20 miljardia yhteisiä rahojamme kadonnut Nesteen ja Fortumin luisun myötä – Valtion pörssisalkusta suli 3 vuodessa lähes 50 %
Silti johtajat ovat ansainneet bonuksensa. Siis noiden yhtiöiden johtajat.
Nyt olisi hyvä hetki myydä halvalla.
Silti johtajat ovat ansainneet bonuksensa. Siis noiden yhtiöiden johtajat.
Nyt olisi hyvä hetki myydä halvalla.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ruplajengin pisnes yskii
Uniper, Venäjälle menetetyt voimalaitokset, Intian aurinkopaneeli sekoilut. Kaikista näistä yrityksistä ovat maksaneet bonarit johtajille.
20 miljardia yhteisiä rahojamme kadonnut Nesteen ja Fortumin luisun myötä – Valtion pörssisalkusta suli 3 vuodessa lähes 50 %
Valtion pörssiomistusten arvo on lähes puolittunut vuodesta 2021. Petteri Orpon (kok) hallitukselta odotetaan pian valtion omistajapolitiikkaa ohjaavaa uutta periaatepäätöstä.
Valtion pörssiomistusten arvo on lähes puolittunut vuodesta 2021. Varman toimitusjohtaja Risto Murto kuvaa lähtötilanteen olleen hyvin vino.”Käytännössä valtiolla oli kaksi sijoitusta, ja vähän muuta”, Murto karrikoi tilannetta.
”Eli valtion pörssisalkku oli erittäin vino, ja riskienhallinnallisesti huono. Kun Ukrainan sota syttyi ja tuli myös muuta yrityskohtaista tilannetta, niin lopputulema on huono. Salkun markkina-arvo on kutakuinkin puolittunut”, Murto sanoo.
Murto nosti valtion pörssiomistusten sulamista esille jo pari päivää sitten X:ssä. Numerot ovat karuja. Valtion suoraan ja Solidiumin kautta välillisesti omistamien pörssiomistusten arvo on valtioneuvoston verkkosivujen mukaan tällä hetkellä 21,5 miljardia euroa, kun vielä vuonna 2021 omistusten arvo kieppui karkeasti 40 miljardissa eurossa.
Fortumin ja Nesteen osakekurssit ovat laskeneet rajusti. Esimerkiksi Nesteen osakekurssi on laskenut kolmessa vuodessa yli 60 prosenttia.
”Realisoitunut strategisten sijoitusten rooli”
Tällä hetkellä sekä valtion Fortum-potin että Neste-potin arvo on 6,5–7 miljardin euron haarukassa. Eli ne ovat edelleen karkeasti yhdessä vajaat kaksi kolmasosaa valtion pörssiomistusten arvosta.
Murto huomauttaa, että tilanne ei ole hyvä muidenkaan valtion pörssiomistusten osalta.
”Valtio kärsii suomalaisten teollisuusyritysten heikosta kehityksestä sekä kurssi- että tulosmielessä”, Murto sanoo.
Samalla on toki hyvä muistaa, että on tietyt realiteetit, miksi valtion salkku on nykyisenkaltainen. On esimerkiksi katsottu, että Fortum on valtiolle strateginen omistus.
”Varsinkin Fortumin ja Nesteen kohdalla tässä on realisoitunut strategisten sijoitusten rooli”, Murto sanoo.
Hän muistuttaa, että energiayhtiö Fortum toimii toimialalla, jota dominoivat Pohjoismaissa julkiset toimijat, valtioyhtiöt tai valtio-omisteiset yhtiöt.
Tiedote: Painetun lehden tilaaja: Näin pääset aktivoimaan T&T:n digilukuoikeudet itsellesi
T&T 19/2024 ilmestynyt, lue täältä: Epävarmuus kalvaa nyt suuria energiayhtiöitä - Miksi laivoja ei automatisoida? - Betonista hiilinegatiivista suomalaistekniikalla
SIJOITTAMINEN
20 miljardia yhteisiä rahojamme kadonnut Nesteen ja Fortumin luisun myötä – Valtion pörssisalkusta suli 3 vuodessa lähes 50 %
Valtion pörssiomistusten arvo on lähes puolittunut vuodesta 2021. Petteri Orpon (kok) hallitukselta odotetaan pian valtion omistajapolitiikkaa ohjaavaa uutta periaatepäätöstä.
Risto Murto arvioi, että valtio kärsii suomalaisten teollisuusyritysten heikosta kehityksestä sekä kurssi- että tulosmielessä.
Valtio-omistukset. Risto Murto arvioi, että valtio kärsii suomalaisten teollisuusyritysten heikosta kehityksestä sekä kurssi- että tulosmielessä.KUVA: KAROLIINA VUORENMÄKI
Lukuaika noin 4 min
24.5.2024
12:45
Olli Kuivaniemi
Valtion pörssiomistusten arvo on lähes puolittunut vuodesta 2021. Varman toimitusjohtaja Risto Murto kuvaa lähtötilanteen olleen hyvin vino.
”Käytännössä valtiolla oli kaksi sijoitusta, ja vähän muuta”, Murto karrikoi tilannetta.
Tilaa tästä T&T:n maksuton uutiskirje - Kokoamme kiinnostavimmat artikkelit sähköpostiisi joka päivä.
Nesteen ja Fortumin osuus valtion pörssisalkusta oli, ja on edelleen, dominoiva.
”Eli valtion pörssisalkku oli erittäin vino, ja riskienhallinnallisesti huono. Kun Ukrainan sota syttyi ja tuli myös muuta yrityskohtaista tilannetta, niin lopputulema on huono. Salkun markkina-arvo on kutakuinkin puolittunut”, Murto sanoo.
Murto nosti valtion pörssiomistusten sulamista esille jo pari päivää sitten X:ssä. Numerot ovat karuja. Valtion suoraan ja Solidiumin kautta välillisesti omistamien pörssiomistusten arvo on valtioneuvoston verkkosivujen mukaan tällä hetkellä 21,5 miljardia euroa, kun vielä vuonna 2021 omistusten arvo kieppui karkeasti 40 miljardissa eurossa.
Fortumin ja Nesteen osakekurssit ovat laskeneet rajusti. Esimerkiksi Nesteen osakekurssi on laskenut kolmessa vuodessa yli 60 prosenttia.
”Realisoitunut strategisten sijoitusten rooli”
Tällä hetkellä sekä valtion Fortum-potin että Neste-potin arvo on 6,5–7 miljardin euron haarukassa. Eli ne ovat edelleen karkeasti yhdessä vajaat kaksi kolmasosaa valtion pörssiomistusten arvosta.
Murto huomauttaa, että tilanne ei ole hyvä muidenkaan valtion pörssiomistusten osalta.
”Valtio kärsii suomalaisten teollisuusyritysten heikosta kehityksestä sekä kurssi- että tulosmielessä”, Murto sanoo.
Samalla on toki hyvä muistaa, että on tietyt realiteetit, miksi valtion salkku on nykyisenkaltainen. On esimerkiksi katsottu, että Fortum on valtiolle strateginen omistus.
”Varsinkin Fortumin ja Nesteen kohdalla tässä on realisoitunut strategisten sijoitusten rooli”, Murto sanoo.
Hän muistuttaa, että energiayhtiö Fortum toimii toimialalla, jota dominoivat Pohjoismaissa julkiset toimijat, valtioyhtiöt tai valtio-omisteiset yhtiöt.
Murto nostaa esille, että Nesteen osalta tilanne on hieman toinen. Neste tekee tuntuvia investointeja Porvooseen, mutta uusi kasvu tulee ulkomailta.
”Nesteen kasvu uuden kapasiteetin osalta perustuu investointeihin Suomen rajojen ulkopuolella. Silloin kysymys on jo pidempään ollut, että mikä on se sijoituksen määrä, jolla valtion strateginen intressi turvataan”, Murto sanoo.
Mitä Neste-omistukselle pitäisi tehdä?
Valtio omistaa Nesteestä suoraan reilut 44 prosenttia. Murto on aiemmin pitänyt luontevana, että valtio pienentäisi Neste-omistustaan.
Valtiolla on paine etsiä tuloja investointiohjelman rahoitusta varten monesta suunnasta. Fortumin ja Nesteen osakekurssi ovat laskeneet rajusti.
Pitääkö Murto edelleen perusteltuna valtion omistusosuuden pienentämistä Nesteestä nykyisellä kurssitasolla?
”Hyvä kysymys, mutta en vastaa. Joutuisin ottamaan kantaa taktiseen tilanteeseen, ja sitä en halua tehdä”, Murto sanoo.
Kertoo Suomen osakemarkkinoista, että Varma itse on Nesteen toiseksi suurin omistaja ja Fortumin kolmanneksi suurin omistaja. Molemmista yhtiöistä Varma omistaa vajaan kahden prosentin siivun.
Linjapaperia odotetaan
Valtion omistajapolitiikka on juuri nyt ajankohtainen asia, sillä Petteri Orpon (kok) hallitukselta odotetaan valtion omistajapolitiikkaa ohjaavaa uutta periaatepäätöstä. Sen valmistumista on odotettu jo kuukausien ajan.
Omistajapolitiikan periaatepäätöksessä kyse on merkittävistä linjauksista. Hallitusohjelman mukaan periaatepäätöksen yhteydessä päivitetään kuhunkin yhtiöön liittyvän intressin luonne ja nykyisten valtionyhtiöiden omistusrajojen ajanmukaisuus.
Valtiolla on monenlaisia omistuksia. Jos ajatellaan valtion pörssiomistuksia, niin millaista omistajapolitiikkaa valtion tulisi pörssiyhtiöiden osalta tehdä?
”On yhtiötä, joissa valtion rooli on ymmärrettävä. Energiayhtiö on minun mielestäni hyvä esimerkki siitä. Valtionyhtiöt dominoivat sitä toimialaa Pohjoismaissa”, Murto sanoo viitaten Fortumiin.
Murto nostaa myös esimerkiksi Finnairin.
”Meillä ei varmaan olisi nykymuotoista Finnairia ilman valtion omistusta”, Murto sanoo.
Yleisemmin Murto arvioi, että valtion omistajapolitiikka on muodostunut monella tapaa säilyttäväksi, ei kehittäväksi. Murron mukaan valtiolla ja muilla isoilla omistajilla Suomessa on yhteinen haaste.
”Pörssin päälistan isot yritykset eivät ole uudistuneet. Tuloskehityksessä jäädään jälkeen kansainvälisistä verrokeista, ja se on kumuloitunut olennaisesti heikompana kurssikehityksenä viime vuosina”, Murto summaa tilannetta.
Murto toteaa, että viime vuosina muutokset valtion omistajapolitiikassa ovat olleet aika pieniä.
Mitä odotat valtion omistajapolitiikkaa ohjaavalta uudelta periaatepäätökseltä?
”Odotukset ovat aika maltillisia. Kysymys näyttää lähinnä olevan siitä, että jos varoja vapautetaan, niin mistä se tehdään”, Murto sanoo
Ja valtion yhtiön tulospalkkiot sen kun kasvaa. Siittäkö ne kilpailee että kuka saa aikaan isoimmat tappiot ja kuka saa suurimmat palkkiot?
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5830efda-b7fc-4f68-9589-20c1d873c5d9