän näkökulmasta melkoisen hankalaksi."
Naton provosoinnin takia.
Venäjän ydinaseet huolehtivat kyllä "kauhun tasapainosta" ja merireitit avoimina kaikenlaisista natomaiden uhkailuista huolimatta.
Kurskin perinteitä kunnioittaen?
Venäjä halusi muistuttaa ettei Itämeri kuulu kenellekään. Siitä ei pidä tehdä riitakapulaa. Aluevesiä pitää pienentää ja yhteisiä suurentaa. Tämä voisi olla lähtökohtana jos halutaan edistää rauhaa. Venäjän tarkoituksesta voi olla toki kahta mieltä, mutta tämä tulkinta on rauhaan pyrkivän tulkinta.
Venäjä haluaa niin maan perkeleesti rauhaa.
Mutta ensin on valloitettava Ukraina.
Ja uusi korvetti meni heti pohjaan.